Miksei sitten yksintein kaikissa ruumiinonteloissa?
Laittaa vielä vedenvaraajaan veden sijasta viinaa niin pysyy putket puhtaina eikä jää viruksia edes lavuaariin. Käsidesistä voi luopua ja Alkossakaan (joka on ruokakauppa) ei enää tarvitse käydä kun voi juoda suoraan suihkusta.
Pitkiä viinakylpyjä ei kuitenkaan kannata ottaa.
Nyt on selkeästi Tokmannista tullut sijoittajien hylkiölappu kun kurssi vaan dyykkaa senkun kerkiää 
Eikä tästä ole kuin hetki aikaa niin Harvia oli se hylkiölappu mikä ei kelvannutkaan sijoittajille, mutta nyt taas Harvia on päässyt suosioon.
Hyvä pointti. Riskien välttämiseksi, ehdotukseni olkoon siten sallittu vain talouksissa, jossa ei ole kylpyammetta.
Yllättävän usealla itseään “sijoittajaksi” kutsuvalla laskimen paristot piiputtavat oman asunnon kohdalla.
Ilmiö on mitä mielenkiintoisin, ja sen perinpohjainen analysointi todennäköisesti vaatisi kaiken mahdollisen muun lisäksi psykiatrin ja psykologin opinnot…
[off-topic: vastasin siis viestiin “Ammattimainen sijoittaja” -ketjussa, tai siis kopioin tuon Vivuttajan viestin kohdan ja postasin tänne Kafferoomiin. Miten olisi kannattanut tehdä, ja pitääkö erikseen pingata “Vivuttaja”?]
Tämäkö on sitä Vernerinkin mainostamaa ikimörnimistä,koska siis 3kuukauttahan on ikuisuus,eikö?. Ihan epäreilua kun ei oo bumptsibumvau meininkiä salkussa.
Noin yleensä viestin lainaaminen ketjusta toiseen ei varmaankaan ole hyvä tapa, koska asia harvoin liittyy toisen ketjun sisältöön.
Kahvihuoneessa on tosin kaikennäköistä huumorimielellä kirjoitettua muutenkin mutta tuo minun tekstini ei kylläkään ollut huumoria tuossa tapauksessa.
Mutta mielestäni sinun postauksesi olisi voinut hyvin mennä alkuperäiseen ryhmään.
Mitä mahdat tarkoittaa ylipäätään?
Menee kuitenkin liian vakavaksi tänne kahvihuoneeseen.
Norrhydron instikkapuolella sai näköjään jonkinverran osakkeita eli 643 kpl (yleisön maksimilla 674 kpl eli pikkasen paremmin).
Oletan, että aikanaan ilmaantuu yrityksiä, jotka erikoistuvat tuulivoimaloiden purkamiseen ilman veloitusta. Toiminnasta tekee kannattavaa se, että suurin osa purkujätteestä on myytäväksi kelpaavaa metallia.
No, on sitä betoniakin, mutta sillekin on hyötykäyttö olemassa. Tämä seikka minimoi siihen kohdistuvan jäteveron ja parhaassa tapauksessa sitä ei edes luokitella jätteeksi vaan uusioraaka-aineeksi. Mitään kannattavuuslaskelmia en tosin tällaisesta bisneksestä ole tehnyt, joten tämä on puhdas mutu-näkemys.
En halunnut viedä alkuperäistä ketjua väittelyyn omistusasumisen “ihanuudesta” tai “järjettömyydestä”.
Olen vain vuosikymmenien ajan ihmetellyt (ja varsinkin noin vuodesta 2001) näennäisesti järkiperäisten sijoittajien sokeaa suhtautumista omistusasumiseen. Jos argumentointi on tasoa “silloin sitä maksaa itselleen eikä vuokranantajalle” niin eväät hedelmälliseen keskusteluun ovat vähissä.
Toki ainakin Helsingissä on ollut kannattavaa asua asumiserossa ja pyörittää kahden vuoden verovapaudella kämppiä, mutta silloinkin kyseessä on ollut ihan laskelmoitua sijoittamista. Ei sitä tunneperäistä fiilistä…
Vielä sivuten esimerkkiäsi: harvassa lienee tilanne, että riittävän kalliilla kämpällä saa mitään järjellistä vuokratuottoa (Helsingissä) eli kääntäen vuokralainen voittaa.
Eikä tämä ole liian vakava aihe Kafferoomiin: tämä on hyvä paikka niille keskusteluiden hännille, jotka meinaavat kääntyä väärään suuntaan alkuperäisissä - asiallisissa - ketjuissa.
Ja myös kevyt kenttäkettuilu “Sijoittajiksi” itseään kutsuvia kohtaan on myös Kahvihuoneen kovaa ydintä.
Saadaan niistä käytöstä poistetuista tuulimyllyn siivistä sentään komeita pitkospuita soidensuojelualueille. 
Jotkut muutkin ovat huomanneet saman, älkää sekoittako! 
Petri Aho, Admicomin toimitusjohtaja.
Peter Aho, Administerin toimitusjohtaja.
Ei haittaisi mua, jos Petri palaisi analyytikoksi. Olisi muutenkin selvempää, eihän tässä enää tiedä, kuka johtaa mitäkin firmaa.
Tullut viimepäivinä mietittyä (ihmeteltyä omissa ajatuksissa) tuttujen rahankäyttöä. Itseasiassa useamman työkaverin. Nämä kaikki ovat keskivertosuomalaista parempituloisia, vuositulot luokkaa ~60 000€. Tullut puheeksi yleisesti rahankäyttö, ja kuunnellut työkavereiden harmittelevan sitä, että pitäisi ostaa esimerkiksi asia X, mikä maksaa luokkaa 50€, muttei sen hankkiminen ole mahdollista, koska yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Tämä esimerkkikollega, joka tuota 50€ ostoksen hankkimisen mahdottomuutta harmitteli, on keski-ikäinen, parisuhteessa oleva ja about samalla tulotasolla tehnyt ansiotöitä lähemmäs 20v.
Toki elämäntilanteita on erialaisia, ja jotkut asiat voivat tehdä ihmisen taloudelliseen tilanteeseen isojakin muutoksia tai romahduttaa sen kokonaan, mutta usein tuntuu, että nämä samat ihmiset valittelevat jatkuvasti rahaongelmia, vaikka kuitenkin tienaavat ihan hyvin. Ja näitä on useita. Tuntuu kummalliselta. Itsestä ainakin tuntuisi melkoisen stressaavalta laskea joka kuukausi kirjaimellisesti euroja, että riittääkö rahat nyt tähän ruokakauppaostoksiin, kun minkäänlaista puskuria ei ole.
Tämä tuntuu olevan enenevissä määrin ongelma, että Suomalaiset elävät yli omien varojensa, ja loppukuusta vinguttavat luottokorttia selvitäkseen pakollisista menoistaan. Mihinköhän ihmisten rahat oikein hupenevat? Ja miten asiaan saisi korjausta tehtyä? Peruskouluun ja lukioon taloudellisten “taitojen” opiskelua pakolliseksi?
Erilaiset osamaksut, pikavipit, kulutusluotot, rahoitukset ja yleisestikin velanotto lienee viimevuosikymmeninä lisääntyneet hurjasti Suomessa. Tämä voisi olla osasyy ongelmaan. Pienistä puroista kasvaa suuri joki, kun kuukausittaisin maksettavat netflixit, storytelit, spotifyt, viaplayt, auton osamaksu, puhelimen osamaksut ym ym. lasketaan yhteen. Palkankorotus tai ylityöt näkyvät myös kasvaneena kulutuksena siten, ettei edelleenkään jää mitään säästöön. Ja niin edelleen.
Mielestäni Dave Ramsey kiteytti tämän ongelman ytimen hyvin:
We buy things we don’t need with money we don’t have to impress people we don’t like.
Tulevana opettajana uratavoitteeni on se, että saan yhdistettyä opetukseeni taloudellista ajattelua. On kyse sitten aiheen käsittelyä suorasti opetuksessa tai ajatusmaailman harjoittamista epäsuorin keinoin, niin haluan olla osa ratkaisua. Nykyinen opetussuunnitelma ei anna tälle juurikaan painoarvoa.
Itsellä myös näkemys, että tulotasosta riippumatta kuun lopussa raavitaan pussin pohjaa. Olen omassa viiteryhmässäni rutiköyhä, tienaten n. puolet alan mediaanipalkasta, mutta ilmeisen harvoja jotka eivät elä kädestä suuhun. Mutta moni tuntuukin haluavan tienata “niin ettei tarvitse kaupassa katsoa hintoja” ja sitten totisesti myös elää tämän mukaisesti. Varmasti se tuo monelle tyydyytystäkin? Itse nautin “parhaan diilin” löytämisestä, joten tuo asenne tuntuu yhtä luontevalta kuin osakkeiden ostaminen sokkona.
Tämä on surullista kyseisen yksilön ja osittain yhteiskunnan kannalta, mutta itse pohtiessani tätä samaa ilmiötä lähipiirissä olen toisaalta “tyytyväinen”, koska mikäli ihmiset eivät kuluttaisi ja ylikuluttaisi niin nousisivatko omistamani rahastot ja osakkeet yhtälailla, kuten ne ovat viime vuosikymmenten kulutusjuhlien aikana nousseet.
Tätä tekstiä ei pidä käsittää siten, että toivoisin ihmisten joutuvan velka- ja pikavippikierteisiin, ei pikemminkin päinvastoin kaikkia tulisi kannustaa säästämään ja etenkin sijoittamaan, mutta kuka sitten kuluttaisi ja maksaisi omistamani yhtiöiden osingot minulle? Tähän joku taloustieteen osaaja osaa varmaan vastata oikean vastauksen, jos sen ei tarvitse olla tuo kuluttava yksilö.
Tästä aiheesta saa monenlaisia ajatuksia ja keskusteluja luotua, mutta lopulta en tiedä itse ainakaan, että onko se sisäinen kapitalistini vai joku muu, joka ottaa tässä pohdinnassa voiton.
Just my 2sents.
Aika monella tuo kierre alkaa sillä, että ensin ostetaan niitä asioita mihin ei ole varaa. Ja vaikka tulot kasvavat, jos tuolle ei lyö koskaan jarrua niin ei sitä rahaa ikinä ole.
Osta osamaksulla puhelin, tietokone, auto, keittiöremppa yms niin siinähän noita kertyy.
En kannata myöskään sitä, että joku varakkaampi nuo maksaa. Näin syntyy ihmisiä joilla ei ikinä kestä mikään. Miksi kestäisikään, kun aina joku ostaa rikkinäisen tavaran tilalle uuden?
Hullua on meno, toiseksi korkein lukema kuukausitasolla ikinä vakuudettomissa kulutusluotoissa.
