Päivittäin näkee älykkäitä ja vähemmän älykkäitä perusteluita miksi sijoituskohteen X hinta pitäisi nousta, mutta tämä menee kyllä joka rimasta ali.
46 tykkäystä
Silmäni sulavat tuohon skaalaukseen.
4 tykkäystä
Monty Hall on kyllä jotenkin “arkijärjen” hajottava. Hämmennystä voi testailla mainioilla simulaatioilla, mutta veikatkaa/tietäkää ensin. 
6 tykkäystä
Huh, on ollut rankka päivä, mutta päivän pelastaa Sale ja Hessu! 
-Aiheet-
00:00 Aloitus
01:04 Laatuyhtiö
09:40 Kilpailuetu
22:20 Näytöt
23:43 Voiko laatuyhtiö olla syklinen?
25:17 Tehokas pääoman käyttö
28:22 Voiko laatuyhtiö olla huonosti johdettu?
31:03 Miten laatuyhtiön tunnistaa?
34:07 Miten arvoitat laatuyhtiön?
39:53 Vuonna 2018 nimetyt laatuyhtiöt
47:43 Laatuyhtiöt Helsingissä
18 tykkäystä
Hyvä jakso!
Twitterissa käyttäjä https://twitter.com/long_equity filtteröi yhtiöitä mm. tuottojen lineaarisuuden mukaan.
(lähde: https://longeq.com/wp-content/uploads/2022/05/Long-Equity-Linear-Compounders.pdf)
Aika monta nimeä nousee tuollaisella harjoituksella päivän H&V show’ssakin mainituista yhtiöistä esiin.
Siihen päälle kun lätkäisee vaatimuksiksi vielä korkean sijoitetun pääoman tuoton, erinomaisen kannattavuuden (marginaalit), vapaan kassavirran kasvun, ja katsoo ettei yhtiötä johda kinkkuvoileipä, niin voisi olettaa, että nämä kriteerit täyttävässä yhtiökorissa on mahdollisesti kohtuullisen laadukkaita yhtiöitä. Tuollaisesta kun ei maksa liikaa, voi jopa tehdä onnistuneen sijoituksen
15 tykkäystä
Jos jätetään verot (OST) huomioimatta, niin ei ole väliä ostaako yhtiö itse niitä, vai ostanko minä saamillani osingoilla. Joten ei juurikaan väliä kumpaa osaketta omistaisin, mutta jos meinaisin sijoittaa osingot itsekin takaisin, niin yhtälailla voi yhtiön antaa tehdä sen puolestani.
1 tykkäys
Kaisa haastatteli Inden videolla ensimmäistä kertaa esiintynyttä analyytikko Eemeli Oikaraista.
Vernerin Twitterissä olevin sanoin:
“Jos sisältää tämän videon viestin, on edellä varmaan 99 %:ia muita sijoittajia.” 
-Aiheet-
00:00 Aloitus
00:33 Mitä ROIC kertoo yhtiöstä ja miksi se on tärkeä mittari?
02:58 Miten ROIC lasketaan ja mistä sen osat löytyvät?
05:11 Miksi ROIC on hyvä mittari?
07:15 ROIC vs. tulospohjaiset mittarit
10:10 Mitä heikkouksia ROIC:n liittyy?
12:26 Miksi kaikki kasvu ei ole yhtä arvokasta?
18 tykkäystä
Jopa Heikkilä on alkanut käyttämään tätä legendaarista ‘Saulismia’
65 tykkäystä
Minulla ei ole mitään näitä arvoituksia vastaan, mutta jos niille saisi oman ketjun kun määrä alkaa hallitsemaan jo kahvihuonettakin ja ehkä kuitenkin vähiten liittyy sijoittamiseen.
Tämä ei siis pelkästään siksi, etten osaa niitä ratkoa 
Ei tarvitse provosoitua, kiitos 
7 tykkäystä
Siirrän tämän filosofisemman pohdinnan tänne. Ehkä parempi paikka kuin pörssien suunta? 
Ei ole. Tosiasiat olisi hyvä myöntää. Auttaa kaikin puolin jatkossa.
Itse ainakin ihmetellyt suuresti viimevuodet miten kaikki on ilmaista.
Lisäarvoa tuottamalla (myös sinä Verneri) mahdollistat kurssien nousun. Mitä konkreettista sinä Verneri koet tuovasi lisää globaaliin talouteen?
Tämä kysymys on sama meille kaikille ja tähän perustuu alkuperäinen viestini, elkää pahoittako mieltänne.
1 tykkäys
Vuoden 2021 CAPM malli (by MacroALF)
4 tykkäystä
@Eemeli_Oikarainen, onko täällä Inderes osakevertailu | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus esitetty ROI% todellisuudessa ROIC ja kuinka se on laskettu?
Voisiko tuonne osakevertailuun (excel) saada myös yrityksen WACC:n? Tätä kautta olisi helpompaa tutkia tuottaako jokin yritys lisäarvoa vai ei.
16 tykkäystä
Väitäisin, että vaikka kuinka ostat osingoillasi osaketta, EPS ei siitä parane. Kun omia ostetaan poissa EPS paranee nopeampaa kuin se ilman ostoja paranisi ja tekee osakkeesta lukujen valossa huokuttelemman. Samoin ROE paranee. Markkina valmis maksamaan sellaisesta osakkkeesta enemmän. Jos piirrät exelini kaksi esimerkkiä hinta käyrinä ja laitat palstalle kysymyksenöä kumpaa osaketta ostaisit nijin millaisen vastauksen luulisit saavasi. Suomessa osinkoverotus on lisäksi niin kireää, että osinkojen välttämisellä on suuri merkitys.
1 tykkäys
Osingot vs. omien ostot ei vaikuta ROE:en. ROE:han on nettotulos/oma pääoma. Osingot tai omien ostot eivät vaikuta nettotulokseen ja molemmat laskevat yhtä paljon omaa pääomaa.
2 tykkäystä
Kiitos vielä foorumille joukkoistusavusta shrinkflaatiojutussa!
Minun ja teidän toiveista huolimatta juttu meni sittenkin muurin taakse.
Referoin jutun melkein kokonaisuudessaan alle. Lisäksi parhaat vinkkaajat saavat viikoksi ilmaistunnukset HS:ään. Lähettelen tunnuksia kohtapuoliin yksityisviesteillä.
400-grammainen Flora-margariinipaketti kutistui toukokuussa 380 grammaan ja 600-grammainen paketti 550 grammaan. Pienempi paketti kutistui siis viisi prosenttia ja suurempi yli kahdeksan prosenttia.
Flora-pakettien hinnat eivät laskeneet, vaikka niiden koko pieneni. S-ryhmän verkkokauppa myi torstaina iltapäivällä vanhaa 400 gramman Flora-pakettia jopa halvemmalla kuin uutta 380-grammaista versiota.
Toisaalta monet tutkimukset osoittavat, miksi niin monet yritykset haluavat nostaa hintojaan pakkauskokoja viilaamalla – riskeistä huolimatta. Kokomuutokset ovat parhaimmillaan tai pahimmillaan tehokas keino nostaa hintoja.
Amerikkalaistutkimuksen mukaann uluttajat muuttavat käyttäytymistään todennäköisemmin suoran hinnankorotuksen kuin pakkauskoon muutoksen seurauksena. Tutkimus osoittaa, että kuluttajatuotteita valmistavan yritysten kannattaa siis ennemmin pienentää tuotekokoa kuin korottaa tuotteen yksikköhintaa.
Kuluttajia on melko helppoa johtaa harhaan pakkauskoon muutoksilla, kunhan muutoksen tekee harkitusti.Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin pakkauksen muoto voi johtaa kuluttajaa harhaan. Tutkijat antoivat kuluttajien vertailtavaksi erikokoisia saippuapaloja. Kun saippuapalan korkeus muuttui mutta leveys ja syvyys pysyivät ennallaan, miltei kaikki kuluttajat huomasivat muutoksen saippuan koossa.
Sen sijaan jos pakkauksen kaksi ulottuvuutta muuttui yhtä aikaa, kuluttajien oli hyvin vaikea arvioida koon muutosta. Kun tutkijat antoivat aiempaa matalamman mutta leveämmän saippuapalasen ihmisille, jotkut eivät huomanneet edes 24 prosentin muutosta saippuan koossa.
”Mitä enemmän pakkauksen muoto muuttuu, sitä vaikeampi kuluttajan on silmämääräisesti arvioida muutosta koossa”, Yrjölä sanoo.
”Valmistajat ja kauppiaat perustelevat pakkausmuutoksia usein jollain muulla kuin hinnankorotuksella, esimerkiksi uudella reseptillä, kätevämmällä pakkauksella tai brändiuudistuksella. Silti se perimmäinen syy muutoksen taustalla voi olla hinnankorotus”, yliopistonlehtori Yrjölä sanoo.
Esimerkiksi Pingviini-tuutin resepti uudistui vuonna 2019. Samalla tuutin koko pieneni 120 millilitrasta 110 millilitraan. Kokomuutoksesta huolimatta tuutin hinta pysyi ennallaan.
”Tuuttien laatua parannettiin entisestään lisäämällä reseptiikkaan kermaa. Koon pienentäminen teki mahdolliseksi muuttaa myös tuotteen ulkonäköä niin, että tuutin kansi ei paina tuotetta”, kertoo Pingviini-tuutteja valmistavan Froneri Finlandin viestinnästä vastaava Aino Pajukangas sähköpostitse.
AINA pakkaus tai tuote ei edes muutu. Eräs tarkkaavainen kuluttaja huomasi toukokuussa, että Ikean puolen litran mehutiivistepullon tilavuus oli muuttunut aiemmasta puolesta litrasta 0,495 litraan. Pullo ja sen hinta pysyivät samana, mutta mehun määrä väheni etiketin mukaan prosentilla.
Prosentin muutos voi kuulostaa mitättömältä, mutta sillä saattaa olla oleellinen vaikutus tuotteen kannattavuuteen. Vähittäiskaupan marginaalit ovat usein muutaman prosentin luokkaa. Yhden prosentin hinnankorotus tarkoittaa valmistajalle tai myyjälle huomattavasti suurempaa kannattavuuden muutosta.
Ikean mukaan mehutiivistepullojen valmistusprosessi on prosentin kokomuutoksesta huolimatta entisellään.
”Mehun määrää pakkauksissa ei ole muutettu. Muutoksen tarkoitus on taata, että jokaisessa yksittäisessä tuotteessa on vähintään etiketissä ilmoitettu millimäärä”, kertoo Ikean pr-johtaja sähköpostitse.
73 tykkäystä
Mahtaisiko Jungnerin ulostulo johtua palkkaneuvotteluista, joista on tulossa melkoinen ruletti. Jälleen nousukauden huipulla palkkoihin järjestetään pitkälle ulottuva korotus. Tällä kertaa aika moinen automaatti vielä. Ansiotuloverotuksen kevennys olisi auttanut, jos päätös olisi tehty neuvottelujen aikana. Nyt edessä on veronkorotukset. Korkeampi verotus ja pitkälle jatkuvat palkkojen korotukset, mitä muuta sitä voisi laskukaudelle toivoa.
8 tykkäystä
Julkisen sektorin palkankorotusautomaatti on kieltämättä järkyttävä keksintö. Suomi ajautuu taantumaan, verokertymä laskee ja samalla nostetaan julkisen puolen menoja reippaasti. Alijäämä on pakko kuitata velalla, jonka korko nousee. Pahan näköinen yhtälö…
20 tykkäystä
Kyllä naurattaa kun julkisella puolella on aidosti palkkakuopassa olevia - lastentarhan opettajat nyt päälimmäisenä mielessä. Miksi tähän ei saatu kustannustehokasta ratkaisua vaan kaikki saa saman riippumatta lähtötasosta?
Onko esimerkiksi lääkärit ja lukion / AMK lehtorit näitä, joiden pitää saada vienteollisuuden päälle isot korotukset?
Olisiko vastaus tähän, että vientiteollisuus pitäytyy palkankorotuksista mutta pidentää lomia. Näin tehtiin aikanaan ymmärtääkseni julkisella sektorilla kompensoimaan työnantajan palkanmaksukyvyttömyyttä.
13 tykkäystä
Ei taida olla enää kahvihuone kamaa, mutta itse olisin masinoinut euromääräisen korotuksen palkkoihin. Kaikki kunnia ylilääkäreille, mutta 9000€ kuukausiansioihin prosentit tuo mukavan lisän.
Jotenkin kuvittelisin vientiteollisuudessa vielä ymmärrettävän kohtuullisen hyvin palkkakuopassa olevien suuremmat korotukset. Mutta näiden muiden korotuksia ei helpolla niellä.
10 tykkäystä