Tässä taidat olla väärässä. Laki (varmaankin työsopimuslaki) kertoo, että samasta työstä sama palkka -periaate toteutetaan työnantajakohtaisesti.
Onhan meillä esimerkkejä, miten sote-kuntayhtymät ovat joutuneet maksamaan palkkaerotuksia jälkikäteen, kun joku on hoksannut viedä oman kokemansa lainvastaisen vääryyden käräjille. Eivät varmaankaan tee samaa virhettä tulevien hyvinvointialueiden kohdalla.
Valtakunnallinen alakohtainen palkkaharmonisointi tapahtuu ainoastaan minimipalkan osalta työehtosopimusten (Tes) muodossa.
Maksumuurin takana, mutta tämä professori näyttäisi sanovan, että TES voi määritellä ja määritteleekin joillain aloilla eri palkkoja eri paikkakunnille. Työnantaja voisi halutessaan perustaa erillisiä yhtiöitä eri paikkakunnille, mikä varmaankin aiheuttaisi riitaa ja ylimääräisen TES-komplikaation. Lopulta kaikkihan tässä sotessa on lainsäätäjien tehtävissä, hehän ne lait säätävät. Tässä kohden on nyt vain päädytty harmonisoimaan. Voi olla paraskin ratkaisu tällä sote-mallilla mentäessä.
Soteuudistuksella on myös paljon valtavia piilokustannuksia, jotka eivät tavalliselle kansalaiselle näy. Esimerkiksi Sipilän sotemallia oli maakunnissa suunniteltu ja valmisteltu todella pitkälle. Oli Tallinnan risteilyä, jossa asiaa esiteltiin päättäjille ja niin edelleen. Valtava määrä työtunteja ja sitten koko homma peruttiin.
Sama juttu tämän uuden mallin kanssa. On suunniteltu, poliitikot vetäneet juttuja takaisin ja suunniteltu lisää.
Sitten yksi esimerkki säästämisen mahdollisuuksista:
Eräässä Suomen kunnassa toteutettiin uutta ERPiä. Projekti oli aluksi järkevä ja eteni hyvin, mutta kustannuksia piilotettiin päättäjiltä. Sitten kun kustannukset paukkuivat yli, lisättiin järjestelmään aina uusia ominaisuuksia, jotta hinta olisi perusteltu.
Kaikille tekijöille oli selvää, ettei järjestelmään edes ole mahdollista integroida näitä uusia juttuja, eivätkä ne toimi yhdessä, mutta pomo käskee. Lopulta kasassa oli jättimäinen lasku ja Frankensteinin hirviö, joka ei toimi. Sinne meni satoja miljoonia euroja kuntalaisten rahaa täysin hukkaan.
Kaiken tämän suomalaisen rahan polttamisen ja älyttömät päätökset tiivistyvät yhteen kirjainyhdistelmään: OPM. Other people’s money.
Tässä nyt haisee omasta mielestäni sekä markkinointi, että viherpesu.
(Edit kuten alla lukee, ilmeisesti indeksi muuttunut mutta yhtiö antaa yhä väärää/vanhaa tietoa sijoitusohjeessa, eikös muutos olisi kannattanut tehdä pörssin ollessa kiinni…)
Uudessa avaintietoesitteessä on OMXSBESG mainittuna joka siis OMXSBGI josta muutama yhtiö pudotettu ja yhtiöitä indeksissa ~100, tiedotteessa taas linkattu OMXS30ESG jossa ~30 yhtiötä ja tietoa rahastosta kohdassa edelleen maininta vanhasta OMXSBGI:stä. Joku on Nordnetilla vähän loman tarpeessa näköjään…
Käytännössä joo, avaintietoesitteestä vain jätetty tuo gross indexiin viittaava GI lopusta pois jostain syystä. Eli nyt kun joku googlaa esitteessä mainittua indeksiä siitä ei löydy mitään tietoa. Ihan kuin tämä keissi ei olisi ollut jo tarpeeksi sekava…
Alla on linkki Kauppalehden tuoreimpaan Markkinaraatijaksoon ja siinä samassa on myös parissa minuutissa luettava juttu siitä, mitä ja mistä keskusteltiin. Markkinaraadissa keskusteltiin mm. inflaatiosta, kuluttajaluottamuksesta ja halpakaupasta. Keskustelemassa olivat Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Tokmannin markkinointi- ja viestintäjohtaja Veli-Pekka Ääri ja Aktian salkunhoitaja Juuso Kenkkilä.
Juttu ei ole maksumuurin takana. Markkinaraadissa puhutaan Tokmannista jonkin verran ja Ekan iloksi myös Stockmannista, tosin hyvin lyhyesti.
Ei firman tekemisessä tarvitse muuttua yhtään mitään että analyytikko voi muuttaa tavoitehintaa. Se on hänen arvauksensa osakkeen hinnasta 12 kk päässä, ei arvio yhtiön käyvästä arvosta, jolloin on ihan loogista että markkinan hyväksymät kertoimet muuttavat tavoitehintaa.
