@Helel Milton Friedmanin näkemys aiheesta.
4 tykkäystä
Sauli selventää videolla uutta suosituspolitiikkaa 
7 tykkäystä
Asia selvästi ymmärretään valtion taholta koska kotitalousvähennys on niinkin avokätinen jopa leikkauksen jälkeen. Mutta toisaalta samanlaista veroetua tai veroremonttia ei haluta tehdä laajemmin kun suuri osa edun saajista on niin sanotusti parempi osaisia ja tämä voisi aiheuttaa närää äänestäjissä.
Ilman kotitalousvähennystä minun työnantajani pitää maksaa minulle noin 60-70e jotta voin tilata kotiini siivoojan(laskutus 30e/h)tunniksi josta hänelle jää verojen jälkeen käteen alle 10euroa.
4 tykkäystä
Heinänteko on rentouttavaa ellei paarmoja lasketa. Mutta jos valitseekin portaat? Siis portaita ylös, hissillä alas. 
2 tykkäystä
Tämä olis ainakin mielenkiintoista.
@Juha_Kinnunen ja @Sauli_Vilen kapellimestareiksi.
Päävieraaksi voisi ottaa Fortumin Vesa Ahoniemen. @Vesa_Ahoniemi
Podisarjan 1. jatko-osassa vierailijaksi vaikkapa Nesteeltä Lars Lindfors ja @Petri_Gostowski mukaan.
Kolmas jakso keskittyisi Wärtsilään ja sieltä voisi poimia vieraaksi Matti Rautkiven
7 tykkäystä
Ehdottelinkin jotain vastaavaa jo aiemmin eri ketjussa:
6 tykkäystä
Friedman oli oikeassa - vuonna 1978. Onnekseen (?) ei koskaan elänyt näkemään vuoden 2007 kriisiä ja sen jälkeistä aikaa.
Hän vastaa tuollekin miehelle, että on hyödyllisempää saada 100% väestöstä tuottamaan, (esim. 60% sijaan). Kyllä vain, jos tuotannon niukkuus olisi ongelma. Kyllä vain siinäkin tapauksessa, että samalla määrällä kulutusta voidaan saada enemmän tai vähemmän tuotantoa.
Nykyään olemme tilanteessa, jossa yksityinen pääoma ei kysynnän puutteessa investoi. Tilanne ei siis ole Friedmanin kuvaamalla tavalla sellainen, jossa “kulutusta on 100% joka tapauksessa”. Paljon omaisuutta on sellaisten ihmisten hallussa, jotka voisivat kuluttaa (tai investoida), mutteivät halua, koska ei ole tuottavaa (ei ole kysyntää).
Olisin Friedmanin kanssa samaa mieltä 1970-luvun lopun Amerikassa, mutta nykyinen talousympäristö ei ole sama kuin silloin. Itse asiassa tuo 70-80 -lukujen taitehan oli Yhdysvalloissa jäätävän inflatorista, ja nimenomaan tuotannosta oli pula Friedmanin kuvaamalla tavalla (eli tuotannon niukkuudesta johtuen tuote oli kallis ja raha halpa). Hän osui puheessaan naulan kantaan.
Sinänsä mitään minulla ei ole työntekoon kannustamista vastaan, sehän on oikein hyvä asia. Ongelma vain nähdäkseni ei ole tuotantopuolella. Pikemminkin tuotantoa supistetaan kannattamattomana.
6 tykkäystä
Jep. Itseltänikin löytyy Friedmania hyllyssä, ja häntä on hyvä tarkastella juuri 70-luvun maailman kontekstissa: silloin julkiset sektorit olivat pöhöttyneitä, valtionyhtiöitä oli pilvin pimein, sääntelyä oli todella paljon, verot olivat katossa jne.; Keynesiläinen politiikka oli ajanut umpikujaan. Friedmanin kommentit ovat suht radikaaleja usein, mutta ne lienee olleet osin pamflettimaisia ja hän halusi populistisesti herättää keskustelua.
Aika moni Friedmanin ajama muutos on toteutunut ja hänen fantasiaansa vapaammista markkinoista on nähty toteutuneen laaja-alaisesti kehittyneissä talouksissa viimeiset ~40 vuotta.
Isossa kuvassa nämä institutionaaliset muutokset menee vähän “muotiaaltoina”: kireää sääntelyä ja valtionohjausta seuraa löyhiä jaksoja. Jos valtio ei sääntele, niin sitten firmat itse sääntelee, jne. Yhden aikakauden resepti talouden ongelmiin ei toimi kaikkina aikoina.
4 tykkäystä
Olen henkilökohtaisesti tästä eri mieltä. Lähes ilmainen keskuspankkiraha ja nollakorkoympäristö on johtanut reiluihin yli-investointeihin markkinoilla, erityisesti tuottamattomiin kohteisiin. Siinä missä normaali korkoympäristö rajaa typerimmät kohteet pois ja pitää huolen että resursseja ei tuhlata tavanomaisesti tuottamattomiin kohteisiin, voi nykyisessä ympäristössä 1-2% tuotto olla jo riittävä.
Olemme nyt viimeiset 10 vuotta puhaltaneet tuottamattomuuskuplaa ja kenelläkään ei ole rohkeutta puhkaista sitä, koska olemattoman tuottavuuden projektit ja yritykset muuttuvat kannattamattomaksi jos korko onkin esimerkiksi 2%. Mitä pitempään nykyinen tilanne jatkuu, sitä enemmän rajallisia investointiresursseja heitetään hukkaan hankkeisiin jotka ovat vain näennäisesti kannattavia. Omasta mielestäni jos yritys tai projekti ei kestä 2-3% korkotasoa niin sillä ei ole oikeutusta olla olemassa ja markkinoiden pitäisi antaa ohjata ne resurssit tuottavimpiin hankkeisiin.
Suomen valtiokin on nykymuodossaan mitoitettu jatkuvalle tuottavuuden kasvulle ja täysin erilaiselle väiestörakenteelle, kun samaan aikaan rahapolitiikka mahdollistaa kannattamattoman järjestelmän ylläpitämisen. On aidosti mahdollista että olemme kokeneet Peak BKT:n (ei capita) tai käyneet lähellä sitä, koska väestön ja työvoiman kasvu ei enää tulevaisuudessa auta kehitystä ja tuottava väestö tulee kääntymään laskuun jopa voimakkaammin kuin teknologian kehitys etenee. Tämä ei voi johtaa kuin kyyneliin.
5 tykkäystä
Mistä tiedät, että syy-seuraussuhde on tämä, tai että näiden kahden välillä edes on sellainen? Ja mikä on normaali korko? No, ehkä nolla. Jos pääoman hallussapidosta ei tulisi kustannuksia, niin silloin raha vain säilöttäisiin virtuaaliholviin ja se olisi siellä tappiin asti.
Tässä olettamana näyttäisi olevan, että pääomasta on aina niukkuutta (ja että on keskuspankin syytä, että siitä on keinotekoista ylitarjontaa). Lisäksi puhut rajallisista investointiresursseista ikään kuin resurssien puute rajoittaisi investointeja. (Vaikka toki rajallisessa maailmassa myös investointiresurssit ovat rajalliset, ei ole syytä olettaa niiden olevan maksimikäytössä.)
Nähdäkseni keskuspankki kyllä pitää korkoja matalalla suojellakseen valtioita, eli kuluttajia. Mutta jos valtiot eivät kuluttaisi, juuri kukaan ei kuluttaisi juuri mitään. Markkina ei ohjaa mitään tuottavampiin hankkeisiin, jos sellaisia ei ole. Tai no, ehkä se yrittää epätoivoisesti keksiä niitä… 
Tällöin lopputulema on vain tämä meidän nykytilanteemme, jossa keskuspankki piiskaa narulla ja kukaan ei vedä. 
2 tykkäystä
Nyt olisi oiva tilaisuus lopettaa elinkelvottomien ja zombie-yhtiöiden elämänkaari. Ei luonnossakaan heikot ja hauraat selviä, ne syödään. Kapitalistinen evoluutio?
EKP:lla on pohjattomat taskut, sen eilen vielä varmistivat. Euroopan Unionilla mittava elvytysohjelma ja lisäksi kansalliset tuet, osin korvamerkitty tulevaisuuden haasteisiin (Saasteet, ilmastonmuutos ja mitä näitä nyt on…). Pehmentäisi tapettavan vanhan “savupiipputeollisuuden” vaikutuksia, työvoimaa ohjaantuisi vaikka hightech-aloille.
Jotain meidän pitää muutenkin tehdä, saadaan ihmiskunnalle hetki (kosmisessa ajassa) lisää.
2 tykkäystä
Nyt näyttäisi siltä että Nokian kurssi on löytämässä kovaa pohjaa.
Voi hyvinkin olla, että kolmenviikon valuminen jää tähän 3,50 tasoon.
En tiedä onko tämä kahvihuone tälle viestille oikea paikka, ainakaan tätä ei voi Nokian palstalle laittaa,
todennäköisesti poikkeasisi aiheesta…
Nollakorkoaika on painanut omaisluusluokkien tuottoja (nostaen niiden arvoa) sijoitusmielessä, mutta investoinneissa tämä ei oikein näy. Investoinnit suhteessa BKT:hen Japanissa, Euroopassa ja jenkeissä sekä Kiinassa.
Kiina on porukan poikkeus, mutta tiedämmekin että siellä on jääty velkavetoiseen investointiloukkuun… Jos nollakorot kannustaisi investoimaan niin maar penteleesti, luulisi investointien paisuvan suhteessa BKT:hen.
Investointeihin käsittääkseni lasketaan niin rakentaminen kuin tuotantoon investointi. Esim. Suomessa investoinnit tuotantoon ovat jääneet mataliksi.
Lisäys: graafit lisätty, unohdin ne alkuperäisestä viestistä. 
Lisäys 2: Eli, jos ei investoida niin tuo viitannee että oire on kysynnän päässä. Huom, Kiinassa valtio puskee investointeja joten siellä ei niiden taloudellisesta rationaalisuudesta niin huolehdita. Tai yhä enemmän he murehtivat sitä, mutta hyvin vähän sillä saralla on edistytty…
Investointeihin pitäisi laskea myös T&K, mutta noissa voi olla eroja: kansantalouden tilinpito on vekkuli asia enkä siitä ole liian syvästi perällä. Mutta käsittääkseni siitä enemmän perillä olevat ihmettelevät nimenomaan investointien vähyyttä.
Nollakorot voivat pitää kyllä hengissä ”tuottamatonta kapasiteettia” ja zombie firmoja pidempään, kuin ne muuten selviäisi. Onhan korkojen nousu aiemmin ollut sellainen tarkistuspiste ja happotesti liiketoimintojen järkevyydelle.
Lisäys 3: jos investoinneille olisi tarvetta, pitäisi kapasiteetti olla täydessä käytössä.
Näin ei näytä matalien korkojen alueilla asia olevan. Japanissa tuo ilmeisesti lasketaan hieman eri tavalla koska tuo luku heittää yli 100 % aiempina kausina. 
5 tykkäystä
Kyllähän nollakorko on täysin keinotekoinen ja epäluonnollinen keksintö. Rahan lainaamiseen liittyy aina riskiä, jolloin on myös vaadittava tuottoa. Nyt meillä on markkinoilla toimijoita joiden tavoite on vain tukea työllisyyttä hinnalla millä hyvänsä ja rahan lainauksen ei tarvitse edes olla tuottoisaa. Systeemi on rikki.
Kulutushan ei sinänsä ole mikään itseisarvo (kulutat pääomaa saadaksesi hyötyä) ja valtion lisäkulutuksen luoma lisähyöty kansalaisille on matala. Valitettavasti meillä on samaan aikaan jäykät työmarkkinat, joten markkinat ovat hitaita uudelleenjärjestelemään resursseja uudelle alhaisemmalle kulutustasolle. Pidemmän päälle meidän pitää päästä eroon huonolaatuisesta kulutuksesta ja heikkolaatuisista investoinneista.
Pitäisin kummallisessa jos kokonaisinvestointiaste reaalisesti kasvaisi valtioissa joissa työn tuottavuudesta suurin osa tulee vähän investointeja vaativasta palvelusektorista. Se pointti mitä tuossa hain takaa ei ollut kuitenkaan investoinnin bruttomäärä vaan investointien tuottovaatimusten laskun luoma aleneminen investointien laadussa ja yli-investointi heikkoihin kohteisiin. 10 M€ investointi Googlen serverihalliin on huomattavasti tuottavampi kuin 10 M€ investointi Outokummun pääomantuhoamistehtaaseen. Nykyinen korkopolitiikka mahdollistaa liikaa jälkimmäisiä ja katsomalla aggregaattikäyriä tämä ei tule esille. Sen investoitavan pääoman takana on reaalisesti aina työpanos, joka ohjautuu nyt vääriin kohteisiin.
Edit: tulipas sekava viesti kun vastailin useampaan juttuun samaan aikaan
3 tykkäystä
“Ai niin unohtui mainita… yks häviäjä luonnollisesti eli Stokka …unohtui …”… tää oli loistava kohta
8 tykkäystä
Tämän haitallisuutta voinee avata oheisella esimerkillä:
Kuvitellaan ahkera sihteeri joka työskentelee Inderesin viimeaikoina kiusaamalla Nurminen Logisticsillä. Sihteeri toimii tukifunktiona joka pitää huolta että muiden työntekijöiden toiminta on tehokkaampaa. Koska Nurminen lähinnä tuhoaa pääomia, kasvanut tehokkuus toiminnassa voi jopa johtaa pääomien nopeampaan tuhoutumiseen eli ahkeruudesta on vain haittaa.
Sankarimme EKP kuitenki puuttuu peliin ja nostaa korkoa ja Nurminen menee kasvaneiden velan korkojen vuoksi nurin.
Ahkera sihteerimme saa siis potkut, mutta löytää heti uuden työpaikan Microsoftilta. Nyt hän omalla työllään kasvattaakin Microsoftin Suomen toimintojen tehokkuutta. Koska MS Suomi on erittäin tuottava yhtiö, on sihteerimme tukipanoksella huomattavasti tulosta parantava vaikutus. Työ ja henkilö ovat identtiset, mutta ero työn reaalituottavuuden välillä voi olla tuhansia prosentteja.
Mitä pidempään zombifirmat ovat pystyssä, sitä pitempään ne sitovat resursseja, jotka olisivat jossain muualla paljon paremmassa käytössä.
10 tykkäystä
Eipä kai, eihän talouskasvukaan (tai edes talouden kierto) ole mikään itseisarvo. Hyvinvointia luovia välinearvojahan ne ovat, mutta olisipa pahuksen kurja minun niistä luopua.
Verneri pahus sinä puhut samoista aiheista kanssani joka päivä! Katsoin uuden Melkein minuutissa jakson, ja jos en olisi max tuntia ennen videon julkaisua kommenttejani postannut, voisin luulla sinun lainaavan ideoita minulta. 
1 tykkäys
645-sivuinen tutkimus multibaggereista:
Johtopäätökset:
9 tykkäystä
Onneksi videoissa on aikatägi! Ja harvoinhan ajatukset on omia (kenellekään meistä): tuossakin kierrätetään Pettisiä, Ecclesiä, Jesse Livemorea (pseudonymi), vähän Keynesiä jne. 
4 tykkäystä
Todella hyvää settiä tänään podissa ja videoissa uudesta suosituspolitiikasta ja koronakriisin puimisesta mutta yhtä viestiä tuotu tänään esille yli muiden ja se on pysyä erossa Nurminen Logisticsista
4 tykkäystä