– Muutaman viikon välein “huoltotöitä” ja salkkujen saldot näyttää nollaa
– Kaupankäynti peruttu X - aikana “huoltotöitä”
– Rahastosalkkujen “huoltotöitä”
– Mainitsinko vielä huoltotyöt, joita tuntuu olevan usein?
– Toimeksiannoista ei tule ilmoituksia että menivätkö läpi, tympeä huomata vaikka päivän jälkeen että toimeksianto ei onnistunut asettamalla hinnalla, täytyy “tapahtumat” kohtaa käydä päivittelemässä
– Ei miellyttäviä salkun kehityskäppyröitä (tänä vuonna epämiellyttäviä) kuten esim nordnetilla johon voi laittaa vertailuindeksinkin
++ Matalammat kulut kuin nordnetissa
++ Kun käyttötili Nordealla, helppo sitä kautta sitten ostella myös osakkeitakin
++ Puhelin sovellukset hyviä
++ Asiakaspalvelu hyvä
Iso ero syntyy siinä miten krypto kaupankäyntialustoihin ei liity minkäänlaista regulaatiota. Asiakkaiden tietojen käsittely taitaa olla isoin asia, jota viranomaiset valvovat, mutta muuten kyseessä on aivan villi länsi lähtien siitä minkälaisia tuottoja voivat luvata ja kuinka kauppaa käydään. Crypto(.)com esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen aarrearkkuja ja timantteja aktiivisesta kaupankäynnistä Sellaista mobiilipeleiestä tuttua dopamiini koukkua.
Me ollaan vain kaikki ymmärretty tämä Savo-Solar case väärin, sillä tänään paljastui, että tämä jatkuvaa tappiota tekevä ja omistaja-arvoa tuhoava huumoriputiikki olikin lopulta vain SPACci.
Se tunne, kun OldFeki kuvailee ja kauhistelee elämäntilannettani lähes täydellisesti. (Ei ole pörssisopimusta, muuten osui nappiin.) Ehkä voisi vielä lisätä, että yhden henkilön tuloilla eletään, kun vaimo on kotona hoitamassa lasta (ja seuraava tuloillaan).
Tämän päivän välittäjätilastoista näkee kuinka Nordnetin tuulipukukansa hylkää Kamuxin ja Harvian. Lisäksi Sharevillessa ennustetaan Harvialle alle 10 e hintaa ennen ensi lumia. Foorumilla ketjujen otsikkoon voisi lisätä preerian pölypallo-emojjit, koska keskustelu on hiljentymään päin. Tästä kaikesta voinee päätellä, että näiden osakkeiden hinta alkaa olla taas kohdillaan.
ölyn hinta pitää aika hyvin, vs. kupari ja pörssit vaikka usein korrelaatiota on.
Joku laski että kaasun hinta euroopassa on öljyn energiasisältöön verrattuna noin 1000 taalaa barrelilta. Voisiko öljyä käyttää sähkön tekoon euroopassa enemmän, eli voiko esim. kaasuturbiinin konvertoida helposti käyttämään paljon halvempaa öljyä?
Siis tässä poikkeustilanteessa, joka ei tietysti ole ikuinen. Luulisi että 90% halvempi energialähde kiinnostaisi.
“Joku laski että kaasun hinta euroopassa on öljyn energiasisältöön verrattuna noin 1000 taalaa barrelilta.”
Missä tuommoinen laskelma on?
Ainakin aiemmissa kaasuturbiinilaitoksissa oli kevyt polttoöljy varapolttoaineena. Tietysti löpö on kalliimpaa kuin URALS.
Jos ei lasketa 30-luvun pörssiromahdusta (eeppiset -90 % ), kenties pahimpia nykyajan karhumarkkinoita oli 1973–1974 romahdus energiakriisin pyörteissä. Indeksitasolla taisi tulla 50 % laskua. Nimellisesti: inflaatio pöräytti yli 10 %:iin eli reaalisesti laskua lienee tullut 60-70 %. Ennen tätä pörssin suosiossa olivat suuret kasvuyhtiöt, “nifty fifty” (kuten Coca-Cola, Polaroid, Kodak), joiden P/E:t huiteli tyypillisesti yli 50:ssä.
Vaikka indeksitasolla ei noissa lukemissa olla, niin aika moni yhteisön jäsen taitaa päästä jo lähelle noita lukemia tässä energiakriisin pyörteessä.
Lisäys: osakkeiden suosio osana varallisuutta romahti sen jälkeen eikä palannut samalle tasolle kuin vasta 90-luvun lopulla:
en löytänyt laskelmaa, mutta jotain osviittaa saa tästä
1brl =5.8 miljoonaa BTU
Kaasun hinta oli viime viikolla 350 euroa per 1MegaWh, joka on 3.4 miljoonaa BTUta
Eli kaasulla 5,8 MBTU maksaa noin 540 euroa, öljybarreli maksaa 94 taalaa, eli noin 94 euroa.
Ei ole siis tuossa kymmenkertainen, vaan kuusinkertainen, mutta hyötysuhteetkin vaikuttaa jotain, en ehdi tähän nyt syventyä.
E: sitten toisaalta sähkön tukkuhinta taas huiteli 1000 eurossa per MWH, se onkin jo 1500 taalaa barrelia vastaavasta määrästä, tuosta sitten jollain hyötysuhteella sähköä… Eli jos hyötuhde esim 66.6% öljystä sähköksi, olisi öljyllä tuotettu sähkö 1/10 sähkön tukkuhinnoista.
E2; oli laskelmat sitten oikein tai väärin, niin jo ennen sähkön hinnanousua öljylämmitys on ollut suomessa halvempaa kuin suora söhkölämmitys. Nyt jos saksan tukkuhinnat ovat 70c/kwh ilman veroja ja siirtoja, niin lienee selvää ettei lievästi koholla oleva öljy (pohjiin verrattuna) kompensoi eroa kun suomessa kuitenkin totuttu 7c/kWh hintoihin (ilman veroja ja siirtoa)
Sinne luikahti taas kuukausipalkan verran rahaa. Mutta ei mitään! Onneksi on muutama satanen käteistä, nämä aion säästää kevääseen ja ostaa Harvian, Kamuxin ja Tokmannin koko osakekannat.
Minäpä otin ja tein muutaman leikkimielisen arvonmäärityksen.
Keskivälin kirjassa on simppeli kaava jossa otetaan huomioon nykyinen nettotulos, nettovelka,
korko diskonttausta varten ja oletettu tuloskasvu vuosittain.
Tein tähän sopivan excelin jolla saa helposti vertailtua tämänhetkistä markkina-arvoa
20v diskontattuihin tuloksiin (ei terminaalia) + diskontattu tuloskasvu.
Nettovelkaa en vielä tsekannut mutta vähän tuli sellainen ‘this game is rigged’ fiilis kun tein Valmetin ja Harvian ensimmäisinä ja molemmat osuivat lähes täydellisesti tämän hetken markkina-arvoon kun ekseliin lyödään ultramaltilliset korko 3% tuloskasvu 0% (nettotulos on myös napattu keskiarvona menneiltä vuosilta, ei viimeisintä - tosin kovin pitkältä en lähtenyt kaivamaan)
Ainakin tuntuu siltä että ymmärrys kasvaa kun noita prosenteja ruuvailee. Tuloskasvun vaikutus QT sijoituscaseen ainakin lävähti silmille kuin märkä pyyhe.
Tokmanni näyttäisi arpomani k.a. tuloksen perusteella olevan arvostettu n. 70% vrt 20v 0-kasvu eli halpa mutta epäilen että tässä pitäisi ottaa huomioon jotain kaupan alalle tyypillisiä kertoimia tai haavoittuvuutta inflaation ja koronnousun osalta, mene ja tiedä.
Tietäjät kyllä tietää mikä yhtiö on kyseessä Victoria Secret se ei siis ole. Jos joku tarvitsee vielä lisävinkkiä, niin kyseinen yhtiö on tunnettu myös mm. sammakoista…