Tänään pohtinut pääni puhki juuri nimenomaisen kysymyksen äärellä oman salkun kohdalla. Korkosijoitukset, vaikkapa korkorahastot voisivat olla sopivan sijoituskohteen löytymiseen saakka yksi vaihtoehto. Jos verrataan säästötilin korkoon 0,05%. Mutta ongelmaksi tulee tottakai lunastuksen viive käteiseksi sopivan sijoituskohteen löytyessä. Toki ei se oston ajoitus välttämättä parista päivästä ole kiinni. Ja markkinaheilunta saattaisi olla maltillista. Eikä menisi kaupankäyntikuluja syömästä kuormaa.
Kuten kirjoitit tuottovaatimuksen laskemisesta esimerkiksi 15%:iin niin ”odottavan” käteisen kiinnittämisestä osakkeisiin olisi se nopeammin käytössä sopivan sijoituksen löytyessä. Mutta suuremmalla riskillä paremman sijoituskohteen löytyessä markkina onkin voinut hinnoitella tämän tapauksen osakkeet alemmas. High risk, high reward. Ja kaupankäyntikulut päälle.
Mitä enemmän käteistä, niin sitä enemmän tulee miettineeksi sijoitusta jossa mahdollisuus suurempaan tuottoon, kuin tilillä makuuttaminen. Mutta jos haluan väliaikaisen parkin viikoista kuukausiin omille pikkusummille niin se saattaisi kyllä olla maltillisen markkinaheilunnan lyhyen koron sijoituskohde tai muu vastaava alle vuoden mittainen sijoitus. Vertaislainapalveluihin en ole tutustunut tarpeeksi, että olisiko ajatusta lainata odottava raha jollekin ja saada kuukausittain korkoa sille, mutta olen ymmärtänyt että näissäkin puhutaan 6-36kk, ellei saa jälkimarkkinoilla myytyä. Sekä luottotappiovaraus ja mitä muuta. Menee liian hankalaksi jos sopiva sijoituskohde rahoille löytyykin oletettua nopeammin. Esim Fellow Financen kautta en tiedä miten likvidit on jälkimarkkinat. Enkä ole tarpeeksi perehtynyt esimerkiksi suoraan sijoittamaan korkopapereihin joten siksipä tuo rahastovaihtoehto.
Tulipa pitkä vastaus ainakin iPhonen näytöltä katsottuna. Mielellään kuulisin myös sinun näkemyksen omaan kysymykseesi siltä kantilta, että korkean riskin osakkeet vai jokin muu vaihtoehto sille odottavalle käteiselle? Ja siten että olisi parhaimmat todennäköisyydet positiiviselle kehitykselle ja tämä sama summa olisi nopeasti sijoitettavissa uudelleen.
Käteinen on kultaa, kun korjausliike tulee. Sen syvyyttä ei varmaan kukaan osaa sanoa, mutta varaa olisi lasetella ainakin alle 10000 pisteen Helsingissä. Silloin kun ostettavaa ei löydy, niin ei pitäisi ostamisen ilosta ylihintaisia osakkeita ostaa, ei edes ajallisen hajautuksen vuoksi.
Osakkeet eivät tuota, jos hinnat putoavat. Pudotus syö pääomaa. Verotus on jokaisen osakkeen kohdalla katsottava erikseen. Osakkeita voi kuitenkin aina ostaa kalliilla, mutta tili tehdään ostettaessa ne halvalla, aivan kuten kaikessa kaupan lajeissa. Pörssissä tämä vielä korostuu, kun myyntitaito ei auta lainkaan. Markkinaa ei voi petkuttaa.
Myöskään tuottovaatimuksen mukaan ei voi sijoittaa, koska tuotto tulee vasta sijoittamisen jälkeen. Nyt nousee paljon sellaisia osakkeita, joiden pitkän ajan tuotto ei voi olla arvostuksensa mittainen, mutta seassa on myös hyviä nousijoita ja yhtiöitä, joilla saa pikavoittoja, joita voi kalastella, vaikka holdisalkkua ei rakentaisikaan.
Monesti vähätellään laskusta irti olemisella, vaikka säästetty euro on yhtä arvokas kuin voitettukin euro. Vielä parempi kun pystyy shorttaamaan kylmäpäisesti ja kerätä kassaa myös laskusta. Se on vaikeampaa, kuin moni arvaakaan.
Voit olla ja todennäköisesti oletkin oikeassa. En ehtinyt tarkistaa asiaa mistään lähteestä ennen kun painoin nappia. Se rajaisi tuotto-odotuksen noin 10 prosenttiin, jota en myöskään pitäisi huonona. Varsinkin kun se käteinen ei tuota korkeintaan kuin polttelua ja pään raapimista.
Nämä jutut ovat vasta ajatuksen tasolla, mutta kyllä mielessä on monesti käynyt käteisen tunkeminen täysin kuluttomaan indeksirahastoon silloin, kun osakkeita ei löydy poimittavaksi, lisättäväksi tai ei vaan halua lisätä uutta riviä salkkuun. Tässä tietysti altistaa itsensä ainakin markkinariskille, mutta se on kai se pakollinen paha, jos aikoo pääomalleen tuottoa saada. Lisäksi noissa indeksirahastoista olisi mahdollisuus irtautua helpommin tai nopeammin, kuin monesta pienivaihtoisesta osakkeesta Jos markkina ei täysin katoa alta siis.
Luin myös tuon Henri Blomsterin tekstin, jossa oli ihan perusteltuja näkemyksiä. Samoin Inderesin mallisalkkukatsauksessa perusteltiin minusta hyvin käteispainon kasvattaminen. Näiden tasojen välissä sijoittajan on jatkuvasti tasapainoiltava. Koko ajan täytyy kuitenkin olla liikkumavaraa.
Osakkeet on käteistä tuottavampi omaisuusluokka, mutta käteinen antaa sijoittajalle liikkumavaraa. Tämän liikumavaran tarve on jokaisella erilainen. Esimerkiksi Inderesin Mallisalkun osalta tilanne on erilainen, koska tule sisään uutta pääomaa kuin osingot, joten on pakko säilyttää käteistä ja liiikkumavaraa. Kuitenkin aina ja kaikissa markkinatilanteissa syntyy uusia sijoitusmahdollisuuksia
Käteisen pitäminen salkussa tuntuu kieltämättä vaikealta nyt ultrakevyen rahapolitiikan aikana. Jos nyt arvostustasojen ahdistaessa siirtyy esimerkiksi yli 60 % käteispainoon salkussa, tulee ottaneeksi hyvin suurta markkinanäkemystä. Taustalla sitten inflaation uhka.
Tähän liittyen Twitterissä pari päivää sitten OP:n strategi Jussi Hyöty jakoi linkin kirjoittamaansa katsaukseen “Markkinoiden hinnoittelu ultrakevyen rahapolitiikan aikakaudella.” Ajatuksia herättävä teksti. (https://twitter.com/jussihyoty/status/1351488087256346625)
Vaihtoehto 1: Jossain vaiheessa markkinoiden hinnoittelussa raja tulee vastaan, jolloin riskituotteiden kupla puhkeaa. Koska kuplan rakentaminen on osa rahapolitiikkaa, kuplan puhkeaminen täytyy tapahtua keskuspankkien kontrollin häviämisen kautta.
Vaihtoehto 2: Toinen vaihtoehto on se, että talouspolitiikka muuttuu. Muutos ultrakevyestä rahapolitiikasta ultrakevyeen finanssipolitiikkaa voi olla jo käynnissä. Pandemia oli erinomainen syy siirtyä uuteen talousmalliin. Paluuta niin sanottuun "Sound Finance -malliin tuskin enää on, mutta siirtymän fiskaalidominanssiin täytyy tapahtua verhoillusti ja asteittain, koska muuten sekä korko- että osakemarkkinat joutuisivat sekasortoon. Merkkejä uudesta talousmallista ovat lisäelvytyspaketit, vaikka pandemia olisi saatu jo hallintaan.
Saa nähdä kumpi vaihtoehto toteutuu, vai kenties joku kolmas vaihtoehto tulee yllättäen.
Löysin tämän firman noin 3h sitten. Mielestäni erittäin potentiaalinen ja sen takia halusin tänne laittaa linkin, mistä pääsee tutustumaan helposti tuotteisiin. Mukana yllättävän monessa. Suosittelen ainakin vilkaisemaan.
Pokerimies sijoittaa. Tesla-menestys on kyllä luonut päähän aikamoisen hybriksen. Yksin on kuitenkin vaikea päihittää trendiä, vaikka usko omiin kykyihin olisi kova.
No ei siinä kyllä todennäköisyydet ollut Äyräksen puolella. Eli jos kyseessä oli mielestäsi kylmä järkiratkaisu, niin ookoo.
WallStreetBetsillä on kaksi miljoonaa aika aggressiivisesti treidaavaa jäsentä, ja Citronilla puolestaan todella heikko onnistumishistoria shorteissaan. Jos lähtee shorttaamaan 20 000 osaketta Citronin statementin perään kahta miljoonaa wallstreetbetsiläistä vastaan, niin…
Jos hän tietoisesti sanoo uhkapelaavansa shorttaamisella hän taitaa tietää, että ei välttämättä tule voittamaan. Turha alkaa selittämään hänen hybriksestään ja kylmäpäisyydestä, jos vain shorttaa osaketta ja ei ole laskenut tämän shortin varaan koko omaisuuttaan. Hän on kokenut uhkapelaaja ja voittanut pokerissa muutaman miljoonan, kaveri varmaan osaa kassanhallinnan. Hänen Tesla postiostaan voi olla montaa mieltä.
Onhan noita vaikka millä mitalla. Evlistäkin oli saatavilla helppo 10% tuotto pelkästään tällä viikolla, jos vain oli silmät auki. 20% tuotto-odotuksen osakkeen löytäminen ei ole temppu eikä mikään. Katso vaikka Solteq. Mallisalkun säännöt tosin hankaloittavat osakepoimintaa kun ostot ja myynnit ovat rajoitettuja, joten mallisalkkutrio on yleensä hyvin varovainen ja suosii erittäin pitkäaikaisia sijoituksia.
Lyhyesti. Gamestopilla ei mene hyvin. Citron research päättää shorttailla sitä. Reddit ja wallstreetbets innostuu tästä ja päättää raidata Gamestopin osakkeen nousuun. Gamestopin osakekurssi nousee ja markkina-arvo lähes kolminkertaistuu parissa päivässä. Shorttaajat saavat yli 800 miljoonan usd tappiot. Wallstreetbets saa memejä, videoita ja huumoria. Euforia wsb:ssä nousee. Muu maailma ihmettelee ja minä mietin miten rikki kaikki pörssin ja rahoituksen perusteoriat tällä hetkellä on.
Välillä sitä miettii että olkoon pelin henki sitten tämä. Pelataan näillä.
Mallisalkun 20%-tuotto-odotus perustuneen enemmänkin yrityksen hyvään tuloskuntoon ja liiketoiminnan kasvuun. Poimintaa varmasti hankaloittaa se, että riski pääoman tuhoutumiselle tulee olla todella pieni, koska uutta rahaa salkkuun ei saa tuoda. Vähissä on yritykset, jotka vähäisellä riskillä seilaavat koronamarkkinan läpi yli 20% tuotto-odotuksella. Katse tähdättävä siis tällä hetkellä tämänkin kalenterivuoden ylitse, ostettava “uinuvaa härkää”, joka selviää koronamarkkinasta ok ja liiketoiminta ampaisee kasvuun myöhemmin (1-3v?)
Lyhyen aikavälin kurssiheiluntaan tosiaan mallisalkku tai analyytikko inderesillä ei voi tarttua, koska suosituksia vastaan ei voi tehdä kauppaa.
Tein sen virheen, että tulin vähän pohtineeksi kryptoja. Osaisiko joku niihin uskova selittää mulle, miten tää yhtälö toimii? Olen yrittänyt kuunnella eri kryptopodeja, mutta aina kompastun tähän asiaan ja vaihdan johonkin muuhun.
Kryptot on monella tapaa ylivoimainen maksuväline niillä on sen takia arvoa ja sen voi odottaa kasvavan tulevaisuudessa = niihin kannattaa sijoittaa.
Miksi ikinä maksaisin siis kryptoilla mitään? Jos niillä ei kannata maksaa mitään, mihin niiden arvo perustuu?
En itsekään usko, että kryptovaluutat ovat lähitulevaisuudessa yleisiä maksuvälineenä.
Oman näkemyksen mukaan arvo voi perustua vähän samaan asiaan kuin kullan. Sitä on markkinoilla rajallisesti. Rahanarvon heiketessä nämä hyödykkeet nostavat arvoaan.
En ole paljoa perehtynyt kryptovaluuttojen maailmaan, eikä tällä hetkellä sijoituskeissinä houkuttele. Suuri arvonheittely kertoo mielestäni, että arvo perustuu hyvin pitkälti hypeen
En ole vähään aikaan huomannut uutisointia Warren Buffetin sotakassasta, mutta uskoisin, että se edelleen on varsin muhkea. Vaatii kyllä äärimmäistä sitkeyttä istua vuodesta toiseen ison käteisposition päällä ja vaatimattoman ymmärrykseni mukaan Buffet ei sitä koronakeväänä kovin tehokkaasti käyttänyt. Itselläni salkussa oleva käteinen alkaa aina jossakin vaiheessa polttelemaan taskuja, joten ei voi kuin ihailla näitä jääräpäisesti käteiseen uskovia.
Vaikka itse olen jo lähempänä 60 kuin 50 ikävuotta, niin varsin vieras on minulle kaava “100 miinus ikä” jolloin sijoitusaste osakkeisiin jäisi kovin matalaksi. En nyt kuitenkaan ole ajatellut kuolla kupsahtaa vielä lähivuosina ja vaikka näin pääsisi käymään, niin käteisen tarvetta tuskin silloin on. Pääomiin ei muutenkaan ole tarkoitus koskea vaan salkun tuotot tulevat huolehtimaan siitä kaviaarista ja shampanjasta🙂. Muutaman markkinoiden ajoitustempauksen olen toki tehnyt viime vuosina laskien sijoitusasteen normaalista 90-100%:sta jopa 50-60%:Iin, mutta kokemukset näistä ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Sitä paitsi 5% nousupäivän tai ostotarjouksen salkkuyhtiöstäni missaaminen pelottaa minua paljon enemmän kuin joku 20-30% rommaus.
Mitä sitten tulee Inderesin mallisalkun käteispainon lisäämiseen, niin takana on varmaan sekä syvällistä analyysia markkinoiden nykytilasta että jo mahdollisten tulevien ostokohteiden pitkälle vietyä pohdiskelua, kunhan ostohinta täsmää. Tosin tuskinpa Inderesilläkään osataan ennustaa, tuleeko sopivaa ostopaikkaa, mutta ainakin historiallisesti näin on aina tapahtunut.
Summa summarum: Itse jatkan edelleen 90-100% osakepainossa pientä veivailua harrastaen. Oma sentimenttini on tällä(kin) hetkellä karhumainen, koska en usko täydestä sydämestä keskuspankki- ja elvytysrahan loputtomaan syytämiseen markkinoille, mutta annetaan musiikin soida iloisesti edelleen🙂.
Salkkuni sisältää lähinnä matalilla arvostuksilla ostettuja arvo-osakkeita, jotka ovat hyviä ja vakaita osingonmaksajia, joten minulla lienee vähemmän pelättävää kuin monella muulla.
Jos markkina ei täysin katoa alta siis.
niillä on sen takia arvoa ja sen voi odottaa kasvavan tulevaisuudessa = niihin kannattaa sijoittaa.