Vähän tyhmä kysymys:
" Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan."
Eli jos tietyissä ikäluokissa on enemmän pariskuntia, kun toisissa ikäluokissa niin eikö sekin vaikuta juuri kotitalouksien varakkuuteen myös näissä tilastoissa vai onko tällaisia eroja jotenkin “tasoitettu” tilastoissa?
Määritelläänkös autoa varallisuudeksi? Muistaakseni ei mutten googlella löytänyt äkkiä vastausta. Eli jos on 15t auto ja siitä 10t velkaa, tuoko tuo laskelmaan varallisuutta 5t vai -10t?
En tiedä, oliko tämä sarkasmia. Mutta oli laina ilmaista tai ei, niin tuo tarkoittaa, ettei ole mitään omaisuuttakaan sen lainan kaveriksi ja se on huono.
Omassa tuttavapiirissä moni hehkuttaa lähes ilmaista opintolainaa. Sitä nostettiin maksimit, jolla asuttiin vähän mukavammin ja matkusteltiin.
Myöhemmällä iällä on tullut yllätys. Eihän ne korot ole kummoiset, mutta jos on lainaa 20k niin se tarkoittaa, että 20k pitää myös maksaa takaisin. Se on iso summa, ei ne korot.
Ei ollut sarkasmia. On täyttä tyhmyyttä jättää opintolaina nostamatta, jos on mitään mahdollisuutta valmistua tuossa vaaditussa 5+1 vuoden aikarajassa. Opintolainahyvitys lähentelee 30% nostetun lainan määrästä ja rahat voi vaikka sijoittaa.
Jos lainan törsää esimerkkisi mukaisesti pois, niin sitten on toiminut tyhmästi. Itselläni ainakin on kaikki valmiudet maksaa tuo laina pois vaikka heti, mutta eihän se kannata.
Itse kun valmistuin niin 30% lainasta sai anteeksi, nykyisin kai 40%. Tuokin tehty niin, että koko summan maksat kyllä pois, mutta useamman vuoden aikana “anteeksi” saatu prosentti hyvitetään verotuksessa.
Olen täysin samaa mieltä. Useimmissa tapauksissa se laina valitettavasti törsätään pois, eikä ihan ymmärretä, että joskus se pitää maksaa pois.
Suomessa meillä on erinomainen etu jenkkeihin verrattuna. Jokainen niin halutessaan pääsee aloittamaan aikuiselämänsä ilman velkaa. Se on tosi iso etu. Vähentää stressiäkin paljon.
Samaa miettinyt monien häiden kohdalla. Se on aika vaikea startti yhteiselle elämälle, ku on kerätty 20k lainaa häitä varten ja yrittää sen kanssa selvitä vs toinen pari elää varojensa mukaan.
Pirssit lasketaan:
Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat. Kotitalouksien yleisimmin omistama varallisuuslaji oli talletukset, joita oli lähes kaikilla kotitalouksilla (98 % kotitalouksista). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kulkuvälineet (72 % kotitalouksista), oma asunto (65 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (43 %). Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet (48 % kokonaisvaroista). Seuraavaksi merkittävin varallisuuserä oli muut asunnot, joiden osuus kokonaisvaroista oli kymmenesosa (10 % kokonaisvaroista).
Kela maksaa hyvityksen suoraan pankille ja pankki lyhentää samalla hetkellä opintolainaasi hyvityksen verran. Eli kerralla saa hyvityksen, ei ole mitään verovähennyskuvioita taustalla.
Suomalaisten mieliin on iskostunut sellainen ajattelumaailma, että velka on aina järkyttävän huono juttu ja se pitää maksaa mahdollisimman äkkiä pois. Ihan sama vaikka korko olis -5% ja se olis sijoituslainaa, jonka tuotto voittaa koron mennen tullen.
Lottovoitosta haaveilevat ilmoittavat maksavansa tulevasta voitosta ensimmäisenä halvan asuntolainan pois. Ei toki yllätä yhtään.
Itse sanoisin, että useimmissa tapauksissa se laina menee siis juuri siihen mihin se on tarkoitettu, eli elämiseen.
Nimimerkillä, 30 tonnia lainaa että pystyi opiskelemaan täysipäiväisesti maisterin papereihin asti ulkomailla. Lainan oton aloitin 2010 ja viimeinen maksupäivä joulukuussa 2029
Kuulostaa ihan omalta tilanteelta: otin n. 25k€ opintolainaa, jotta sain opiskeltua maisterit ulkomailta ja palasin tämän jälkeen koti-Suomeen töihin. Valitettavasti en aivan ehtinyt tuohon aikaisen valmistumisen veroetuuteen mukaan, sillä se tuli kesken opintojen ja lopulta myöhästyin deadlinestä muutamalla kuukaudella.
Lainat maksoin kuitenkin heti opintojen jälkeen pois. Tämä sen takia, että takaisinmaksusuunnitelmaa ei pystynyt muuttamaan (pankkina Danske), vaan maksuja piti suorittaa joka kuukausi, ja näiden yhteydessä piti myös maksaa useamman prosentin toimenpidemaksut. Eli 25k€ lainasta joka kuukausi muutaman kympin lyhennykset ja niihin parin-kolmen euron maksut päälle. Totesin, että toimenpidemaksut tekevät muuten halvasta opintolainasta itse asiassa yllättävän kalliin, ja että saan sijoituskassaa muualta halvemmalla. Varmistin em. asiat vielä kahteen kertaan Dansken asiakaspalvelun kanssa, ennen kuin päädyin maksamaan lainan pois ja sulkemaan kaikki Dansken tilini. Kannattaa siis varmistaa, mikä se todellinen kuluprosentti kunkin lainassa on, vaikka itse korko olisikin matala!
Tuommoisessa tilanteessa kannattaa käyttää ennakkolyhennyksiä, ei siis ylimääräistä lyhennystä mikä lyhentää lainaa loppupäästä. Ennakkolyhennyksellä maksat pois seuraavia eriä. Tuon voi tehdä esimerkiksi puoleksi vuodeksi kerrallaan.
No ainakaan 8 vuotta sitten ei tämä ollut Danskella mahdollista. Kysyin suoraan josko toimenpidemaksuilta voisi jotenkin välttyä ja että vaihtoehtona on maksaa koko laina pois (sekä sulkea tilit), niin vastaus oli että “ei onnistu”. Mutta hyvä jos tänä päivänä tilanne on parempi!