Eli ei koske omistaja-asiakkaita?
2 tykkäystä
Molempien (OP & Nordea) muutokset voimaan 1.11.
Sattumaakoenpäusko?
1 tykkäys
Tästä ei ole täydellistä varmuutta. Tuossa jutussa tuo mainitaan, mutta ota tästä nyt selvää 
Lisäys: Kai tuo on tulkittava niin, että on - myös yhteistilien omistajille.
1 tykkäys
Voitin tällä viikolla vuosien tappiolla olon jälkeen vertailuindeksini. Avaan kirjoituksessani sitä, miksi hävisin indeksille ja miten lopulta pääsin edelle. Tekstistä tuli keskivertoa pidempi eli se lienee parhaimmillaan nautittuna kahvin kera 
P.S. meinasi unohtua, tekstissä ANSAITUT kiitokset Inderesille ja foorumin väelle! 
34 tykkäystä
Avaat kirjoituksessasi vertailuindeksisi laskemista. Ymmärrän sinun tavan hyödyt koska lopputuloksena on absoluuttinen euromäärä.
Nordnet laskee suhteellisen salkun kehityksen automaattisesti jota voi verrata sitten haluamaansa vertailuindeksiin. Onko tässä Nordnetin tavassa muita heikkouksia kun se että ei voi verrata absoluuttisia arvoja? Lasketaanko osingot oikein?
Kuuntelin eilen illalla vielä Virtasen taloushistoria -nimistä podcastiä aiheesta It-kupla (It-kupla | Virtasen taloushistoria | Yle Areena – podcastit) tältä keväältä. Nyt teen “Lepiköt” ja väitän kuulemani perusteella, että markkinoille on syntynyt vähintään kaksi kuplaa: vety-kupla ja Tesla-kupla. Peilaan omia näkemyksiä pääosin tähän podcastiin. Lisäksi poimin pari huomiota kirjallisuudesta kannattelemaan ajatusta. Tätä kirjoitusta ei missään nimessä kannata ottaa haudanvakavasti, vaan reilulla suolalla ja pippurilla.
Aivan kuten It-kuplassa ajateltiin (lähtökohtaisesti siis aivan oikein) internetin mullistavan maailman, samalla tavalla sijoittajat näkevät nyt vety-yhtiöiden, lääkefirmojen ja sähköautovalmistaja Teslan muuttavan maailmaa. On huomioitava, että missään näistä tapauksissa ei voida puhua, että kyse olisi uudesta teknologiasta, sillä kaikkia näitä teknologioita on ollut olemassa jo kauan aiemmin (koronarokotetta lukuunottamatta). Kyse on siis enemmän siitä, että sijoittajat yliarvioivat sen nopeuden, jolla nämä toimialat tai yhtiöt tulevat muuttamaan maailmaa. Kurssit ampuvat ylös, osakkeita kauhotaan ja kaikki, mikä liittyy jollain tavalla “uuteen” teknologiaan on kovaa. Kuten Virtanen toteaa, joskus riittää hyvä tarina tai hyvä liiketoimintasuunnitelma. Sijoittajat lykkäävät rahaa, vaikka bisnes itsessään olisi tappiollista.
Tesla on nyt kokonaisen vuoden ollut voitollinen yhtiö. Käsitykseni mukaan ei myymällä sähköautoja, vaan päästöoikeuksia. Miten esimerkiksi Nikolan omistajat voivat saada säkkitolkulla rahaa riippumatta tuottaako yhtiö vai ei? Virtasen mukaan vastaus tähän on, yllätys yllätys, ahneus. Se, miten näen tämän hetken poikkeavan It-kuplasta, on sosiaalinen media, erilaiset keskustelufoorumit sekä internetin ja erilaisten alustojen mahdollistama reaaliaikainen seuranta. Näillä eväillä saadaan kuplaan puhallettua entistä enemmän ilmaa entistä lyhyemmässä ajassa ja entistä suuremmalla määrällä sijoittajia. Tietysti tuo koronan mukanaan tuoma tekemisen puute omalta osaltaan myös edesauttoi uuden ja kokemattoman rahan virtaamisen näihin kuplaantuviin toimialoihin ja osakkeisiin optioista puhumattakaan.
Robert Shillerin mukaan sijoittaja pystyy karkealla tasolla päättelemään, eletäänkö arvostuskuplan vai alennusmyynnin jaksoa. Hänen mukaansa esimerkiksi It-kuplassa sijoittajakunta oli tullut käsitykseen, että markkinoiden arvo on suurempi kuin aiemmin oli ajateltu. Koska on tapahtunut “perustavanlaatuinen” muutos, korkeat P/E-luvut ovat hyväksyttyjä. Lisäksi buumin aikana media voimisti kuplaa. (Hämäläinen & Oksaharju 2016, s. 144-148.) Voiko joku väittää, etteikö näin olisi käynyt?
Ihmiseen on Shillerin mukaan sisäänrakennettu uhkapelivietti. Uhkapelurit eivät puhu todennäköisyyksistä, vaan tarinoista. Ihminen rakentaa siis perusteltuja yksinkertaisia perusteluja, toisin sanoen sitä tukevan tarinan, päätökselleen. Ihmiset olettavat tietävänsä enemmän kuin tietävät. Ihminen on lauma eläin - osa sijoittajista tekee valintoja sen perusteella mitä muut tekevät. Mitä parempi tarina, sen paremmin se leviää. Aivomme kohdistavat huomiota sosiaalisen valikoimiin pohjalta: kiinnitämme huomiomme siihen, mihin ympärillämme olevat kiinnittävät huomion. (mt. s. 150-151.)
Vääristymiä voi putkahtaa esiin, markkinat saattavat muuttua järjettömän innokkaiksi ja ne houkuttelevat usein varomattomia sijoittajia. Markkinat kuitenkin lopulta myöntävät todellisen arvon, ja tämä on se kaikkein tärkein opetus, josta sijoittajan on syytä ottaa vaarin.
-Burton G. Malkiel
Olkaahan varovaisia tuolla markkinoilla 
Lähteet:
Hämäläinen, K. & Oksaharju, J. (2016). Sijoita kuin guru. Oksaharju Capital Oy.
Virtanen, M. (2020). Virtasen taloushistoria: It-kupla. Yle Areena.
Lisäys: Mistä ajattelette tämän kertovan?
40 tykkäystä
Hyviä ajatuksia @Don_Jari !
Yleensähän kuplia syntyy nimenomaan uusien teknologioiden ympärille, tai ainakin siinä vaiheessa kun niiden kaupallinen hyödyntäminen on pääsemässä vauhtiin. Oli kyseessä sitten rautatiet tai internet. Monestihan sijoittajat ovat “oikeassa” kääntäessään mielenkiintonsa näihin, mutta joskus myös innoissaan liian aikaisin. Usein tässä kohtaa puhutaan vaiheesta, jossa voittajia on vaikea edes hahmottaa, mutta alalta tiedetään/uskotaan niitä löytyvän, joten koko ala saa valtavan nosteen allensa.
Mitä sitten sijoittaja voi tehdä kuplan havaitessaan? Tässä joitain pohtimiani vaihtoehtoja:
a) voi rynnätä mukaan, pelaamaan “greater fool” -peliä
- näissä voi hetkessä saada karseita tuottoja jos hype on kuuma, mutta samalla näpeille saannin todennäköisyys kasvaa
- jos ei ole erittäin kokenut kehäkettu, niin tuskin kannattaa isoa osaa salkusta altistaa
- kuplissa on mukana myös erinomaisia yhtiöitä, voit koittaa sijoittaa näihin pitkäjänteisesti ja yrittää ajoittaa keventelyt kun arvostus on sietämätön
b) odottaa että kupla puhkeaa. Ketkä uivat ilman housuja? Osakepoimijan kulta-aikaa? Jyvät on eroteltavissa akanoista helpommin kun pilvilinnat ovat romahtaneet
c) shortata kuplaa
- maniaa vastaan on vaikea huutaa olevansa oikeassa ja he väärässä, kuumaa ilmaa saattaa puhaltaa palloon paljon enemmän kuin kuvittelit sinne mahtuvan
d) jättää koko kupla omaan arvoonsa
Tuleeko mieleen lisää?
12 tykkäystä
Taas lauantain perinteinen reaaliosinko kierros takana. Ämpärissä sinisiä ja korissa keltasia. Nyt löytyi jo toista kertaa muutama suppilovahverokin, vaikkei niitä edes etsinyt. Osui silmään ja heitin ääntä kohti.
3 tykkäystä
Noh, olihan siihen melkein valmis rokote sen edellisen koronan aikaan 2003 tienoilla. Mutta koska SARS-CoV-1 ei tehnyt toista aaltoa, niin se rokote pikkuhiljaa feidattiin ja keskityttiin muihin.
Aina kun talletan rahaa Nordnetiin, vertailuindeksini sijoittaa saman määrän virtuaalista rahaa indeksiin sen päivän päätöskurssilla. Saan indeksin tuoton selville, kun päivitän taulukkoon päivän kurssin. Jokainen ostoerä katsoo eroa ostohintaan nähden ja laskee tuoton. Kaikkien ostoerien päivän kurssilla laskettu summa verrattuna alkuperäiseen sijoitettuun pääomaan on vertailuindeksin tuotto.
Pystytkö avaamaan mihin tämä johtopäätös perustuu?
Ymmärtääkseni tuotto ei Nordnetin käppyrällä ole ostoihin painottuva vaan Nordnet mielestäni laskee tuoton simppelisti tälle päivälle kaavalla tuotto/sijoitettu pääoma, eli ota huomioon jos ja kun välissä on aikana on tallettanut lisää tilille.
1 tykkäys
Vaihtoehto e) julkaista kuplan puhkaisemiseen soveltuvaa materiaalia + vaihtoehto c).
Kovalla työllä ja taidolla tuokin on mahdollista. Tälläkin foorumilla tätä on havaittavissa, mikä on pelkästään hyvä asia.
2 tykkäystä
Hienoa Telemaster 
Itse jäin alkuvuodesta pois kokopäivätyöstä. Nyt olen keskittynyt harrastamaan työntekoa 1-3pv/vko ja keskittynyt enemmän sijoittamiseen ja aion myös jatkaa näin jonkun aikaa. Ikää 45v, muuten sama tilanne kuin sinulla ja työuraa takana 25v. Sijotettu pääoma n300k€ ja syksyllä/alkutalvesta pitäisi tulla lisää sijoitettavaa.
7 tykkäystä
Täällä sama, tosin kerkesin jo eilen metsään tuulettumaan torstain kiireisen pörssipäivän jälkeen. Löysin muutaman suppiksen eilen, mutta ei niitä vielä poimimaan pääse. Samasta paikasta haen vuosittain korikaupalla, mutta ei löytynyt vielä enempää. Kantarellien osalta ensimmäinen sato on nyt taputeltu täällä. Sieniä ollut tavallista enemmän jokaisella spotilla, mutta jostain syystä kasvu tyssännyt viimeisen viikon aikana. Vaaleiksi ovat menneet ja alkavat kuivua pystyyn. Sateita on kyllä ollut, lieneekö syynä sitten kasvupaikkojen maaperän nopeahko veden läpäisy… Hyviä herkkutatteja ei meinaa enää löytää, vaikkakin tämä vuosi ollut hyvä. Ongelmana ollut tatinriesa, johon olen törmännyt tänä vuonna useassa eri paikassa. Nämä kokemukset länsirannikolta keskisestä Suomesta, missä yleisesti ehkä huonommat sienimaastot. Viikontakaiset kokemukset idästä paremmat, kantarellit siellä selvästi isompia. Nyt virittelemään punikkitatteja ja keltavahveroita kuivuriin, pakkanen on jo täynnä. Vaaleaorakkaan lakit pääsee suoraan pannulle, on muuten herkullista!
3 tykkäystä
Keltä löytyy hyllystä? Rohkeasti vaan kehumaan, olisi hieno kyl. Ämpäreiden aatelistoa. Vieläkö nykyään jakavat? Kannattais kyllä…
@Masse ?
13 tykkäystä
Samat havainnot kanttarelleista länsirannikolta, todennäköisesti hiukan eteläisemmältä osalta.
Vaalentuneita on, alkuun oli keltaisia.
Tatit aika on täällä ollut jo kauan. Puolukka punertaa jo.
Tänään löyty isompi suppis rypäs. Joutuu jatkeeksi kanttarellien joukkoon.
2 tykkäystä
En ole ihan satavarma siitä, miten Nordnet laskee salkun kehitystä, mutta omalla laskentatavallani saan absoluuttiset eurot selville, joka riittää minulle. Lisäksi minulla on mukana taulukossa skenaariot 3%, 5%, 7%, 10% ja 15% vuosituotoille, joita vasten voin peilata oman salkkuni vuosituottoa jokaiselle talletuserälle. Tuohan on se haastava osuus excelissä, laskea salkun tarkka CAGR eli kumulatiivinen kasvuprosentti. Noiden skenaarioiden avulla saan haarukoitua sen riittävän tarkasti selville. Tällä hetkellä lukema on noin 8% kieppeillä aloituspäivästä.
Edit: koska termit on vaikeita, niin CAGRilla tarkoitin itse asiassa TWR:ää
2 tykkäystä
Vertailuindeksilaskelmani eivät ole muuten sidoksissa Nordnetiin kuin sen osalta, että lasken uudet sijoitukset vertailuindeksiin sen mukaan miten talletan uutta rahaa Nordnetiin. Muuten kaikki tapahtuu excelissä ja omxhgi:n kurssi löytyy ihan googlaamalla. En osaa ottaa kantaa siihen miten Nordnet laskee tuotot, mutta excelissä kaikki tapahtuu niin kuin olen itse määritellyt
2 tykkäystä
Ei varmaan ole uusin ilmiö, mutta jotenkin tuntuu, että parin vuoden välein tulee aina uusi hirveän hypetetty toimiala, joka katoaa sitten otsikoista yhtä nopeasti kuin se tulikin. Sosiaalinen media ja muut manipuloijat vielä lisäävät oman kauhansa soppaan ja oma lehmä ojassa hypettävät osakkeita lisää.
Noiden kannabis-osakkeiden käyrät on mielenkiintoista katsottavaa näin jälkikäteen. Sääliksi käy niitä, jotka ostivat tuolla hypen huipulla.
3 tykkäystä
Erittäin hyviä hypeen liittyviä postauksia yllä @Don_Jari, @Crazy_Train ja muut. Olen välttänyt ostamasta hype-osakkeita, mutta pakkohan niihinkin on tutustua.
hype /hʌɪp/
- extravagant or intensive publicity or promotion.
- promote or publicize (a product or idea) intensively, often exaggerating its benefits.
Muutamia esimerkkejä hype-sijoituskohteista/-aloista lähiajoilta: Bitcoin, kannabis, Tesla, vetyfirmat, lääkefirmat, ehkä jopa vähän pelifirmat?; varmasti on muitakin, mutta nämä tuli ensimmäisenä mieleen. Mikä on seuraava hype, joka raketoi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi? Bitcoin (blockchain), kulta/hopea, VR, IoT, AI, quantum computing, uudenlainen akkuteknologia, avaruusmatkailu jne. Saa täydentää.
Hype ei muodostune ihan tyhjästä, vaan idea on usein pyörinyt markkinoilla vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Hypet vaan nostavat päätään säännöllisin väliajoin ja joskus jopa toistuvat.
En tarkoita, että hypeihin sijoittaminen olisi aina huono vaihtoehto, jos ehtii ensimmäisten joukossa ja varsinkin jos tunnistaa ja osaa ajoittaa sijoituksensa voittajaan (esim Apple ja miksei muutkin FAAMG:t) ja lopulta myydä myös oikeaan aikaan. Alathan on yleensä tuttuja. Esimerkiksi meillä oli kotona linnunpönttö Mac jo 80-luvun puolessa välissä ja ollut aina Mac/Apple siitä asti. Se oli lapsena hienointa mitä osasin kuvitella. Samalla Applen markkinaosuus oli erittäin vaatimaton ja firman tilanne ailahteli. Myöhemmin menin Apple-hypeen mukaan ja ostin lentolipun, että pääsin ostamaan kytkyttömän Iphone 3:sen Helsinki-Vantaalta 900€:lla. Järkevämpää olisi ollut ostaa osaketta. Hypen tunnistamisessa olen huomannut, että mikä kiinnostaa itseäni niin kiinnostaa yleensä myös massoja, varsinkin jos kyse on laadukkaasta tuotteesta.
Hypen ennustaminen on silti haastavaa, mutta vihjeitä tulee vastaan koko ajan. Esimerkki ei ole todellakaan paras, mutta noin pari vuotta sitten Ylen haastattelija kävi kyselemässä yläasteikäisiltä millaisen app:n he haluaisivat ja millaisia ominaisuuksia siinä pitäisi olla. Suosituista sovelluksista löydettiin paljon puutteita ja useampi teini kuvaili täydellisesti Tik Tok:n kaltaisen app:n.
Hypessä suuremmat massat kiinnostuvat alasta ja markkinoille tulee hypen perässä lyhyessä ajassa uutta rahaa ja ennen kaikkea sijoittajia, jotka eivät muuten markkinoihin sijoittaisi. Dave Portnoy ja osakemarkkinoilla hääräävät urheiluvedonlyöjät markkinoivat edelleen voimakkaasti hypeosakkeita ja luultavasti kohta Bitcoinia. Ystäväpiiristä löytyy useampi vasta kesällä sijoittamisesta kiinnostunut henkilö ja heille ei pienet voitot kelpaa. Voittojen ja jännityksen tuoma euforia ohjaa uhkapelaajaa ja he ovat omiaan nostamaan hypeä. Monen hype laantunee parin murskaavan tappion jälkeen ja urheilutarjonnan normalisoituminen ja/tai isompi markkinaromahdus tuo myös luontaista poistumaa. Meneillään olevassa ilmiössä on kaikki ainekset monen tutun henkilön taloudelliseen katastrofiin. Analyyttiset henkilöt toki jatkanevat sijoittamista.
Kuulisin silti mielelläni lisää, jos jollain on ajatuksia seuraavista hypealoista. Linkeissä on perustietoa mm. yli-hypetetyn osakkeen käyttäytymisestä ja vaarojen tunnistamisesta. Toivottavasti vasta-aloittaneet sijoittajat (ja muutkin) muistavat riskienhallinnan tässä nousuhypessä.
7 tykkäystä
