Sanoiko hän kuitenkaan Jenkkien ulkopuolisten markkinoiden olevan halpoja vai pelkästään järkevämmin hinnoiteltuja?
“its also true that the value spectrum as opposed to the growth is about as cheap as it gets”
jotenki noin sano tuossa 9.26 - kohdalla
ellen ihan väärin kuullu.
edit. joo, jos jenkeissä kunnolla romahtaa niin kyllä siinä menee lapsi pesuveden mukana vaikka olis mitä osakkeita. Mutta upea paikka poimia osakkeita jos niin kävisi.
Inderesin tavoitekäytäntöihinkin on oma ketju. Kahvihune on toki satunnaiseen keskusteluun aiheesta kuin aiheesta, mutta eihän floodata tätä QT:n TP-jutuilla…
Sori, tylsä boomeri…
Onhan se ihan selvää että ei pidä tuijottaa pelkkää tavoitehintaa, yrityksen arvo on paljon, paljon muutakin. Ja on selvää että joskus tavoitehintaa joutuu laskemaan.
Nyt on laskettu ainakin Harvian ja QT:n tavoitehintoja ihan äskettäin ja itseäni hieman häiritsee nämä kohdat:
ajankohta ajoittuu juuri nopean kurssilaskun ja tilinpäätöstiedotteen väliin. Se tuntuu oudolta. Onko esim korkonäkymä todella muuttunut juuri nyt niin paljon että ei voisi odottaa muutamaa viikkoa, kun tilinpäätöstiedotteen pohjalta arvioita joudutaan kuitenkin tekemään uudestaan.
tavoitehintaa laskiessa käytetään perusteluna markkinasentimentin muutosta. Vaikea sen merkitystä on toki kiistää, mutta on se hieman ristiriidassa sen kanssa että vahvan kurssinousun aikaan lasketaan tuottovaatimusta, nostetaan tavoitehintaa kurssin mukana ja ollaan tavallaan mukana puhaltamassa kuplaan ilmaa, ja silti samaan aikaan perustelut pyörivät fundan ja vahvan tuloskunnon ympärillä.
jos oikeasti makroympäristössä on tapahtunut sellainen muutos että se pakottaa tarkistamaan tuottovaatimuksia, olisi läpinäkyvämpää tulla ensin ulos yleisen linjauksen kautta, tyyliin “katsomme korkoihin kohdistuvan nousupainetta, jonka johdosta olemme päivittäneet DCF -mallejamme seuraavasti”. Nyt kun tämä tehdään yhtiö kerrallaan se tuntuu vähän erikoiselta. Ja palaan tässä myös kohtaan 1, ajankohta on hieman outo. Ja vaikka kyse on varmasti muustakin kuin koroista, hieman kyseenalaistaisin sitä onko euroalueen korkonäkymissä ihan oikeasti juuri nyt ihan niin radikaalia muutosta. Jenkit toki asia erikseen.
Korkonäkymiä ja markkinasentimenttiä on tässäkin ketjussa mainittu syinä tuottovaatimuksen muutoksen. Verneri olikin QT:n ketjuun laittanut kuvina muutoksen QT:n WACC:n muutoksesta joka vaikutti tavoitehintaan. Kuitenkin ainut ero mikä tuossa omaan silmääni oli nähtävissä oli yrityksen betan nosto 1,1 → 1,2. Eli tässähän otetaan nimenomaan kantaa ko. yrityksen arvioituun volatiliteettiin, ei markkinakehitykseen. Fiksummat korjatkoon jos olen väärässä.
Eipä näitä tavoitehintoja niin vakavasti kannata ottaa. Mutta niihin se analyysi tietyllä tavalla kiteytyy ja se on osa Inderesin tuotetta, joten kyllä niistä pitää pystyä keskustelemaan, eikä kuitata sillä että “laskukaudella alkaa avautuminen” tai “ei sillä tavoitehinnalla mitään merkitystä ole”
Mielestäni tämä riippuu todella paljon siitä, miten osakeanalyyseihin ylipäätään suhtautuu sijoittajana ja kuinka “vahvoina” niitä pitää. Itse näen asian jotenkin näin (en ole nyt yhtään varma osaanko selittää tämän järkevästi joten pahoittelut jos tämä on esitetty sekavasti 
):
Tavoitehinta ja ennustehan tehdään pääosin voimassa olevalla korkotasolla ja markkinan sillä hetkellä hyväksymillä kertoimilla (johon toki korko-odotukset vaikuttavat) - ei spekulatiivisella tulevaisuuden korkotasolla tai sektorin hyväksyttyjen kerrointasojen muutoksella.
Toki muutokset koroissa ja kertoimissa jne. voivat olla enemmän tai vähemmän todennäköisiä, mutta ne voivat tapahtua, tai olla tapahtumatta. Mutta jos näiden mahdollisten muutosten varaan alettaisiin liian vahvasti tehdä ennusteet (ennen kuin muutokset tapahtuvat) niin ei enää mielestäni tehtäisi tietyn osakkeen ja liiketoiminnan analyysiä vaan jonkin sortin sektori-/makroennuste (sen sijaan että ne tuodaan esiin analyysitekstissä riskeinä tai vastaavaa). Tämä on mielestäni ennemminkin sijoittajan itsensä päätös että ottaako tällaista näkemystä.
Ja tämähän on sitten loppupeleissä ainakin itselleni juuri se syy miksi sitä tavoitehintaa ei kannata tuijottaa vaan nimenomaan sitä analyysiä lukea.
Toki edelleen voi miettiä onko esim. siihen Inderesin antama ns. lievempi “lisää” tai “vähennä” suositus oikeasti kovin hyödyllinen (itse en näihin kauheasti reagoi vaan arvioin enemmänkin miten se firman liiketoiminta kehittyy). Vahvemmat “myy” ja “osta” ovat mielestäni jo vahvempia kannattoja (ja toki näiden taustalla on jo vahvempi näkemys tuotto-odotukseenkin).
Ja bonuksena: jos analyyseissä hahmoteltaisiin useampia eri skenaarioita tai annettaisiin jonkin sortin “fair value range” ja miten arvostus mahdollisesti niissä käyttäytyisi, tämä voisi ainakin itselleni olla todella kiinnostavaa.
P.S. Olipahan tajunnanvirtaa 
EDIT: Saulin vastaus alla selittää tätä varmaan aika paljon paremmin.
Moro @KalleH
Kyllähän minä vastailen kun minulta kysytään ja muistetaan tägätä 
Jos lähdetään miettimään mistä tavoitehinta muodostuu, niin yksinkertaistettuna siinä on kysymys ennusteista sekä arvonmäärityksestä. Ennusteiden osalta analyytikoiden ennusteet ovat yleensä suhteellisen hyvin samalla pallokentällä. Toki poikkeuksiakin on esimerkiksi alla olevat Teslan ennusteet. 2023 liikevaihto- ja tuloshaarukat ovat melko hurjia. Tätä toki selittää se, että Teslasta voi piirtää hyvin erilaisia skenaarioita ja sen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Vastaavasti taas Marimekolla 2022 liikevaihtoennusteiden haarukka neljällä analyytikolla on 157-162 MEUR ja EBIT 28-32 MEUR, eli käytännössä kaikkien neljän ennusteet ovat identtiset. Mutta pääsääntöisesti ennusteet ovat kuitenkin saman pallokentän sisällä.
Arvonmääritys onkin sitten asia erikseen. Vaikka arvonmääritystyökalut ovatkin analyytikoilla pitkälti samat (DCF, verrokit, DDM, absoluuttiset/historialliset kertoimet etc.), niin analyytikot voivat päästä hyvinkin eri lopputuloksiin näkemyksissään. Tesla on varmasti yksi pahimpia ääriesimerkkejä. Tavoitehintojen haitari on 67$ - 1580$! Eli siis toisen analyytikon mukaan osake on arvoton ja toisen mukaan maailman kolmanneksi(?) arvokkain yritys. Huomatkaa, että vaikka tuo 67$ on selkeästi omalla pallokentällään, niin usealla analyytikolla tavoitehinta on vain murto-osa nykykurssista.
Sitten jos katsotaan kotipörssiä ja aiemmin esimerkissä mukana ollutta Marimekkoa, niin kyllä täälläkin samoilla ennusteilla saadaan aika eri tulkintoja. Matalin tavoitehinta on 60e ja korkein 95e. Koska ennusteet vaikuttaisivat olevan pitkälti samat, tulee tämä ero pääosin arvonmäärityksestä.
Olen varma että kyllä meilläkin tapahtuisi tavoitehinnoissa sekä näkemyksissä aika isojakin muutoksia, jos hypoteettisesti sekoittaisimme seurantasalkut täysin uuteen asentoon (meikälle konepaja, Antille finanssi, Ekille IT-palvelut etc.). Tämä on ihan luonnollista, sillä ennusteissa tapahtuisi todennäköisesti muutoksia ja myös arvonmäärityksiä tarkasteltaisi eri tavalla. Toisen mielestä taas preemio verrokkeihin perusteltu, toisen mielestä ei yms. Toisen mielestä sopiva tuottovaatimus yhtiölle X on 7 % ja toisen mielestä 8 %. Tällä prosentin muutoksella on DCF-malliin ihan älytön vaikutus, varsinkin firmoissa missä valuaatiot nojaavat pitkiin kassavirtoihin. Pitää muistaa, että tuottovaatimus kuvastaa lopulta yhtiön riskitasoa ja riskin arviointi on hirveän subjektiivista. Miten luottavainen olet lähivuosien kasvun realisoitumiseen, minkälaiset kilpailu-uhat yhtiöllä on, miten alla oleva markkina (ei osakemarkkina vaan se operatiivinen markkina) kehittyy, onko maariskejä, onko johto ajan tasalla, minkälainen taseriski yhtiössä on ja miljoona muuta subjektiivista riskiä.
Tärkeä muistaa, että analyysien teko (ja varsinkin arvonmääritys) eivät todellakaan ole eksaktia tiedettä. Tämä on huomattavasti lähempänä uskontoa kuin matematiikkaa. Lisäksi se mikä unohtuu helposti on, että markkinan tuottovaatimukset eivät ole staattinen asia ja me emme tätä kontrolloi. Tässä keskeisenä muuttujana on luonnollisesti markkinan korkotaso/korko-odotukset. Toinen keskeinen tekijä ovat riskilisät jotka vaihtelevat aina taloustilanteen mukaan (koronakriisin pohjilla tuottovaatimukset olivat hurjan korkealla ja tuossa 6kk sitten tuottovaatimukset olivat toooosi alhaiset). Eli sen lisäksi, että analyytikot voivat nähdä yhtiön arvon eri tavalla, niin myös ulkopuolisilla tekijöillä on vaikutusta arvonmääritykseen.
Meidän on tarkoitus tehdä tästä aiheesta @Juha_Kinnunen kanssa podi parin viikon päästä ja ruotia tätä aihetta tarkemmin läpi
Tästä puhuttiin btw myös Heikkilän kanssa aikanaan videolla: Heikkilä&Vilén Osa 57: Miten saada eniten irti analyysistä? | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
EDIT: kuvat eivät tulleet ekalla yrityksellä mukaan, nyt kuvat näkyvissä 
Onko pientä kuplaa näkemyksessä?
Itse en tunne yhtään ihmistä jonka ensiasunto olisi ollut 200k yksiö tai kaksio.
Elämää on kuulemma myös kehä3:n ulkopuolella😅
Kuten moni sanonut, muistakaa että tavoitehinnat ovat vain yksittäisiä näkemyksiä hinnasta, jos tietyt parametrit täyttyvät. Emme ole tyhjiössä, ja muuttujia tulee.
Forumistit, jotka eivät ole antaneet virheellisiä arvioita (niin bearit tai bullit), heittäkööt ensimmäiset kivet. 
. Itse muistan monilta aktiiveilta sellaisia arvioita eri firmojen kursseista, jotka menivät pahemmin päin metsää kuin hyvinvointivaalien äänestysprosentti. Ja se on ihan ok. Ihmiset erehtyvät, eivätkä kontrolloi kaikkea.
e. Vielä siis, rakentava keskustelu / parannusehdotukset tosissaan varmasti tervetulleita Inderesillekkin! Pelkkä ihmettely ja voivottelu tuskin on niitä =)
Täytyy kyllä ihmetellä, että sijoittavatko ihmiset suoriin osakkeisiin mukailemalla tavoitehintoja. Taitaa indeksi olla parempi paikka, jos tavoitehinta on peruste sijoitukselle eikä jakseta tutkia omin voimin. Analyysitalojen vastuusta/epäkohdista tavoitehintojen suhteen voidaan puhua, mutta luulisi, että täällä foorumilla ihmiset, jotka aktiivisesti seuraavat osakkeita muodostavat syvällisempiä perusteluja sijoituksilleen. Eihän 12kk eteenpäin katsovilla tavoitehinnoilla ole mitään merkitystä oman pitkän ajan teesin kanssa.
Hyvä että tätä keskustelua käydään nyt.
Mikähän olisi tunnelma jos korot ja inflaatio nousisikin paljon korkeammalle tai ajautuisimme stagflaatioon ja ennusteet sekä tavoitehinnat että tietysti kurssit ajautuisivat vuosien laskukierteeseen. 
IIIIK, ei saa kertoa kummitusjuttuja sijoitusfoorumilla. 
Joka eilen fomotti qt karvan alle 110€ niin tuotto odotus tämän hetkisellä tavoitehinnalla 10%. Vanhemmista raporteista osa on osittain vanhaa tietoa korkoympäristön muutoksen takia ja tavoitehinta kannattaa ottaa suolan kanssa.
Tämä omaa havaintoa, kun esimerkiksi koronan tullen alkoi tavoitehinnat laskea reilusti. 
Itse yritän välttää fomoa, koska näissä tilanteissa tulee tehtyä usein vääriä liikkeitä.
Onko Inderesillä tai onko joku tutkinut sijoittajien keskimääräistä tietämystasoa? Tämä olisi erityisen mielenkiintoinen tutkimus nyt kun viimeisen parin vuoden aikana markkinalle on tullut ennätyksellinen määrä uusia sijoittajia. Sijoittaako jengi tavoitehintojen ja suositusten perusteella, kuinka paljon keskimääräinen sijoittaja ymmärtää tunnusluvuista?
Kiitos linkistä. Kiinnostuin tuosta case Fazerista vähän enemmän. Nyt luettuna 2020 tilinpäätös ja lukuun menee 2021 tiedot heti kun julkaistaan. Tuo linkitetty artikkeli tarjoaa kyllä hyvää pohjatietoa ja hyviä heittoja verrokeista. Lähinnä ajatus on itselle tehdä ensimmäistä kertaa vähän laajempi syventyminen yhtiöön, josta tarjolla kohtuullisen hyvää tietoa, mutta josta ei tarjolla valmista analyysia ja markkinahintaa. Ongelmaksi voi toki tulla se, että Fazer julkistaa pörssipykimyksensä ennen kuin ehdin itse saada mitään valmista aikaiseksi. Sen verran kiirus talvi/kevät tiedossa töissä, ettei iltaisin meinaa olla energiaa mihinkään ajatustyöhön. Jos yhtiö pyrkii pörssiin kevään aikana, silloin tarjolla onkin jo niin paljon tietoa ja muiden näkemyksiä, että en voi itse rehellisesti sanoa tulleeni johonkin johtopäätökseen. Ideaali olisikin, että ehdin kesälomalla vääntää tämän ajatustyöni loppuun ja yhtiö listautuisi aikaisintaan loppusyksystä.
En siis ole vielä ikinä rakentanut itse esim. DCF-mallia, mistään yhtiöstä. Logiikka/periaatteet toki tuttuja koulun penkiltä liian yksinkertaistettujen tehtävien pohjalta, ja samalla tullut diskontattua yhtä sun toista. Mielenkiintoista lähteä treenaamaan ja perustelemaan itselleen ratkaisuja. Ja toki arvostuskerroinpohjaiset & suhteelliset arvostukset pitäisi myös kasata sanallistetun tarinan kylkeen. Ehkä tuon avulla syventyy entisestään ymmärrys analyytikkojen valinnoista. Niin pitkällä olen, että sain nimetyksi excel-tiedoston ja kasasin lyhyen yhteenvedon wordiin 2020 tilinpäätöksestä.
Lisäksi nämä innostukset tulevat minulle puuskissa ja välillä mojuvat pitkäänkin pöytälaatikossa, joten mitään lopullista aikataulua en pysty itselleni tai toisille lupaamaan. Saattaa asiaan toki vaikuttaa myös se, että niin kauan kuin lunta riittää, pätee seuraava yhtälö: hiihto > excel-jumppa.
Ja tämä kaikki liittyy siis siihen, että tulin luvanneeksi itselleni, että laadin (harjoituksen vuoksi) jostain yhtiöstä analyysin. Fazer siis nyt valikoitui kohteeksi.
@Sauli_Vilen kiitos kommentista tänne foorumin huudeille.
Hyvä, että analyysejä päivitetään myös markkinamyllerryksen ollessa päällä!
Nyt vaan jäitä hattuun ja pitkällä tähtäimellä mukanaolevat (kuten itsekin olen) muistetaanhan se OMA sijoitussuunnitelma.
Tämän voisi jopa johtaa askeleen pidemmälle: Inderesillä voisi olla jonkin sortin “sijoitustietämyksen taso” -testi jonka voisi halutessaan tehdä ja osaamisen perusteella ehdotettaisiin sitten Inderesin sisältöjä (esim. sijoituskoulu tai makrokommentit), kirjoja, ym. joihin kannattaa tutustua seuraavaksi
Toki iso sisältö laadittavaksi jne. mutta tuosta saisi myös tutkimustietoa samalla 
Foorumilaiset “äänestävät jaloillaan”, kun tavoitehintoja muutetaan alaspäin 
Olisi ihan aiheellista kysyä että kenelle nämä tavoitehinnat ja suositukset ovat tarkoitettuja kun niitä kuitenkin annetaan?
Jaahas, tavoitehinnan lasku (ja osta) johti siten kurssilaskuun, enkös mä haaveillu siitä 40-42 tasosta
No se oli päivänselvä juttu, että Harvian tavoitehinnan lasku johtaa tähän. Kyllä Inderes-efekti on niin voimakas.
Mä voin ainakin ihan hyvin myöntää, että alussa tuli sijoitettua periaatteella: “Tavoitehintaan matkaa +20%”
Varmasti löytyy mun viestejäkin kyseisellä kommentilla varustettuna. En tajunnut oikein mistään mitään. 
Omaksi onnekseni hylkäsin kyseisen tyylin jo hyvissä ajoin ennen laskun alkamista.
Nykyään en enää anna suurta painoa tavoitehinnoille.
