Olipas tulospäivä tällä kertaa! Ei mennyt nappiin itse kvartteri eikä sen infotilaisuus tällä kertaa. Mokaamme aina välillä, mutta olemme myös ketteriä ottamaan virheistä oppeja sekä kalibroimaan tekemistä. Eteenpäin mennään taas. Liikaa uusia juttuja ei pitäisi kokeilla kerralla, vaan kuten pizzassa tasapaino on ratkaisevaa. Pehmeiden lukujen kvartaaleita olen ehtinyt tässä toimarina nähdä lukuisia vuosien aikana ja niistä en toimarina enkä omistajana menetä yöunia, jos isossa kuvassa pysytään rytmissä ja pitkän aikavälin suunnitelmissa, mutta viestinnän epäonnistumiseen ja teiltä tulevaan palautteeseen suhtaudun suurella sydämellä. Onneksi meillä on tämä kanava käydä dialogia ja kehittää tätä firmaa yhdessä!
Mutta itse asiaan! Tässä vastauksia Q&A-kysymyksiin, mitä ei ehditty ottamaan:
Näkyykö henkilöstökuluissa inflaatiota per FTE?
Kyllä, palkkakulut kasvoivat henkilöstömäärää nopeammin. Kokonaispalkkasumman nousu tänä vuonna oli selvästi yksinumeroinen prosentti ja hieman pienempi kuin edellisvuonna. Verrattuna toimialan inflaatioon eri asiantuntijatehtävissä mitä meillä on, arvioimme inflaation olevan maltillinen tai linjassa. Osaajakisa on kovaa ja tämä on yksi elementti, mikä pitää olla kunnossa eikä voi jäädä markkinasta jälkeen, mutta pelkästään palkalla ei hyvää työnantajaa rakenneta. Palkkojen korotukset ajoittuu meillä vuoden alkuun, joten kannattavuus skaalautuu normaalisti siitä loppuvuotta kohden, etenkin jos/kun sopimuskanta (ARR) kasvaa vuoden aikana.
Katsauksessa mainittiin Inderes-yhteisön aktiivisten jäsenmäärän kasvaneen tuhannella jäsenellä. Miten kuvailisit Inderes-yhteisön kasvu- ja kehitysnäkymiä markkinaympäristön ollessa epävarma ja pörssikurssien laskiessa?
Yhteisön jäsenmäärän kasvua tärkeämpää meille on yhteisön sitoutuneisuus ja aktiivisuus. Alkuvuonna on ollut hienoa nähdä, että pörssilaskusta huolimatta yhteisöstä löytyy kylmäpäisiä, aktiivisia ja pitkäjänteisiä sijoittajia, jotka eivät pörssisykleistä hätkähdä ja näkevät myös pitkäjänteisinä sijoittajina hyviä mahdollisuuksia. Ei heitetä pyyhettä kehään, vaikka ei olla enää ränta på räntä 
. Yhteisö on pysynyt ilahduttavan aktiivisena, kiitos siitä tietenkin teille.
On kuitenkin selvää, että kasvu hidastuu ja muuttuu paljon vaikeammaksi, jos osakesijoittaminen ei ole muodissa. Meidän pitää olla aktiivisia ja kehittää jatkuvasti parempaa palvelua yhteisölle. Suoraa negatiivista vaikutusta kasvun pysähtymisellä ei olisi liiketoimintaan, koska jakeluvoimamme on jo riittävän vahva. Suomessa yhteisömme on myös niin suuri, että luontaiset kasvun rajat alkavat jossain vaiheessa tulla vastaan palvelulle, joka puhuttelee ensisijaisesti aktiivisia osakesijoittajia. Niiden määrä Suomessa toivottavasti kuitenkin kasvaa yli ajan. Pitkässä juoksussa yhteisön tuntuva kasvu edellyttää meiltä kuitenkin myös onnistumisia ulkomailla.
Voitko avata tarkemmin jatkuvaa ja projektiliikevaihtoa (sisältö jne)? Kuinka paljon aikaisemmin nämä projektit tyypillisesti sovitaan ja kuinka voimakas kausivaihtelu näillä tyypillisesti on, jos ei huomioida sodan, koronan tms aiheuttamaa markkinahäiriötä?
Jatkuvan liikevaihdon olennaisimmat erät: tilausanalyysi, jakelukumppanuudet ja sijoittajatilaukset, osavuosikatsaustuotannot, IR Solutions (softa ja palvelut) sekä Videosync. Tyypillisesti vuosisopimuksia, jotka uusiutuvat automaattisesti.
Projektiliikevaihdon olennaisimmat erät: hybridi/virtuaalitapahtumatuotannot (Flik), yhtiökokoukset (softa sekä virtuaalitapahtumatuotanto), sijoittajatapahtumat ja listautumiset. Näistä ylivoimaisesti suurin on Flik. Yhtiökokoukset ja osarituotannot tuo tietyn ennustettavan peruskuorman liiketoimintaan, mutta muut tekeminen on enemmän nopeaa kauppaa, jossa näkyvyys on 1-3 kuukautta eteenpäin. Mitä suurempia tuotantoja, sitä aiemmin niitä aletaan toki suunnitella. Kausivaihtelut kuukausittain on tuntuvia. Tammikuu ja kesäkuu ovat normaalisti vuoden hiljaisimpia, vaikka vuonna 2021 tätä tammikuuilmiötä ei tosin nähty.
Listautumisissa meillä on kolme tuotetta, useimpiin tuotamme näistä yhtä ja joihinkin nykyään myös koko paketin (kuten Witted): 1) IR-kyvykkyyksien rakentaminen ja viestinnällinen neuvonanto, 2) analyysi ja 3) roadshow-tapahtuma. Tämä koko paletin tarjooma on uusi juttu. Nämä lähtökohtaisesti jatkuvat sitten jatkuvien palveluiden asiakkuuksina kun yhtiö on listalla.
Mihin toimenpiteisiin Virtuaalitapahtumat aikoo ryhtyä laskeneen liikevaihdon vuoksi? Onko fokus jatkossa tiukasti pörssiyhtiöissä, vai aiotaanko jatkossa panostaa myös pörssiyhtiöiden ulkopuolisiin asiakkuuksiin?
Panostamme tuotteistettuihin palvelukonsepteihin ja niiden vientiin aktiivisesti laajaan asiakaskuntaamme, johon meillä on jo hyvä suhde. Tämä koskee niin pörssiyhtiöitä kuin muuta asiakaskuntaa. Pörssiyhtiöissä on vielä tekemistä ja kasvun varaa, se on ensisijainen fokus ja siellä olemme kilpailukykyisimpiä. Kausivaihtelua tasaamaan tarvitsemme myös muuta asiakaskuntaa.
Vuoden 2020 syksyllä ja viime vuonna fokus oli vahvasti rekrytoinnissa, kun kysyntä ylitti selvästi tarjonnan ja toimituskyvykkyys oli pullonkaula tällä alueella. Sen saimme hienosti ratkottua. Nyt tämän vuoden alussa painopiste on siirtynyt takaisin myynnin puolelle, kun markkina on normalisoitunut.
Miltä pörssiyhtiöiden ulkopuolinen asiakaskunta näyttää Virtuaalitapahtumissa? Ketkä ovat ostajia, ja millaisia tuotannot tyypillisesti ovat?
Näiden asiakkuuksien osuus liiketoiminnasta on vähäinen, alle 10 % koko firman liikevaihdosta. Asiakkaita on laidasta laitaan, suuria ja keskisuuria listaamattomia yrityksiä sekä julkisen puolen asiakkuuksia. Tuotannot ovat hybridi/virtuaalitapahtumatuotantoja aina nopeista pienistä keikoista suuriin ja monimutkaisempiin tapahtumatuotantoihin.
Mainitsitte, että ensimmäinen vuosineljännes on tavallisesti Inderesin heikoin kvartaali. Mistä se johtuu? Onko jokin toinen kvartaali tyypillisesti Inderesillä erityisen vahva?
Hyvä kysymys! Q1:n kausiluonne johtuu tammikuusta, joka on usein vuoden hiljaisin virtuaalitapahtumaliiketoiminnassa (jos siivotaan koronan aiheuttamat heilunnat). Toinen hiljainen kuukausi virtuaalitapahtumaliiketoiminnassa on kesäkuu, eli myös Q2:ssa on kausiluonnetta. Kausiluonteisesti kokonaisuutena siis normaalisti liikevaihto ja tulos painottuvat vuoden toiselle puoliskolle. Kannattavuudeltaan Q3 on normaalisti vahva, koska siihen jaksottuu koko lomapalkkavarausten purku (samaan aikaan kun sopimuskannan liikevaihto rullaa). Fun fact: teemme todella ison osan koko vuoden tuloksesta heinäkuussa (nämä kirjanpitosäännöstöt eivät ole sitten meidän keksimiä…). Liikevaihdollisesti taas Q4 on normaalisti suhteellisen vahva.
Tähän muuten yksi henkilökohtainen huomio. Olen toimarina tottunut seuraamaan aina ensisijaisesti koko vuoden jatkuvasti päivitettävän ennusteen kehitystä, joten tämä kvartaaleiden seuraaminen on vähän uutta itsellekin. Ex-analyytikkona ymmärrän kuitenkin, että ulkopuolelle neljännekset ovat tärkein tarkastuspiste yhtiön kehitykseen, kun teillä ei ole vastaavaa jatkuvaa ennustetta, mitä seurata. Vaatii kuitenkin yllättävän paljon kylmäpäisyyttä, ettei annan kvarttereiden sekoittaa tekemistä pois pitkästä pelistä. Heiluntaa meidän kvartaalien välillä on melko paljon ja lisäksi olemme nuori firma, jonka tarjooma ja bisnes muokkautuu nopealla vauhdilla. Kvartaalitasolla kyyti ei ole tasaista ennen kuin saamme jatkuvan liikevaihdon osuuden kasvatettua selvästi suuremmaksi. Vuositasolla tämä on toki edennyt verrattain tasaisella rytmillä historiassa (2015-2021), mistä voimme olla ylpeitä ja pyrimme pitämään kiinni.
Miten arvioitte tämän vuoden listautumisvauhtia?
Hankkeita oli suuri määrä putkessa vuoteen lähdettäessä. Onneksi muutama rohkea tapaus on päässyt onnistuneesti läpi tässäkin markkinassa. Muutoin hankkeita on laitettu odottavaan tilaan tai projekteja edistetään odottaen järkevää ajoitusta. Muutamia tapauksia, joissa kriisi on osunut liiketoimintaan, on myös kuulemani mukaan peruutettu. Täysin syväjäässä ei kuitenkaan olla. Tässä kriisin jälkeenkin on myös käynnistynyt kokonaan uusia projekteja, jotka tähtäävät listalle Q4/Q1. Nämä ovat firmoja, joille valuaation ajoituksen optimaalisuus on toissijaista ja tärkeintä on strategian toteutus ja kasvun rahoitus. Eli jos joku tässä markkinassa listautuu, voinee toivottavasti odottaa laatua. Listautumisvauhti jää tuntuvasti viime vuodesta, mutta arvioisin, että listautumisia tullaan vielä tänä vuonna kourallinen näkemään.
Minkälainen Inderesin hinnoitteluvoima esim. ruotsalaisille pörssifirmoille on? Inderesiltä saisi koko paketin, nyt Ruotsissa firmat taitavat käyttää useampaa toimijaa, kun ei Inderesin kaltaista “kaikki palvelut yhdestä paikasta” -tarjoajaa ole. Onko ruotsalaisille firmoille kynnyskysymys ruotsalaisen yhtiön puuttuminen, hinta vai mikä?
Hinnoitteluvoimamme on arvioni mukaan hyvä, hintataso esimerkiksi tilausanalyysissä on Suomea korkeampi. Näitä palveluita ei usein niin hintavetoisesti osteta, vaan myös monet muut tekijät ovat tärkeitä. Maineemme on, sikäli kun meidät tunnetaan, myös hyvä. Meidän on ensisijaisesti rakennettava jakeluvoimaa ja tavoittavuutta Ruotsissa, mikä vie alkuvaiheessa eniten aikaa. Ruotsin kilpailussa ei riitä, että tavoitamme laajasti sijoittajia Suomessa.
Voidaanko odottaa Ruotsissa tilausanalyysin puolella asiakkaita kuluvan vuoden aikana?
Se on tavoitteena, mutta en voi luvata mitään.
Raportoidaanko liikevaihdon kehitys maakohtaisesti tulevaisuudessa?
Kerromme puolivuosi- ja tilinpäätöskatsauksissa Ruotsin osuuden. Kehitämme ulkoista raportointiamme jatkuvasti ja alamme raportoimaan uusia liikevaihtorivejä heti, kun ne ovat sijoittajille / arvonluontimme kannalta olennaisia.
).
En siis sano, että pelkään teitä jos näemme kadulla tai messuilla, mutta sellainen terve “pelko” ja kunnioitus on hyvä pitää päällä.
