Kiitos Rocco mutta ehkä vois jo tän aiheen lopettaa ja poltella rauhanpiiput, koska tuosta tulee taas vastareaktio että ei ne possut mitään viattomia uhreja ole (niin kuin emme olekaan), sitten Yhä musa soi tulee sanomaan että tässä on kyse samasta kuin siinä että Napoleon söi primitiivisten viettien ohjailemana sikaa päivälliseksi vuonna 1810, ja niin edelleen ja niin edelleen. Kai tän kahvihuoneen pitäisi olla rento paikka.
25 tykkäystä
Oletko kuin tuore sijoittaja?
Itse kun alotin niin puhelin oli koko ajan kädessä ja vahtasin kursseja ja salkkuni arvos useita tunteja päivässä. Tämmöistä se oli ekat 2kk. Vaihdoin strategiaani kahdesti viikossa, joskus kahdesti päivässä.
Sen jälkeen sitten olen suunnanut energiani itse aiheen opiskeluun (äänikirjat, kirjat, youtube & blogit). 30 sijoituskirjaa tuli ensimmäisenä vuotens kuunneltua.
Ehkä tärkein juttu oli kuitenkin se, että listasin ihan perinteiselle paperille tavoitteeni. Ja sitten aloin pohtia, miten siihen tavoitteeseeni pääsen todennäköisemmin.
Minua kiinnostaa erityisesti markkinapsykologia ja tämä palsta on erinomainen paikka sijoittajien tuntojen aistimiseen. Ja erinomainen opiskelupaikka tuon taidon kehittämiseen. En todellakaan tuntojeni ja huomioodeni perusteella tee vielä ostopäätöksiä, koska olen täysi keltanokka, jonka lisäksi Inderesin keskustelupalsta ei ole koko markkina. Enemminkin haluan esimerkiksi seurata ja tutkia sitä, missä vaiheessa se viikon hypelappuun hyppääminen muuttui tappiolliseksi.
Minusta tuntuu vieläkin, että olen ottanut ensimmäisen askeleeni maratoonilla, kun puhutaan sijoittamisesta. Siitä voin ehkä olla ylpeä, että tuhlasin vain pari kuukautta tuohon kurssien vahtaamiseen. Tää on kiehtova harrastus, jossa opittavaa on valtavasti ja oman itsensä kehittäminen ja etenkin omien näkökantojen haastaminen on tässä sijoittajaurani alussa sen aloittamisen jälkeen tärkeintä. Olisi hullua, jos löisin ajatukseni ja strategiani loppuiäksi lukkoon. 5 vuoden kuluttua olen toivottavasti paljon parempi sijoittaja kuin nyt.
24 tykkäystä
Kiitos kysymästä. Olen sijoittanut jo yli 30 vuotta ja voin todeta, että en osaa vieläkään tätä hommaa.
Nuorena istuin pankin konttorissa hyväntuulisen pankkivirkailijan kanssa SYPissä ja konkreettisesti valtion obligaatiolapuista leikattiin kulmia pois, kun tuotto irtosi. Olen omistanut aina osakkeita osta ja unohda periaatteella, mutta nyt on ollu enemmän aikaa tähän hommaan.
Aktiivisesti olen sijoittanut vasta tämän vuoden alusta, kun löysin tämän foorumin ja Inderesin muut kanavat. Olen huomannut, että tähän jää helposti koukkuun. Mitä enemmän tietää, voi todeta, että sitä vähemmän tietää. Vähän niinkuin opiskeluaikoina. On mulla selkeä suunnitelma, mutta poikean siitä välillä selvästi. Kurinalaiosuuttakin se vaatii, ettei ole mukana kaikissa hypeissä. Mutta kiva oppia uusia asioita, myös tällä sektorilla 
31 tykkäystä
Korvanappiini tuli tieto että tällaisia liikeideoita olisi ensi viikolle putkessa hakemassa kasvurahoitusta Suomen pirteältä listautumismarkkinalta
14 tykkäystä
Kommentoinpa tähän vielä. Teknistä analyysia voi tietysti hyödyntää monella tavalla omassa sijoittamisessaan, joten jo määritelmässä on omat haasteensa.
Mitä itse olen nähnyt niin se mikä tällaisissa teknisen analyysin hyödyntämisen tutkimuksissa on yleensä ongelmana, on se, että monet niistä vain back-testaavat historiallisella datalla jotain tiettyä TA:han perustuvaa strategiaa orjallisesti ja sitten todetaan että ei toiminut. (yksinkertaistettuna esim. otetaan viimeiset 20 vuotta S&P500sta ja tehdään ostotoimeksianto aina kun mennään vaikka jonkun liukuvan keskiarvon päälle ja myydään kun mennään alle tms.).
Jos sijoittaa fundapohjaisesti, mutta käyttää teknistä analyysia vain sijoittamisen ajoittamisen työkaluna, tutkiminen menee tosiaan hankalaksi. Miten voidaan verrata sitä miten oma salkkuni olisi kehittynyt jos olisin ostanut ja myynyt osakkeita vain ihan sattumanvaraisina ajankohtina vs. olen ajoittanut ostoja ja myyntejä TA:n perusteella? 
En oikein itsekään tiedä millainen olisi joku järkevä tutkimusasema TAn toimivuuden todentamiseksi mutta ei ainakaan edellä mainittu sillä siinä ei olisikaan mitään järkeä, että jonkun tietyn TA-indikaattorin orjallinen noudattaminen tuottaisi ylituottoa (markkinat olisivat kyllä tällaisen anomalian korjanneet).
Puhtaimmillaan teknisestä analyysista ja sen perusteella treidaamisesta voisi ottaa esimerkiksi vaikka jonkun indeksifutuurilla tapahtuvan päivätreidaamisen. Tällaisessa treidaamisessa on hyvin paljon yhtäläisyyksiä pokeriin, sillä toisin kuin sijoittaminen, joka on plus-summapeliä (keskimäärin kaikki voittavat), treidaaminen ja pokeri eivät ole edes nollasummapeliä vaan miinus-summapeliä, koska voittajien voitot tulevat häviäjiltä JA “talo” ottaa lisäksi kulut välistä. Kun asetelma jo lähtökohtaisesti on tällainen niin voidaan todeta ihan ilman tutkimuksiakin, että mediaanitreidaajalle treidaaminen ei kannata, kuten ei pokerikaan, sillä tarvitaan iso määrä häviäjiä rahoittamaan voittajien voitot. Tämän faktan perusteella on kuitenkin mielestäni vähän hölmöä todeta, että treidaaminen ei kannata. Ei kannata pokerikaan (tai moni muukaan asia elämässä), jos et ole siinä parhaimpien joukossa (se on sitten aivan toinen asia, että kuinka realistista on kuvitella kuuluvansa tuohon parhaiden voittajien joukkoon). Survivor bias ei riitä selittämään sitä miten jotkut tietyt henkilöt pystyvät tuhansien ja tuhansien toistojen jälkeen tekemään aina vaan voittoa.
Olen itsekin osakepoimija, mutta vähän provokatiivisesti voisi kysyä vastapalloon että eikö sinua välillä vähän naurata se kun foorumi puhisee siitä miten juuri mä tunnistin nyt tän aliarvostetun osakkeen ja biittaan sen takia markkinan? Siitä on ainakin tutkimuksia ja dataa ihan kasapäin, miten keskimääräinen osakepoimija häviää vertailuindeksille. Tässä esim. CNBCn jutusta hyvä tiivistys osakepoiminnan vaikeudesta:
Every year, S&P Dow Jones Indices does a study on active versus passive management. Last year, they found that after 10 years, 85% of large-cap funds underperformed the S&P 500, and after 15 years, nearly 92 percent are trailing the index.
Keskimääräiselle sijoittajalle olisi tosiaan viisainta laittaa kaikki sijoituksensa matalakuluiseen indeksirahastoon. Kuvitelma siitä, että on keskivertoa parempi sijoittaja on kuitenkin niin houkutteleva, etten ainakaan itse voi sitä vastustaa 
Itse olen hyödyntänyt TA:ta omissa sijoituksissani v.2019 saakka ja ainakin nämä vajaat kolme vuotta on mennyt oikein mukavasti. Voi tosiaan olla, että ihan mukavasti (tai jopa paremmin) olisi mennyt ilmankin, kenpä sen tietää, mutta en valita. Enemmän olen tosin hyödyntänyt TA:ta riskien pienentämiseen kuin voittojen maksimoimiseen.
Mukailen jo toisen kerran tänään Massen sijoitusoppaan luku 1 jae 3:a: Aktiivinen sijoittaminen on viihdettä, josta pitää välillä vähän maksaakin. 
48 tykkäystä
Kahvihuone on usein rento paikka, mutta Pörssi suunta-ketjussa oli jännittävät meiningit keskiviikkona, kun seurasimme Inderesin tilannehuoneessa kyseistä ketjua jättiscreeniltä, koska katsoimme, mitä @Marianne_Palmu kirjoittaa meille seuraavaksi Fedin Powelin höpinöistä. 
Kiitos mukana olleille!
Kuten kuvasta näkyy, niin jokaisella oli vähän erilaiset reaktiot kerrottuihin asioihin.
72 tykkäystä
Jos puhaltaa liikaa ilmaa kuplaan, tulee deflaatio? 
10 tykkäystä
Vastaan täällä, ettei Inderesin ketju mene ihan tukkoon. @musa_2
Sait mielestäni monta hyvää vastausta, joissa kritisoitiin tuota sinun “matemaattista” päätelmää. Kukaan ei varmaan kiistä sitä, että mitä isomman osuuden jostain omistaa, sitä lähempänä se on kokonaisuuden keskiarvoa. Mutta kuinka hyvin tuo kuvaa todellisuutta tai kuinka hyödyllistä se esimerkiksi Inderesin sijoituscasen kannalta on? Sitä kai kritiikki eniten koski.
Sen sijaan, että olisit vastannut näihin kommentteihin, koostit niistä karrikoidun maailmanlopun kertomuksen kilpailijoiden osaamattomuudesta ja tuhosta.
Tämä on varmaan se syy, miksi joillakin aika ajoin menee näihin kirjoituksiin maku. Annat hyvää kritiikkiä, joku on siitä eri mieltä ja keskustelu päättyy johonkin ylimalkaiseen kommenttiin, että näkemyksesi kertoo vain ajoista, joita nyt eletään.
Tähän malliin:
"Toisaalta tuntuu että kaikenlainen regression to the mean -tyyppinen puhe aiheuttaa rajuimmat reaktiot silloin kun on hieman liikaakin hypeä.
Sitten taas toisina aikoina ajan henki on se että kaiken hyvän täytyy ankeutua kohti keskinkertaisuutta ja muut väitteet leimataan haihatteluksi. Reaktiot ovat noina aikoina kuitenkin vaisuja."
Pitkän kommenttini pointti on se, että ihmisiä tuskin ärsyttää se, että joku tuo karhuilevia näkemyksiä esiin. Nehän ovat saaneet täälläkin erinomaisen vastaanoton. Enemmänkin varmaan häiritsee se, miten keskustelu jatkuu siitä eteenpäin. Myös sijoitustyyleihin tai osakevalintoihin kohdistuvassa kritiikissä on joku raja, minkä jälkeen se alkaa vaikuttaa enemmän arvostelulta kuin auttamiselta.
26 tykkäystä
Sama juttu, siirsin Inderesin ketjusta. Jotenkin en itse lämpiä näille teoreettisille tai hypoteettisille “saattaapi olla tai saattaapi olla olematta”-jutuille. Toisaalta näistä syvällisistä jutuista saa välillä jotain irti ja haluan oppia lisää, mutta usein tulee sellainen olo, että paljon sinällään fiksulta kuulostavaa tekstiä mutta loppuviimein todella vähän asiaa, varsinkaan kyseiseen ketjuun liittyen. Voihan se olla etten vain ole tarpeeksi älykäs näihin juttuihin, mutta palautteista päätellen en ole yksin ajatusteni kanssa.
Taisin ehdottaa aiemmin taloustieteen perusteet-ketjua tällaisille yleisille pohdinnoille, mutta se ei taida ihan tähänkään osua, joten kannattaako näille perustaa oma lanka?
Toki tämä on vapaa foorumi joten en halua vaimentaa ketään ja onhan minullakin mahdollisuus piilottaa yksittäisten käyttäjien viestit. Kunhan nyt vielä kerran kysyn, koska asia on laajemminkin herättänyt foorumilla tunteita ja keskustelua.
10 tykkäystä
Laitetaas tännekin vielä laajempaa kyselyä Modulightin ipoon liittyen.
- Osallistutko Modulightin antiin?
- Kyllä, pitkällä tähtäimellä
- Kyllä, osakkeet heti laitaan ja helpot lounasrahat taskuun
- Mahdollisesti vasta kaupankäynnin alkaessa
- En osallistu
- Harkitsen asiaa
- Mikä ihmeen Modulight?
- Laitan kaikki Inderesin IPO:oon
0 voters
3 tykkäystä
Mitenkäs pidempään markkinoilla olleet muistavat nämä Helsingin pörssin nimellishinnaltaan kalleimmat osakkeet?
Nyt kun Kuutti porskuttaa tuolla “vanhan tonnin” luokassa niin mietin, että onko minkään kurssi ollut noin korkealla?
Kaikki on käsittääkseni splitattu jo hyvissä ajoin matalammalle tasolle.
4 tykkäystä
En ole ollut itsekään markkinoilla pitkään, mutta QT uutisoitiin olevan nimellisarvoltaan kallein Helsingin pörssin osake. Olikohan Admicom toinen 158e huipullaan?
3 tykkäystä
Kysymys on mielestäni enemmän siitä, että millä teorioilla tarkastelee tai käsittelee asiaa. Näissä on hyvä huomioida, että viestintuojaa ei kannata ampua. Näissä Pipsa Possujen jutuissa on parhaimmillaan erinomaista akateemista pohdintaa, jossa erilaisilla teorioilla pohditaan eri näkökulmista asioita. Maailma tai osakemarkkinat harvoin ovat mustavalkoisia yhden totuuden asioita, vaan asioita voi tulkita monilla eri teorioilla ja niistä käsin vastaukset sitten saavat eri tuloksia, joista tulee se kokonaisuus.
10 tykkäystä
Marimekon ja Kamuxin posarit ovat toki positiivisia kun riskit negatiivisiin yllätyksiin vähenevät. Silti molemmat olivat jo analyytikoiden ennusteissa. Inderes ennusti Kamuxille jo 900M liikevaihtoa kun posarissa sen arvoitiin olevan 850-900M. Nämä vaikuttavat olleen myös markkinoiden ennusteissa, koska vaikutukset molempien firmojen kursseihin oli hyvin lievät. Lisäksi nämä mielestäni vähentävät joksikin aikaa varsinaisten jymypaukku-posareiden mahdollisuuksia eli niitä kunnon yllätyksiä.
13 tykkäystä
Olet oikeassa ja itsekin yritän lukea kaikki seuraamieni ketjujen viestit oppiakseni. Itse vain en vielä osaa perustellusti erottaa, onko joku viesti hyvää sovellettavaa teoriaa, tai voiko se joskus olla hypoteettista knoppitietoa mikä löyhästi liitetään johonkin yritykseen.
5 tykkäystä
Tuli puhelinkysely toimeksiantajana joku pankki:
Uskotko että pörssi laskee/nousee seuraavan viiden vuoden kuluessa?
Jos pankki antaisi talletukselle 6% tuoton olisitko valmis laittamaan 1 / 5 / 10 vuodeksi talletuksen?
Näin puhelun jälkeen jäin miettimään että oliko lopulta vuosituotto vai mieltämäni kokonaistuotto?
Sinänsä ihan mielenkiintoista, tarjoaako joku pankki kohta näin?
4 tykkäystä
6% vuosituotto kertoo joko hyvin riskialttiista sijoituksesta tai tahosta joka uskoo korkojen räjähtävän käsiin lähiaikoina, joten pitkä talletus noin korkealla korolla muuttuu hyväksi diiliksi koron maksajalle.
Kyllähän Evergrandekin kiinassa maksoi sentään 7%, ja se oli tuossa vaiheessa jo todella huonossa hapessa vaikka kulisseja pidettiin pystyssä…
3 tykkäystä
Ymmärrän tosi hyvin jos oot turhautunut tyyliini.
Olen arvostavaan sävyyn sanonut useaan otteeseen että täällä on paljon hyvää kommentointia yhtiöistä. Olen todennut että itselläni on harvoin ja vähän lisäarvoa siihen annettavana.
Ajattelen että minulla on oma ekologinen lokeroni jossa kilpailu on vähäisempää kuin yhtiöanalyysissa.
Uskon että vain aika näyttää onko kirjoitteluni arvokasta vai ei.
Pörssissä on menneisyydessä ollut joitakin hetkiä jolloin kaikki mikä mahdollisesti on vetänyt ihmisiä ostotoimeksiantojen tekemisestä yleisten pohdintojen pariin on ollut hyväksi.
Pörssissä on menneisyydessä ollut myös hetkiä jolloin kaikki höpinä joka on vienyt ajatuksia pois ostotoimeksiantojen tekemisestä on ollut haitallista.
Ollaanko nyt jommassakummassa ääripäässä vai jossain noiden välillä?
Aika näyttää
23 tykkäystä
Kyllä, samaa mieltä tästäkin viestistä. Mutta olisin ihan aidosti kiinnostunut kuuleman nyt vastauksesi saamaasi kritiikkin koskien tuota Inderesin ketjua. Olet vastannut vain makrotason pohdinnalla, vastausta itse kritiikkiin ei ole vieläkään kuulunut.
9 tykkäystä