Tätä on ehkä aiemminkin diskuteerattu mutta epäkohta on edelleen edessä: yhtiöiden vertailutaulukon tunnuslukujen käytettävyys olisi paljon parempi jos sarakeotsikot (keltaisella kuvassa) pysyisivät käyttäjälle näkyvillä koko ajan, eli siis skrollatessa - vai mitä?
7 tykkäystä
Minkä takia tämän pystyy nykyään “zoomaamaan ulos”?
Ennen ei pystynyt, enkä välttis haluaisi nytkään pystyä. 
(Alaspäin kun scrollaa, niin alkaa ärsyttävästi tuota sinistä aluetta pukkaamaan oikealta.)
Aamukatsaus sähköpostin kautta siis kyseessä.
3 tykkäystä
mielenkiintoista, mä tutkin tota. ei pitäisi näklyä noin. Mikä selain ja kännykkä tuo on? 
@Ruoto
@veronmaksaja toi on tulossa, stay tuned!
4 tykkäystä
OK! Ilmiö näkyy mm Chromella ja Brave -selaimella ainakin.
2 tykkäystä
Joo toi ei oo vielä tuotannossa! Tulee seuraavassa päivityksessä mukana!
2 tykkäystä
Kehtaako toivoa foorumin mobiililayoutin fonttikokojen säätöä? Kun profiilista laittaa fontin isommalle (ikänäkö, mikä se sellainen on?), niin päänavigaatio kasvaa merkittävästi, mutta keskustelulista ja tekstisisältö vain luokkaa ~50-70% navigaation fonttikoosta. Koko vaihtuu jonkin verran mutta ei tunnu vaihtuvan samassa suhteessa päänavigaation kanssa.
Normileveydellä CSS näyttäisi sanovan:
Ja kun kaventaa tabletti ja puhelinleveyteen:
Tässä läppärillä tämä ei siis ole ongelma, mutta kun noiden mobiililaitteiden resoluutio on luokkaa 4000 kertaa jotain pikseliä muutamalla tuumalla, niin kaipaisi hieman lisää skaalaa tuohon säätöön. Nuo laitteet yrittävät tehdä kaikesta niin pientä. 
(testattu: Samsung Galaxy S10+, S20 FE, Tab S5e.)
EDIT:
Imho erityisesti tablettikäytössä (~10" ruutu) noita listan otsikoita ja yksittäisen ketjun tekstisisältöjä pystyy kasvattamaan helposti ~25% ilman ongelmia koska noissa mobiililayouteissa se tekstiosuus vie käytännössä koko ruudun leveyden.
2 tykkäystä
Mä voin tsekkaa, mä luulen vaan et toi voi tulla ahtaaks toi sisältösosuus jos sitä siitä vielä kasvattaa mä testailen!
2 tykkäystä
Päivitin vihdoin omaan exceliin UPM-ennusteitani segmenteittäin ajan tasalle hyödyntäen osittain Inderesin 15.6.22 UPM-yhtiöraporttia ja erityisesti sen tuloslaskelma-taulukkoa.
Täytyy sanoa, että olipa vaihteeksi työläs urakka. Eteenkin Fibres- ja Muu toiminta -segmenttien kohdalla jouduin pähkäilemään Inderesin ennustelukuja tovin jos toisen.
Lopulta päättelin, että UPM:n rakenteilla oleva Leunan biojalostamo (UPM Biochemicals -liiketoiminta) ja sen tuleva kontribuutio on Inderesillä vielä sisällytetty Fibres-segmenttiin, vaikka UPM on tämän vuoden alusta muuttanut segmenttiraportointiaan ja siirtänyt ko. liiketoiminnan (väliaikaisesti) Muu toiminta -segmentin alle.
En ole varma, päättelinkö oikein, joten pyydän Antilta tarkennusta asiaan.
Mitä yritän kertoa on, että itse pyrin omissa ennusteissani hyödyntämään analyytikon tekemän (valtavan) taustatyön, vaikka se työ näkyykin Inderesin raportissa vain ennustettuina lukuina. Siksi näin sijoittaja-asiakkaan näkökulmasta olisi toivottavaa, että Inderesin ennusteet mm. segmenteittäin olisivat sisällöltään yhteneväiset yhtiön raportointitavan kanssa. Olisi niin paljon helpompaa vertailla/tarkistaa omia ennusteita analyytikon ennusteisiin ja sitä kautta tehdä ehkäpä tarvittavia muutoksia omiin ennusteisiin.
1 tykkäys
Olet oikeassa. Tämä on ihan puhdas virhe, jonka ole näköjään huolimattomuuttani tehnyt tilinpäätöspäivänä, kun ruuvasin raportin yhteydessä segmenttijakoa uuteen uskoon. Korjaan Saksan jalostamon Fibresistä Muuhun toimintaan Q2-raportin yhteydessä. Konsernitason numeroihin asialla ei tietenkään ole vaikutusta.
2 tykkäystä
Katselin Verkkokaupan uusimman päivityksen ja hieroin silmiäni, että onkos tämäkin yhtiö tullut näin nopeasti näin alas. Täytyi käydä katsomassa kurssi- ja suositushistoria vuoden taakse.
19.7.2021 Suositus Lisää, tavoitehinta 9.30 €
19.7.2021 Osakekurssi 8,48 €
Tänään 15.7.2022 tavoitehinta 4.00 €, kurssi vähän alle 4 euroa
Tavoitehinta on >12 kk päähän.
Tuo 12 kk tavoitehinta on ongelmallinen siltä kannalta, että kuten on nähty, keskipitkä suhdanne on aika vaikeasti ennustettavissa, mutta toisaalta kun ennustaa 12 kk päähän, aikaikkuna on sen verran lyhyt, että tavoitehinta alkaa seilaamaan voimakkaasti, jos suhdanne muuttuu. Tavoitehinta seuraa kurssia ja suositushistoriasta tulee usein kurssikäyrää peesaava vuoristorata.
Kvartaalin päähän katsova tavoitehinta (näkyvyys parempi) tai toisaalta useamman vuoden päähän katsova tavoitehinta (tasoittaa lyhyttä/keskipitkää vaihtelua) olisivat ehkä “perustellummin” määritettävissä. Tai ainakin lyhyemmälle th:lle voisi helpommin hyväksyä vuoristorata-liikkeen ja useamman vuoden päähän katsovaa th:ta ei tarvitsisi niin usein päivittää, koska katse on silloin pidemmässä pelissä. Nykyinen th putoaa näiden väliin. Analyytikoilla harvoin on mitään hajua, missä oikeasti mennään vuoden kuluttua. Todellinen näkyvyys on paljon lähemmäksi, koska markkinaympäristö ehtii vuodessa muuttua useaan kertaan.
Mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan pitäisi miettiä osakkeen arvoa useamman vuoden tähtäimellä. Lyhyttä kauppaa tekevä katsoo ehkä ennemmin muutaman kuukauden kuin vuoden päähän. 12-kk arvio on väliinputoaja.
Vähän pohdin tätä asiaa hiukan toista kautta Harviankin osalta tässä ketjussa (ja Harviankin ketjussa), mutta se ei juuri poikinut vastauksia. Aihe saattaa olla hieman hankala…
Toisaalta ei tämä nyt kovin iso ongelma ole, kunhan muistaa suhtautua tavoitehintaan, että se ei todellakaan suurimman osaa ajasta edusta osakkeen “todellista” arvoa pitkässä salkussa, eikä todennäköisesti arvoa edes 12 kk päähän, jos markkinaympäristö muuttuu. Mutta ei se silti sitä tarkoita, että kun on aina tehty näin, jatkossa ei voisi tehdä paremmin ja jotenkin jämäköittää tuota th systeemiä. Kaiken keskiössä pitäisi olla, että analyysin eri osat (myös th komponentti) palvelee sijoittajaa mahdollisimman hyvin ja luovat enemmän lisäarvoa kuin hämmennystä. 
8 tykkäystä
Anders Olderburg puhuu fiksuja ns. hyvien yhtiöiden, joiden kannattavuus on suhteellisen tasainen, osakeriskistä uusimmassa Seligsonin rahastokatsauksessa. Liiketoiminnan tasaisuudesta ei vielä pitäisi vetää johtopäätöstä, onko osakkeen riski korkea vai matala.
6 tykkäystä
Tämä viesti unohtui tuloskauden kiireiden keskellä kirjamerkiksi roikkumaan, joten pahoittelen hitaasta vastauksesta. Vaikka osakeriski onkin yksi riskimittariston neljästä osasta, on tuo kyseinen osa huomattavasti nykyisiä arvostuskertoimia laajempi ja koostuu useasta eri parametristä (esim. käytettyjen arvostusmenetelmien soveltuvuus/luotettavuus ja osakkeen likviditeetti), eikä se mielestämme aiheuttanut tarvetta muuttaa riskiluokitusta Harvian kohdalla, vaikka sen hyvin voinut perustella. Mittariston parametrejä iteroidaan, kun se nähdään aiheelliseksi, mutta pienimmät muutokset eivät aina näy muuttuneena riskiluokituksena. Itse taulukossa on hyvä huomioida, että analyytikko rakentaa suosituksensa nykyisen hinnoittelun ympärille, joten riskimittariston kytkeminen vahvasti nykyhintaan johtaisi tilanteeseen, jossa kurssiliikkeet liikuttaisivat palikkaa mittariston kummallakin akselilla. Mielestäni tuon riskimittariston kohdalla on ihan aiheellista pohtia sitä, pyrkiikö se olemaan turhan moniulotteinen huomioidessaan sekä liiketoiminta- että osakeriskin. Tuon taulukon tulkitseminen aiheuttaa selvästi tiettyjä haasteita, joten meillä on tässä asiassa varaa parantaa. Ehkä liiketoimintariskin ja osakeriskin eriyttäminen helpottaisi tässä?
Hieman pyytäisin tuossa kohdassa joustavuutta, koska jos vähäriskisyys edellyttää todella matalaa altistumista muutoksille rahoitusolosuhteissa ”Matalan” riskin sijoituskohteita voi olla erittäin vaikea löytää. Esim. Yhdysvaltain valtiovelkakirjoja käytetään usein mittarina riskittömälle tuotolle, mutta niidenkin markkinahinta laskee nopeasti korkojen noustessa.
8 tykkäystä
Erittäin hyvää pohdintaa. Se on totta, että riskin kytkeminen osakkeen kurssiin / arvostuskertoimiin liikuttaisi riskimittaria useammin. Mutta kun riski on ilmoitettu inderes.fi osakeikkunassa samassa taulukossa, kuin tavoitehinta ja suositus, joita liikutetaan aika useasti, lukijalle olisi loogista ja ilmeistä, että myös riskikomponentti päivitettäisiin samalla kuin muut mittarit.
Mittarien näyttäminen samassa taulukossa antaa ymmärtää, että mittarit päivitetään samassa freqvenssissä ja niillä on keskinäistä riippuvuutta. Suositus on sidottu päivityksen aikaiseen osakekurssiin. Tavoitehinta on sidottu päivityksen aikaiseen tietoon näkymistä ja markkinasta. Taulukon riskin pitäisi samalla logiikalla päivittyä päivityshetken mukaisen vallitsevan tiedon tilanteeseen.
Samoin kuin tavoitehinta ja suositus on ilmoitettu katsovan noin 12 kk päähän, loogisesti myös riskimittarin pitäisi kuvata osakkeen riskiä samalla jaksolla. Jos riski katsoo pidemmälle tai lyhyemmälle välille, se pitäisi kertoa selvästi lukijalle.
Jos ja kun riskimittari nykyisellään katsoo noin 12 kuukauden päähän, osakkeiden arvostuskertoimet ja makrotalous korostuu ja yhtiön laadun merkitus vähenee. Laadukas yhtiö pärjää hyvin syklien yli mutta sekään ei ole immuuni korkeiden arvostuskertoimien äkilliselle korjaantumiselle tai markkinahäiriön aiheuttamaan myyntiaaltoon.
Erittäin hyvä idea!
Liiketoimintariskin ja osakeriskin otsikoiminen omiksi kohdikseen poistaisi lukijan hämmennyksen siitä, mitä nykyinen otsikko “riski” kuvaa. Nyt joku voi mieltää sen arvioksi osakkeen volatiliteetista 12 kk näkymässä ja toinen voi mieltää sen liiketoiminnan tasaisuutena ja defensivisyytenä.
Saattaa kuulostaa pilkunviilaukselta, mutta ehkä riskin esittäminen termein “matalampi” ja “korkeampi” olisi kuvaavampaa, kun puhutaan osakkeista. Kuten sanoit, absoluuttisesti matalan riskin sijoituskohteita ei pörssistäkään juuri löydy.
Näitä minun kommentteja ei kannata ottaa niinkään kritiikkinä, vaan lukijan “käyttökokemuksena” näiden mittarien lukemisessa ja ymmärtämisessä. Analyysihan teillä on kunnossa. Tässä on kyse näistä muutamista mittareista ja niiden esitystavasta, jotka syntyvät tekemänne analyysin yhteenvetona. Sisältöänne lukee niin vuosikymmeniä sijoittaneet kuin sijoittamista vasta aloittavat ihmiset, joten joskus jopa yksittäiset sanamuodot voivat olla tärkeitä, jotta sijoittaja ymmärtää, mistä on kyse ja mitä tarkoitetaan.
5 tykkäystä
Luin Inderesin 21.7.22 päivitettyä UPM-raporttia. Epäilen, että nyt Inderesin ennusteista Leunan biojalostamon kontribuutio puuttuu kokonaan (ks. Tuloslaskelma, Other operations).
Kerkiäisitkö tarkistamaan asian?
1 tykkäys
Other Operationsiin olin tunaroinut liikevaihdon osalta oli exceliin linkkivirheen ja Leuna tosiaan puuttui liikevaihdosta. 
Pahoittelut tästä. Other Operationsin EBIT:ssä Leuna on mallinnettu mukaan, joten raportin tulosluvut olivat oikein. Korjasin tuon liiekvaihdon nyt raporttiin, koska virhe ei koskenut muuta kuin liikevaihto eikä sillä ollut vaikutusta siten näkemykseen.
Suosittelen ottamaan Leunan ennusteet suolan kera, sillä kyseessä on uudentyyppinen teknologia (vrt. Lappeenrannan biopolttoainelaitoksen saaminen täyteen lentokorkeuteen kesti jonkun aikaa noin vuosikymmen sitten) eikä tavoitellusta starttikäyrästä ole sanottu mitään. Näin ollen ennusteiden laatiminen sille on hyvin vaikeaa.
2 tykkäystä
Blogeihin sa nyt 2 kirjoittajaa. Tää FAQ-sivu on nyt tuotannossa: UKK | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
@Pohjolan_Eka pyynnöstä lisätty markkina-arvo yhitösivulle vaikka yhtiö ei olisi seurannassa:
UKK löytyy footterista:
18 tykkäystä
Tätä on odotettu!!! 
5 tykkäystä
Näytetään tästä lähtien yhtiösivun nostoissa 4 viimeisintä videota Muutettu myös että yhtiön markkina-arvona näytetään inderesin ennuste, mutta jos yhtiö ei ole seurannassa niin perus osakemäärä * kurssi.
16 tykkäystä
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Näytätte markkina-arvon eli osakemäärä * kurssin sijaan osakemäärä * tavoitehinta?
Vai onko “ennuste” osakemäärän ennuste, eli huomioidaan annit/omien ostot
4 tykkäystä
Joo siin oikaistaan mm. omat
3 tykkäystä