AP:lla oli kummiskin tehtävänantona laittaa koko satsi " jokin yksi maailma-indeksi"
Indekseillä on tapana jurnuuttaa kohtuu yllätyksettömästi koilisen suntaan joten ajasta markkinoilla saa tässä suurimman hyödyn. Osakkeilla on nyt tietenkin meno vähän enemmän vuoristorataa
Kiitos, eiköhän homma ole selvä. Suora - asap, könttäsijoitus on suosituksena paras, kun huomioidaan, että kyseessä oli fire&forget sijoittamien 30 vuoden jänteellä.
Tilille ei tulla katsomaan käytännössä koskaan, eikä rahoja tulla kaipaamaan.
Toisin sanoen seuraavat eivät päde:
Vastaavana keissinä omakohtaisesti ajattelin itse sijoittaa lapsille “kaikki lapsilisät” kertaheitolla maailmaindeksiin.
Ajallisen hajauttamisen hyvä puoli on se, että ainakin ehtii totutella isoon salkkuun. Kurssien romahdus myös tuntuu psyykkisesti vahvemmin (ketuttaa, pelottaa, harmittaa) kuin mitä nousu tuottaa iloa. Siksi ajallinen hajautus voi olla hyvä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että heti kun koko potti on lopulta sijoitettu markkinoille, on taas samassa psyykkisesti heikossa asemassa kuin ennen potin sijoittamista. Ajallinen hajautus tuo siis mielenrauhaa vain ajallisen hajautuksen ajan (ja siinäkin se painottuu yleensä ensimmäisen puoliskon ajalle). Toisaalta jos kurssit rakentoivat ajallisen hajautuksen alkupuoliskolla, ketutus voi olla melkoinen, kun ei tajunnut sijoittaa koko pottia kerralla. Sijoittaminen on hyvin pitkälti psykologista sodankäyntiä itsensä kanssa.
Kaikki listaamasi tekijät ovat hyvin inhimillisiä, mutta myös täyttä harhaa ja vinoumaa. Mitä aiemmin sellaisista osaa olla välittämättä sijoituspäätöksiä tehdessään, sitä parempi lopputulos tulee olemaan.
Palkkasummasta sijoittaminen ei ole ajallista hajauttamista, vaan pienten könttäsummien laittamista markkinoille niin nopeasti kuin mahdollista. Siis erittäin järkevää puuhaa.
Tämän järkevyyttä ei pidä sekoittaa siihen, että hilloaisi osan suuresta könttäsummasta pitkän aikaa käteisenä, mikä taas ei ole ollenkaan järkevää.
Jokainen näistä pointeista on jo käsitelty tuolla sata viestiä sitten, en ole varma voiko tähän enää olla lisättävää.
Valitettavasti ne harhat ja vinoumat pitää huomioida kun sijoituspäätökset tekee ihminen eikä kone, sillä pahimmillaan väärät valinnat saavat sen ihmisen lopettamaan sijoittamisen. Tai menettämään yöunensa.
Se on ajallista hajauttamista sen salkun sijoitusten näkökulmasta. Salkun näkökulmasta on täysin yhdentekevää, tuleeko se raha sinne palkan tai osinkojen takia vai sen takia että isompi könttä on jaettu useaan ostoon. Lopputuloksena samat assetit on ostettu pidemmän ajan kuluessa ja samalla tavalla laskee riski ostaa huipusta/pohjilta.
Ei tarvitse lisätä, jos ei ole lisättävää. Sovitaan, että ollaan eri mieltä tästä asiasta, sekin on ok.
Suomalaisilla välittäjillä en ole vielä nähnyt, että ETF:iä saisi ostettua osissa. Monilla ulkomaisilla välittäjillä tämä ollut jo kauan aikaa mahdollista.
Osissa ostamisen etu on siinä kun yksi kappale tiettyä ETF:ää maksaa esim 200€ (kuten SPYI) niin sitä saisi ostettua esim 0,25 kpl eli 50€:lla.
Onko kenelläkään tietoa tai onko kuullut keskustelua siitä, että suomalaisille välittäjillekin saataisi tällainen käytäntö ETF:ien osalta?
Olisikohan, että osakkeiden osissa osto vaatii hallintorekisterin käyttöä? Valitettavasti päättäjät hylkäsivät hallintorekisterit suomalaisilta sijoittajilta, eihän nyt liian alhaisilla välityspalkkioilla voi kauppaa käydä.
Onko porukka vaihtanut nyt EUNL+IUSN+IS3N/ SPYI ? Vai ostanut tätä salkun jatkoksi ? Mietin kulu puolta ja tulevaisuuden myyntejä olisko helpompi myydä siivu aina yhtä etf tarvittaessa?
Eihän nykyisiä omistuksia kannata tuota varten myydä. Mutta itse ainakin tulevat sijoitukset kohdistan SPYI:hin.
Itsekin tässä SPYIn suuntaan nyt kovasti olen vilkuillut, mutta yhtä asiaa ihmettelen. Samalla ISIN-koodilla osa välittäjistä (Nordnet, OP) tarjoaa rahaston euromääräisenä, ja toinen USD-määräisenä (Danske). Samaan aikaan avaintietoesite kertoo rahaston olevan USD-pohjainen.
Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Tekevätkö Nordnet ja OP tästä suoraan valuuttakonversion vai mistä on kyse?
Nyt tulossa ihan lähipäivinä ilmeisesti todella halpa (0,07%) Acc-versio maailmanlaajuisesta ETF:stä! Hyvä että kulut ovat menossa alaspäin.
Dividend policy: Capitalisation
Eikö tuo tarkoita, että se jakaa osingot ulos? Edit. Taitaa sittenkin tarkoittaa ettei jaa?
Juuri näin. Tämä ETF sijoittaa osingot takaisin yhtiöihin indeksipainon mukaisesti.
Mikäs tämä tällainen indeksi on?
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index
Solactive on saksalainen indeksitehdas. Seuraavassa kuvaus indeksistä lainattuna Solactiven sivuilta:
“The Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap USD Index TR is part of the Solactive Global Benchmark Series which includes benchmark indices for developed and emerging market countries. The index intends to track the performance of the large and mid cap segment covering approximately the largest 85% of the free-float market capitalization in the Global Markets. It is calculated as a total return index in USD and weighted by free-float market capitalization.”
Harrastaako tuo osakkeiden lainausta? Siitä saisi lisätuloja…
Jos sijoittaa kuukausittain yhteen maailman indeksirahastoon, jossa on mukana kehittyvät markkinatkin (Storebrand all countries), näettekö järkeä sijoittaa lisäksi muihin indekseihin myös?
Aktiivirahastoista itselläni on osa pienyhtiörahastossa ja ajattelen sen olevan kysymyksestä erillään, mutta olen pohtinut, mitä hyötyjä tai haittoja on ostaa lisäksi vielä eri aloihin, alueisiin/maanosiin tai vaikkapa koko maailmaan sijoittavia nimenomaan passiivirahastoja? Esimerkiksi päällekkäisyyksiä ja painotuksia voi toki tulla, tahtomatta tai tarkoituksella, mutta onko myös riski vaikkapa se, että lähes kaikki sijoitukset ovat yhdessä rahastoyhtiössä?
Etffät ovat itseltä pois suljettuja vaihtoehtoja. Sijoitan sen verran pienillä summilla, etten näe niissä itselleni järkeä.
Lähinnä jos haluat painottaa eri alueita verrattuna maailmanindeksin painotukseen. Tällöin toki otat osaltasi aktiivista näkemystä. Yhdellä matalakuluisella rahastolla ainakin minimoit kulut ja teet hommasta todella yksinkertaista.
Konkurssitilanteessa sijoittajan rahat ovat turvassa rahastossa. Rahastotoiminta on pitkälle säänneltyä, mikä auttaa sijoittajaa. Asiakkaiden rahastoissa olevat rahat ovat täysin erillään itse rahastoyhtiöstä. Jos rahastoyhtiö menee konkurssiin, asiakkaiden rahoille ei tapahdu yhtään mitään, vaan rahaston säilytysyhtiö rupeaa hoitamaan kyseistä rahastoa ja sen siirtoa toiselle rahastoyhtiölle
ETF:issä on tulevaisuus. Tuskin perinteiset rahastot pärjäävät kilpailussa.
Perinteisellä rahastolla on paikkansa sijoitusmaailmassa. Niillä käyt aina kauppaa vain rahastoyhtiön kanssa (etkä toisten sijoittajien), saat aina ns. “Oikean hinnan” NAV mukaan, joka lasketaan päivittäin, toisin kuin ETF:issä, joissa spreadi eli osto- ja myyntilaidan erotus voi olla välillä suurikin. Rahastossa et myöskään usein maksa ollenkaan transaktiokustannuksia, eikä rahasto-osuuksia voi lainata eteenpäin toisinkin kuin ETF osuuksia. Kilpailu myös laskee hallinnointipalkkioita.
Molemmat tuotteet sopivat pitkäaikaiselle säästäjälle oikein hyvin.