Sellainen pyyntö ja huomio, että olisi selkeämpää jos ihmiset Qt Groupista puhuessa käyttäisi Qt-lyhennettä, tai kuuttia, yms.
Olen huomannut useasti ihmisten kirjoittavan QT (osakkeen yhteydessä) ja havaitsin sen enempää oletuksia tekemättä kenestäkään, että erään Vernerin videon jälkeen osalla meni hieman termit sekaisin hänen puhuttuaan QT:ta. Quantitative tightening - Wikipedia
En tiedä miten nuo “visits” Inden kohdalla on laskettu/määritetty, mutta luulin, että jo pelkästään @Sijoittaja-alokas @timontti ja minun multipäivittäiset foorumikäynnit olisivat yhteensä puolet tuosta 
Tomato – tomeito. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. qt, QT, qT, Qt – eiköhän tuon kaikki tällä foorumilla ymmärrä. 
Quantitative tighteningista en olisi niin varma.
Tästä päivän maksumuuriton talouspolitiikka-artikkeli aamukahvin kylkeen. Kovia ollaan laittamaan rahaa palamaan.
Omat tarkemmat havainnot ovat joidenkin vuosien takaa, mutta kukaan ei edelleenkään tiedä tuleeko ruoankuljetusbisneksestä kannattavaa isossa mittakaavassa. Löysän rahan aikana näihin on investoitu valtavasti muutamista syistä:
Skaalaaminen on kallista, mutta monet uskovat että lopulta ala konsolidoituu globaalisti ja jäljelle jäävät pelurit pystyvät nostamaan hintoja ja ovat muutenkin tarpeeksi suuria sanelemaan ehtoja niin että bisneksestä tulee kannattavampaa. Alkuperäinen teesi on aika pitkälti ollut että jos olet vuosia kaatanut tähän rahaa ja onnistut olemaan yksi jäljelle jäävistä (tai myymään kun konsolidaatio on pitkällä), tulet tekemään satumaisia voittoja.
Potentiaalinen kuskipooli on isompi kuin Ubereilla ja vastaavilla (eli logistiikka helpompi toteuttaa): koska ei kuljeteta ihmisiä, ei tarvitse edellyttää esim. yhtä hyviä ajoneuvoja jolloin tämä on monelle mahdollinen duuni kun taas Uber ei olisi. Toki myös pyörät ym. realistisempi vaihtoehto tiiviissä kaupungissa ruoan kuljetukseen.
Sitä ei sanota ääneen, mutta monessa maassa (erityisesti Suomen ulkopuolella) halpatyövoimaa tai ihmisiä jotka eivät realistisesti työllisty muualle on paljon ja he ovat todella valmiita tällaiseen työhön koska heitä ei palkattaisi muualle. En ota kantaa onko tämä oikein vai väärin, mutta on fakta, että tällaisia väestöryhmiä on ja heitä voidaan tässä hyödyntää.
Ruoan kuljettaminen on vasta alkua. Ns. “endgame” tässä on varmaankin kaikenlaisten pienempien lähetysten kotiinkuljetukset (kukat, lääkkeet, kirjeet, paketit, jne jne.), eli moni tavoittelee tulevansa eräänlaiseksi kaikenkattavaksi lähilogistiikkayhtiöksi.
Kuten Uberillakin, tässä oli monella pelurilla ajatuksena, että kuskit ovat vain “välivaihe” robottikuljetuksiin, jolloin työn hinta voidaan lähes kokonaan poistaa. Kuskit ovat vain halpaa “työvoimamassaa” jonka kanssa pitää kärvistellä kunnes heistä päästään kokonaan eroon. Tämä ajatus käsittääkseni tosin romuttui joitain vuosia sitten ja esim. Uber myi autonomous driving kehitysyksikkönsä kun tajusi että siihen pääseminen kestää vielä tooodella kauan. Nythän vähän vastaavia virityksiä on tullut jo Suomeenkin, mm. nuo Starshipin pikkurobotit joita Espoossa pyörii.
Hieman tuoreempana ilmiönä ovat myös nämä “dark kitchen / cloud kitchen” touhut, joissa muutetaankin sitten alaa toisesta päästä, eli ravintoloiden osalta. Kun kuljetukset rullaavat tarpeeksi tehokkaasti, voidaan perustaa omia ravintoloita jotka tekevät vain ja ainoastaan noutoruokaa ja tällä voidaan sitten monipuolistaa tarjontaa kustannustehokkaasti.
The Economist on myös kirjoittanut tästä ansiokkaasti. En ole ihan varma onko juttu maksumuurin takana, mutta esim. tästä voi lueskella hyvää analyysiä.
Olen oppinut aika paljon sijoittamisesta, vaikka edelleen laskisin itseni aloittelijaksi.
Mietin välillä, mitä ja millaisia asioita olen oppinut. Jossittelemaan en ole varsinaisesti lähtenyt, vaan haluan miettiä aiempia ratkaisuja oppimismielessä. Iso osa asioista on ollut sellaisia, että vieläkin voisi tehdä vähän (paljon) samankaltaisia virheitä.
Ehkä yksi isoimmista opeista on ollut se, että älä sijoita sellaiseen, mitä et ymmärrä. En oikein koskaan ole ymmärtänyt esimerkiksi vety-yhtiöitä ja silti menin ostamaan Hyzonia sekä Plugia. Salkkuni osakkeista parhaimmillaan 1/3 on ollut sellaisia, mistä en ymmärrä oikein mitään muuta kuin ihan perusteet. Tällainen toimintahan on kuin lottoamista! 
Edelleen koetan keskittyä ihan perusasioihin, koska niissä on paljon opittavaa ja koetan välttää ne hyvin selkeät virheet, mitä on tullut tehtyä ja tulen sellaisia varmaan vieläkin tekemään, mutta vähemmän… Jos listaisin tähän, mitä virheitä olen tehnyt ja mitä perusjuttuja pitäisi oppia, niin siinä menisi loppuvuosi. Yritän pitää asiat itselleni sopivina eli yksinkertaisia ja sitten hiljalleen voin keskittyä vähän haasteellisempiinkin asioihin, kuten “dcfwacceiluihin”. 
Tuo julkisten menojen vertailu on aina harhaanjohtavaa. Eri valtiot ovat organisoineet erilaiset palvelut monin eri tavoin esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja eläkejärjestelmät, jolloin julkisen sektorin menot poikkeavat huomattavasti. Esimerkiksi Suomessa valtion aiemmin itse tekemiä töitä ulkoistettiin yhtiöittämällä mm. kiinteistöjä, ruoka- ja kiinteistöhuoltopalveluita jne. Toiminnot säilyivät ennallaan, mutta poistuivat julkisesta taloudesta suurelta osin.
Hienosti avattu!
Ja tässä kulminoituu koko touhun järjettömyys. Kukaan ei osta rajusti tappiollista businestä ellei näe konkreettisesti voittojen mahdollisuutta. Satumaisia voittoja taas rajoittaa ala itsessään. Ei ravintolat tai mikään muukaan kauppa voi mitä tahansa maksaa muutaman euron hintaisten annosten tai tavaroiden toimittamisesta. Vaikka joku ihmisryhmä tekisi työn puoli-ilmaiseksi puolestasi on isolla voluumilla satumaisia rikkauksia tuottavaa pientäkään katetta vaikea tunnistaa.
En viitsi tukkia yhtiöketjuja tyhjänpäiväisillä kauhisteluilla, mutta huh huh:
Puuilo: Wou! Wau! 
(omistan)
Lifa Air: Wou!! 
(en tod. omista)
Mitä tuo Lifa Air oikein myy? Lähes pelkästään hengityssuojaimia? Silloin ymmärrän tuon liikevaihdon laskun.
Juurikin näin, ja olen täysin samaa mieltä! Itsekään en tässä ole kauheasti nähnyt järkeä sijoituksen näkökulmasta.
Uskon että loppujen lopuksi nämä palvelut (ainakin nykyiset) saattavat olla yksi “kasvua hinnalla millä hyvänsä” ajan mentaliteetin ilmentymä joka saattaa romahtaa omaan mahdottomuuteensa.
Ei niinkään vastaukseksi sinulle kuin ehkä enemmänkin asiana josta itse vieläkin yritän rimpuilla irti. Eli tuo viimenen lause haastavista asioista (hienoista malleista - tässä tapauksessa kyse DCF):
Monilla meistä ja etenkin teoreettisen koulutuksen saanneilla on monesti harha tulevaisuuden ennustettavuudesta etenkin jonkin hyvin monimutkaisen ja “hienon” mallin kautta. Totuus on kuitenkin hyvin toisenlainen ja tästä oli mainio linkkaus viime viikolla täällä kahvihuoneella Inderesin kahvihuone (Osa 5) - #4477 käyttäjältä Wallet_Nahlroos (itseltä meni tuolloin ohi, mutta onneksi eilen tämä oli linkattu pörssin suunta ketjussa - kiitos @Wallet_Nahlroos tuosta alkuperäisestä linkistä ja @musa_2 sen linkkaamisesta uudelleen!). Eli usein monimutkainen tai hieno mallinnus tulevaisuuteen on kuitenkin pohjimmiltaan vain monimutkainen viritelmä yksinkertaistuksia, jotka lopulta johtavata harhaan. DCF mallin osalta on Juha Kinnusen hyvä artikkeli aiheesta (6) Arvonmäärityksen ihmeellinen maailma, osa 1: DCF-malli | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus.
Eli mitä yritän tässä tuoda esiin eri menetelmien (arvonmäärityksen tässä tapauksessa, mutta pätee laajemminkin) arvoa ei määritä niinkään menetelmä monimutkaisuus kuin se kuinka luotettavasti se auttaa (sijoitus)päätöksen tekemisessä. Lyhyesti monimutkainen =/= luotettava tai hyödyllinen.
Useimmissa etenkin ihmisiin sidoksissa olevissa asioissa @Sijoittaja-alokas mainitsemat perusasiat ovat paljon merkityksellisempiä kuin oman pään sekoittaminen lisäämällä erilaisten muuttujien määrää.
Eli tuottaako yrityksen liiketoiminta rahaa ja miksi se tuottaa (tai ei tuota)? Ja mitä kauempana tulevaisuudessa mahdolliset tuotot ovat sen enemmän voi eteen tulla tilanteita, jotka muuttavat yrityksen onnistumisen edelletyksiä ja siten riskeeraavat nämä tulevaisuuden tuotot.
Toki tuo DCF on avuksi näiden hahmottamisessa, mutta hyvä ymmärtää myös monimutkaisempiin malleihin liittyvät rajoitteet ja ettei tulevaisuutta voi kukaan ennustaa luotettavasti. EDIT: Lisään vielä näiden mallien rakentelun olevan luultavasti avuksi tieteen puolella auttamaan meidän ymmärryksen kasvattamista eri tekijöiden riippuvuussuhteista.
Jännä mitenkä Suomen hallitus alkaa vaikuttaa enemmän ja enemmän joltain tutulta tuolta itänaapurista.
Ensiksi rakennetaan Exit-vero, piikkilanka-aita maan rajojen ympärille jolla on tarkoitus estää yksityishenkilöiden pääomien vapaa liikkuvuus pois maasta.
Sen jälkeen aletaan työstämään pakkolakia koskien työssä käymistä. Aika tutun kuuloista.
Miksi (ääri)Vasemmiston kanssa aina kaikki tiet vievät Roomaan?
Samoin Jani-Petterit haetaan peruskouluun 
Onkohan tässä hexin tulospettymys ennätys saavutettu 
Edit: reaktiokin tuloksen mukainen
Edit2: toi ylempi kuvahan vanheni nopeasti
Asia tosin oli näin ennen mutta nykysin ei pidä paikkaansa. Joku sopimuksia muutettu tai lähes kaikki ravintolat huijaavat Wolttia. Hinnat eivät enää vastaa ravintoloiden hinnastoja.
Nämä alusta palvelut lisäävät ravintoloiden menekkiä aivan tolkuttomasti. Itse söisin noin 90% vähemmän nouto ruokaa jos sitä ei saisi helposti ovelle. Enkä varmasti ole mitenkään erikoistapaus.
Lifa air on kyllä suurin puhallus mitä heti tulee mieleen. En ole näissä viimeaikaisissa anneissa ollut aktiivinen , joten ei minulta pois, mutta tutkiva journalismi voisi vähän hiillostaa pääjärjestäjää ja tutkia tapausta tarkemmin.
Osakkeet voi nousta yli 100%, mutta laskea vain 100%. Olen vihdoin saavuttanut absoluuttisen laskun!
Onkohan Nordnet nurin muillakin?
