SP500 peilaten hyvin karkea esimerkki
Tolppien korkeudet isoimmasta pienimpään.
Eikö tämä ole idea… tausta tukea tulee ja näkyy prosenteissa, mutta ei kestä heikkoja kyydissä
…jos hiffasin oikein
Kuvaaja taitaa perustua alla linkattuun Bessembinderin paperiin (vapaasti luettavissa):
Abstract
Four out of every seven common stocks that have appeared in the CRSP database since 1926 have lifetime buy-and-hold returns less than one-month Treasuries. When stated in terms of lifetime dollar wealth creation, the best-performing four percent of listed companies explain the net gain for the entire U.S. stock market since 1926, as other stocks collectively matched Treasury bills. These results highlight the important role of positive skewness in the distribution of individual stock returns, attributable both to skewness in monthly returns and to the effects of compounding. The results help to explain why poorly-diversified active strategies most often underperform market averages.
Ben Felix on myös kyseistä tutkimusta pureskellut omassa kirjoituksessaan ja videossaan.
Kuuntelu/lukusuositus allekirjoittaneelta.
Tämä on epäreilu tutkimusasetelma, jossa tiedetään suurimmat voittajat jälkikäteen ja valitaan ne.
Itse olen vedonlyöjä ja voisin tehdä oman vedonlyöntikirjanpidon kannalta vastaavanlainen tutkimuksen. Mulla on kirjanpidossa vajaa 30 000 pelattua vetoa. Jos jälkikäteen valitsisin 1,5% suurimmista voitoistani, ihan varmasti huomaisin että valtaosa nettovoitoistani on tullut näillä vedoilla. Todennäköisesti jopa loppu 98,5% vedoista olisi kokonaisuutena tappiollisia. Voisinko siis jättää jatkossa 98,5% vedoista pelaamatta ja pelata vain parhaat 1,5% ja päästä silti samaan tulokseen? En voi koska en tiedä tulevaisuuden voittajia. Voin vain arvioida todennäköisyyksiä.
Mielestäni Finskin kotimaan, sekä ulkomaan lennot ovat olleet alkoholittomia Finskin omaan päätökseen perustuen jo hyvän aikaa. Päätös tuntuu kovin keinotekoiselta ja turhalta.
Kyllä ainakin vielä joulun alla sai Finnairin kyydissä Euroopasta Suomeen päin matkatessa halutessaan ostaa olutta tai viiniä. Ilmaiset tarjoilut ovat toki olleet historiaa jo pidemmän aikaa.
Tuo jepukan mainitsema määräys taas tuntuu omaan korvaan jo lähinnä byrokratian riemuvoitolta. Ei sillä ainakaan koronan torjumisen kanssa ole mitään tekemistä. Onko muuten VR:n ravintolavaunuissa nyt sama rajoitus?
Saman ilmiön olen huomannut myös eri sijoitustapahtumien välillä. Kun olen epätoivoisesti räpeltäen ”harjoitellut” pienillä summilla kryptojen treidaamista, harmittaa jopa muutaman kymmenen sentin menetys. Samalla katselen melko välinpitämättömänä vaikkapa Hyzonin kurssin päiväheiluntaa, joka vaatimattomalla sijoituksellani vaikuttaa omaisuuteni arvoon helposti useita satoja euroja.
Jotain tässä ihmismielen kyvyssä hahmottaa abstrakteja lukumääriä ja varsinkin niiden suhdetta toisiinsa on pahasti jäänyt evoluutiossa kehittymättä.
Nimenomaan. Tätä itsekin ajoin takaa. Tuntuu ettei tämän kriisin johtaminen ole enää oikein kenenkään näpeissä, kun tartutaan tällaisiin lillukanvarsiin, samalla kun olisi ”oikeitakin” ongelmia.
Alamäkeä tai ei, niin tämä buumi senkun rallattaa. Huh. Muurivaroitus.
Esimerkiksi Nordealla on Suomessa jo nyt mandaatti viiden suuremman yhtiön listaamiseksi pörssin päälistalle, kertoo Nordean suurasiakkaista vastaava johtaja Petteri Änkilä.
Pohjoismaissa Nordea valmistelee yli 20 yhtiön listaamista, sillä pääomia haetaan yhä kasvuinvestointien ja yrityskauppojen vauhdittamiseksi.
”Sijoittajilla on hyviä kokemuksia aiemmista listautumisista, joten ruokahalua riittää. Sijoittajat janoavat oikein hinnoiteltuja uusia yhtiöitä, koska ne tekevät huipputulosta”, Änkilä summaa odotukset.
Änkilä kertoo, että listautumishingun syyt ovat entiset: korot ovat negatiivisia, vaihtoehtoisia sijoituskohteita on vähän ja massiivinen elvytys jatkuu.
Änkilä sanoo, että tänä vuonna Helsingin pörssiin jonottaa viime vuotta suurempia ja tunnetumpia nimiä. Viime vuotta leimasivat pienet First North -annit, sillä alle 50 miljoonan euron annit olivat yli puolet tarjonnasta.
”Pidän suurempien yhtiöiden listautumishaluja erittäin myönteisenä. Meidän tapauksessamme listautumista valmistelevien yhtiöiden markkina-arvot olisivat toteutuessaan satoja miljoonia euroja”, Änkilä hahmottaa
Pienenkin yhtiön listautumiskulut ovat helposti miljoona euroa, mutta päälistalle pyrkivä yhtiö maksaa yli kahden miljoonan palkkiot ja kulut. Tätä Änkilä ei pidä jarruna, koska listautumisen hyödyt painavat enemmän.
kuuluukohan Fazer joukkoon? pitää huomioida EKP on nykyään poliittinen keskuspankki, se ei voi toimia niinkuin pitäisi joten korkoja saatetaan vääristellä täällä kauan aikaa.
Ok, syksyllä ei vielä saanut edes rahalla.
Coca-Colan numeroista saa ihan mehevän taulukon aikaiseksi.
| 30.09.2012 | 30.09.2021 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, TTM | 47,6 mrd | 37,8 mrd |
| EBIT, TTM | 10,55 mrd | 10,97 mrd |
| EPS, TTM | 1,92 USD | 2,04 USD |
| Pitkäaikaiset velat | 16,18 mrd | 39,39 mrd |
| Osakkeenomistajien pääoma | 33,59 mrd | 24,13 mrd |
| Osakemäärä | 4,587 mrd | 4,344 mrd |
| Osakekurssi | 38,58 USD | 54,12 USD |
Firman 10 vuoden takaiset TTM-tulokset olivat piikissä, joten otin yhdeksän vuoden takaiset luvut viimeisimpien verrokiksi. Ja kuten taulukosta näkyy, niin nuo luvut ovat aivan kamalaa katsottavaa kelle tahansa, joka on holdannut koko periodin. Liikevaihtosta on kadonnut merkittävä siivu, ja kannattavuusparannukset ovat vieneet koko roskan plussalle vain nimellisesti yhdeksän vuoden periodilla. Edes ilmaisen velkarahan vauhdittamana ei olla kyetty edes säälliseen suoritukseen.
Karmein osa koko suoritusta on se, että osakemäärää on optioidenkin jälkeen alennettu noin 250 miljoonalla. Ja kun kurssi ei Yahoon mukaan ole käynyt alle 35 dollarin kertaakaan tuon yhdeksän vuoden periodin aikana, niin firma on siis polttanut omistajiensa pääomaa vähintään yhdeksän miljardin dollarin verran sijoittamalla bisnekseen, joka on käytännössä heikommassa hapessa kuin yhdeksän vuotta sitten. Kun huomioi diluution optioista ja muista, niin todennäköisesti tuo summa on paljon isompi. Tämä on ollut täysin operatiivisen johdon päätäntävallan alaista toimintaa.
Ja koska markkinat ovat huipullakin tehokkaat, niin tätä komeutta hinnoitellaan tänä päivänä n. 50 prosenttia korkeammalla P/E:llä kuin yhdeksän vuotta sitten (eri lähteiden välillä näyttää olevan eroja). Vain kertointen venytys ja kohtalaisen hyvä osinkovirta ovat lämmittäneet sijoittajia tähän asti. Jos korot lähtevät kunnolla nousuun ja näin luokattoman huonosta performanssistä ei enää makseta vaihtoehtojen puutteessa preemiota, niin maailman vakaimpiin kuuluva arvoyhtiö voi tarjota sijoittajilleen 50 prosentin pysyvän arvonalentuman sijoitetulle pääomalleen. Näitä caseja on large cap -markkinat täynnä, ja itse pelkäisin niitä paaaaljon enemmän kuin kasvuosakkeita.
Cokis ei ole halpa, mutta vertailussa liikevaihdon suhteen ei vaan ole järkeä, kun pullotustoiminnot ym. toimintoja on matkalla myyty. Toki on paljon Cokis ostanutkin, eikä kaikki ole ihan priimaa ollut. Cokiksen omistajana pidän sitä osinkokoneena tästä hamaan tappiin.
Samaa mieltä, Coca-Colalla on sen verran vahvoja brändejä, että vaikea nähdä, että se helposti tuhoutuisi. Jos vertaa vaikka Tokmanniin, jonka liiketoiminta voi helposti hävitä vaikkapa Amazonille. Kukapa sitä tietää, millainen on halpakauppa vuonna 2040. Tilaillaanko silloin VR lasit päässä verkkokaupasta ja wolt kuski tuo pyörällä kotiovelle? Ainakin riski liiketoiminta edellytysten heikkenemiselle on ihan eri, kuin Coca-Colalla.
Summa summarum Tokmannin (rajallinen) kasvu ei mielestäni korvaa liiketoiminnasta tulevaa riskiä, enkä ottaisi ikiholdiin yhtiötä.
Cokiksen ainoa edes likimain lähellä oleva vertailu Suomesta on Olvi. Mieluummin Pepsi tai Royal Unibrew Tanskasta.
Sitä ei ole perusteltua väittääkään, että Cokiksen vahvat brändit haihtuisivat ihan lähiaikoina kauppojen hyllyiltä. Kilpailuedut ovat yhtiöllä vahvoja, mutta osakkeenomistajaa ei paljon lämmitä, jos duopoliasemassa oleva brändiyhtiö ei saa kilpailuetujensa turvin kasvatettua tulostaan edes sellaisena aikana, jolloin lähes kaikista investoinneista saa kannattavia vieraan pääoman ollessa roskahintaista. Kilpailuetujen arvo perustuu kuitenkin viime kädessä siihen, että ne mahdollistavat paremmat tuotot kuin kilpailijoilla - tässä tapauksessa kilpailuetuja ei ole saatu hyödynnettyä pitkiin aikoihin. Ja kun nyt tuli tuo kilpailu ja duopoli puheeksi, niin alla oleva taulukko näyttää, miten Cokis on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana hopeat kaulaan Pepsin kanssa mitellessään.
| KO 30.09.2012 | KO 30.09.2021 | PEP 30.09.2012 | PEP 30.09.2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, TTM | 47,6 mrd | 37,8 mrd | 65,70 mrd | 76,68 mrd |
| EBIT, TTM | 10,55 mrd | 10,97 mrd | 9,15 mrd | 11,43 mrd |
| EPS, TTM | 1,92 USD | 2,04 USD | 3,76 USD | 5,87 USD |
| Payout ratio, % | 40,1 | 81,2 | 43,4 | 71,9 |
| Pitkäaikaiset velat | 16,18 mrd | 39,39 mrd | 23,73 mrd | 37,02 mrd |
| Osakkeenomistajien pääoma | 33,59 mrd | 24,13 mrd | 21,58 mrd | 15,99 mrd |
| Osakemäärä | 4,587 mrd | 4,344 mrd | 1,575 mrd | 1,389 mrd |
| Osakekurssi | 38,58 USD | 54,12 USD | 71,1 USD | 156,03 USD |
Pepsin ja Cokiksen P/E-arvostus on kehittynyt lähes tulkoon samaa rataa otannan alusta nykyhetkeen, mutta Pepsillä on näyttää sekä liikevaihdon että kannattavuuden kasvua, joka on valunut myös omistajille (EPS +56 %). Omaa osakekantaa on onnistuttu karsimaan kannattavasti, kun liikevoitto on kehittynyt edes jotenkin pitkin ajanjaksoa. Ei Pepsiäkään halvaksi voi väittää, mutta sen johto on onnistunut hyödyntämään kilpailuetunsa aivan eri tavalla kuin paikallaan polkeva Coca-Cola. Sijoittajan on helpompi luottaa johdon kykyihin luoda arvoa, vaikka kertoimissa voisikin olla laskupainetta. Molemmilla yhtiöillä on toki sijoituscasen keskiössä kurssiakin tukeva osinkojen jatkuva korottelu, joten lisäsin taulukkoon payout ration. On mieluisaa kyetä luottamaan tasaiseen, vuosittaiseen 2-3 prosentin yieldiin, mutta korotusvara alkaa olla vähenemään päin, kuten korkeat payout ratiot osoittavat. Ja jos EPS ei kasva, niin nuo osinkotarinat eivät kauaa lämmitä vaikka kilpailuedut olisivat millaiset.
Matalaa liiketoimintariskiä on aika turhaa tavoitella, jos se samalla tarkoittaa 1) huonommin kehittyvää liiketoimintaa ja 2) merkittävää kerroinriskiä. Tuo on meinaa sellainen yhdistelmä, että voi tulla takkiin ja kovaa, jos ensin sijoittaja ei saa tuottoa liiketoiminnan kehityksestä, ja sitten markkina rankaisee yhtiötä hinnoittelemalla sen arvon alemmas.
Tuolla on valtava merkitys etenkin tällaisena aikana, kun näille matalan liiketoimintariskin yhtiöille tulee hiljalleen vaihtoehtoja, joilta voi odottaa niiden osinkotuottoa ilman osakeriskiä. Ei se auta, että liiketoiminta on vakaata, jos vakaudesta ei saa houkuttelevaa riski-tuottosuhdetta.
Voiko myötähäpeään kuolla. Hävettää suuresti omistaa mitään kryptoihin liittyvää tämän katsomisen jälkeen. Olisipa satiira mutta ei. Olisi edes huijaus mutta vaikuttaa enemmänkin Fyre potenssiin kaksi meiningiltä.
Ymmärrän pointtisi, itse en koittanut argumentoida sen puolesta, että näillä hinnoilla ostaisin Cokista. Kunhan vain toin sen esille, että multimiljardöörinä Kokikseen hajauttaminen vaikka viime vuoden hinnoilla olisi musta perusteltavissa.
Kiva huomata että jengi ei sokeasti osta jokaista sijoitusmeemiä vaan käyttää omia aivojaan ja haastaa sinällään todella ehdottomia lausahduksia joita ei perustella!
Arjen velvollisuudet on vihdoin paketoitu ja availlaan mitä Mr. Buffett saattaa oikeasti kyseisillä säännöillä tarkoittaa kun olen viime aikoina hänen ajatusmaailmaansa syventynyt ensimmäistä kertaa pintaa syvemmältä.
Ensinnäkin kyseisen lauseen tulkitseminen pitää aloittaa siitä mihin Buffetin sijoitusfilosofia tietyltä osin perustuu, turvamarginaaliin.
Alkuperäinen esimerkki QT:sta toimikoon tässä kohtaa esimerkkinä siitä miksi kyseinen osake ei ylipäänsä mahtuisi Buffettin salkkuun nykyarvostuksella vaikka yhtiö onkin loistava ja tulevaisuus näyttää näin 2022 alussa valoisalta.
Viimesimmän joulukuun raportin DCF-mallin kassavirta laskelman mukaan QT:n arvostus perustuu 76 prosenttisesti termisiin rahavirtoihin jotka alkavat kilistä kassaan vasta 2031 alusta!
Onko QT kymmenen vuoden päästä globaali markkinajohtaja jonka softalla on merkittävä markkinaosuus omalla pelikenttällään, näin voi olla mutta minä en siihen osaa ottaa kantaa ja otan tässä kohtaa kantaa vain ja ainoastaan arvotukseen.
Buffett tykkää hankkia laadukkaita yrityksiä ja osuuksia yrityksistä joiden kassavirta on helposti hahmoteltavissa ja ilman monimutkaisia malleja joiden toteutuminen ei vaadi sitä että kaikki menisi kuin elokuvissa ja matkalle voi sattua myös töyssyjä.
Tästä tullaankin sitten siihen “Älä koskaan häviä rahaa” kohtaan, laadustakaan ei kannata maksaa mitä tahansa ja mikäli näin toimii on äärimmäisen vaikeaa tuhota pääomaa pysyvästi.
Buffettin koko sijoistusfilosofia perustuu lopulta siihen että ei yritetä maksimoida voittoja vaan minimoida tappiot, sekin on suhteellisen poikkeuksellinen ajatus nykymarkkinoissa jossa jokainen joka ei saa 50% tuottoa vuosittain on luuseri.
Sarjiksessa on arvosijoittajan luottotuote joka kuuluisi myös “Hintansa arvoisia asioita” ketjuun mikäli sellainen tältä foorumilta löytyisi. 
James Webb Space Telescope nyt kokonaan avattu. Tätä on tullut seurattua päivittäin laukaisusta lähtien.
On toki mahdollista että ne joita tämä kiinnostaa olivat jo asiasta tietoisia…