Ei ainakaan tietääkseni kirjoittele, mutta käsittääkseni lukee kyllä 
Välitän eteenpäin tuon ajatuksen omasta ketjusta! Muistakaa, että jos tulee aiheita HV:tä ajatellen, niin niitä voi laitella minulle (mieluusti privana, niin ei huku se viesti ketjujen syövereihin).
24 tykkäystä
Kannatan sananvapautta, ettei se jää epäselväksi. Mutta jos mielipide on loukkaava, niin onko se sananvapautta vai kiusaamista? Enkä nyt tarkota, että joku sarjapahottaja pahottaa mielensä vaan yleisemmin.
Jos kirjottaa forumille ärsyttävästi vain luodakseen keskustelua, niin sehän on täydellinen trollin määritelmä ja ne viestit kuulukin poistaa. Koska sillon henkilö ei ole edes itse sitä mieltä mitä kirjoitti.
Eri mieltä oleminen on suotavaa, mutta vain jos on oikeasti erimieltä. Ja se pitää tehdä rakentavasti, eikä saa loukata toista puolta ainakaan tarkoituksella.
11 tykkäystä
Tuonpa oman mausteeni tähän keskusteluun sijoitusfilosofiasta.
Kun sijoitusstrategioista puhutaan, varsinainen päätavoiteeni ei ole tulla paremmaksi sijoittajaksi. Toki tällaisella on välinearvoa, mutta itseisarvo se ei ole. Minua kiinnostaa kartuttaa omaisuuttani (ahneus) ja olla menettämättä pääomaani (pelko). Taidolla on ainakin 80% vain välinearvo ja ehkä 20% kiinnostusarvo. Minulla ei ole varaa tehdä sijoittamisesta egotrippiä.
Mitä siis tarkoitan tällä ahneus & pelko -tavoitteellani, ihan konkreettisesti? Olen miettinyt kuinka paljon haluan minulle joka tapauksessa jäävän pääomaa riskienkin toteutuessa. Toisaalta olen asettanut tuottotavoitteen, joka on niinkin vaatimaton kuin keskimäärin 8% vuodessa. Toki seki vaatii ihan kohtuullista riskinottoa. Tämän toteutuessa kuitenkin olen päässyt tavoitteeseeni 14 vuoden kuluessa. Voi olla, että sen jälkeen haluan tulla itseisarvoisesti todella hyväksi sijoittajaksi. Tai ehkä opettelen soittamaan huuliharppua perheeni kiusaksi.
Tämän tavoitteen toteuttamisessa otan sijoittamisen lähtökohdaksi portfolioteorian. Pyrin optimoimaan riskitason valitsemalleni 8% tuottotavoitteelle. En siis etsi parasta mahdollista tuottoa. Salkussani on myös korkeariskisiä sijoituksia, mutta niiden vastapainoksi on sitten oltava matalariskisiä. Tiedän useita sijoitusinstrumentteja, joilla on mahdollista tavoitella 8% vuosituottoa ja osakkeet ovat yksi niistä. Lisäksi olen sijoittanut kiinteistöihin (ei kuitenkaan asuntoihin), uusiutuvan energian projekteihin, omaan asuntooni (tästä saa myös jatkuvaa mielihyvätuottoa) ja käteistä eri valuutoissa. Minulla oli ennen bondeja, niistä olen luopunut, mutta korkojen noustessa ne voivat olla pian ajankohtaisia. Tavoitteena (portfolioteorian mukaisesti) on se, että sijoitusteni arvon vaihtelu ei korreloisi keskenään markkinan eri skenaarioiden toteuessa. Vältän siis portfoliotasolla näkemyksen ottamista, mutta otan sitä yksittäisten sijoitusten kohdalla. Voisi kutsua holderin hedgaukseksi. Uuden sijoituksen pitää sopia riskiprofiililtaan senhetkiseen portfoliooni ja olla siinä kategoriassa paras valinta, jonka olen bongannut. Lisäksi käytän jonkin verran aikaani verojen ja kulutason optimointiin. Näillä on pitkällä aikavälillä merkitystä. Tällä portfoliotason strategialla pyrin turvaamaan sen, että olen kohtuullisen lähellä tavoitettani 14 vuoden päästä, come what may. Voisihan tätä kutsua vaikka omaksi eläkerahastoksi.
Vaikka olen sijoittanut jo pitkään ETF:iin ja bondeihin, aloitin osakepoiminnat 2020. Onnistuin ajoittamaan koronan melko hyvin: myin rahastoni ja ETF:ni saamani informaation perusteella (COVID vs. SARS -vertailu ja jo SARS:n pörssivaikutukset olivat mittavat Aasiassa) melko lähellä huippua ja siirryin osakepoiminnan maailmaan. Olen huomannut, että osakepoimijalla on suurempi riski rakastua tekemiinsä valintoihin. Tuntui paljon vaikeammalta myydä yksittäisiä osakkeita nopean romahduksen uhatessa, kun ETF:ien myymiseen riitti pari puhelinsoittoa. Tämä on maksanut minulle sen, että tänä vuonna on tullut holdattua liikaa. Päähuomion pitäminen portfoliotasolla ja hajautus siellä (myös noin 30 eri osaketta) on pitänyt huolen siitä, että YTD 2022 on kohtuulliset -8%. Toki hintana on, ettei kaikkiin yhtiöihin pysty perehtymään riittävästi ja kuten mainitsin, on sekä henkisesti että teknisesti vaikeampi myydä nopeasti 30 osaketta kuin muutama ETF jos haistaa makrovaaran merkit, varsinkin jos yhtiöt ovat pieniä ja epälikvidejä. Siinä mielessä siis ETF:t puolustavat paikkaansa aktiivisenkin (kauppoja käyvän) sijoittajan salkussa, vaikkeivat ne mitään treidaajan instrumentteja olekaan. Vaihtoehtoiset sijoitukset eivät ole kovin likvidejä, mutta osakesalkustani yli puolet kiertää vuoden aikana. Pakotan itseni tekemään kauppoja jo senkin takia, ettei siihen tule liian korkea kynnys. Luultavasti pienennän osakkeiden määrää salkussani jatkossa (en painoa).
Eka nostaa esiin kysymyksen siitä, että miksen sijoittanut vaikkapa Scorpio Tankersiin. Oma vastaukseni tähän on: olisihan se ollut kiva tehdä hyvä sijoitus, mutta päätökset yksittäisistä arvopapereista ovat kokonaisuudessa kuitenkin merkitykseltään rajallisia, ainakin minun hajautetussa strategiassani, joten en koe epäonnistumisia niissä kovin pahana asiana. Pahana asiana kokisin sen, jos menettäisi pääomani. Sinänsä jännä esimerkki, että Korona-aikaan pelkäsin, etten koskaan saisi rahojani takaisin Golar LNG Partenrs:n bondista kun kaasukuljetukset olivat aivan seis, yhtiö korviaan myöten veloissa ja Nord Streamia pukkasi (minkä tosin tiesin bondia ostaessani). Tuosta bondista muuten maksettiin tuossa vaiheessa noin 15% korkoa ja lainalle neuvoteltiin maksuajanpidennys, joten roskalainan kanssa mentiin.
Summa summarum: sijoittajalle käy helposti niin, että takertuu miettimään lillukanvarsia, eli yksittäisiä osakkeita ja yhtä vuotta, kun pitäisi miettiä pitkän tähtäyksen tavoitetta ja portfolion koostumusta. Totta kai pyrin onnistumaan jokaisen sijoituksen kohdalla, mutta kokonaisuus lopulta ratkaisee. Portfolion koostumuksessa huomioin sijoitusten volatiliteetin, keskinäisen korrelaation, ja salkun riskitason kokonaisuutena. Sijoittamisessa on lopulta kysymys rahasta, ei egotripistä. Onnistumisen tunteita on toki hauska saada, mutta se ei ole sijoittamiseni tavoite.
Aikavälin suhteen tuo mainitsemani 14 vuotta on sekin vain välietappi. Tässä maailmassa vain harva vaurastuu yhden sukupolven aikana. Ensimmäisen miljoonan ansaitseminen on paljon työläämpää kuin toisen. Suomen vauraat suvut tunnistaa siitä, että ne keskittyvät kasvattamaan seuraavat sukupolvetkin vaalimaan ja kasvattamaan pääomaa. Näin ne vaurastuvat sukupolvien yli. Vaikkei sukuni ole tällainen, miksei se voisi joskus olla? Silloin tavoite on 50-100 vuoden päässä, pidemmälläkin. Välillä pysähdynkin miettimään millainen maailma silloin on ja missä jälkeeni jäävät ovat silloin. Scorpio Tankersia en jää miettimään päivää tai kahta pidempään.
16 tykkäystä
@Mauri on kasannut erinomaisen tviittiketjun; hyvää ajateltavaa sekä muistuttelua meille sijoittajille.
17 tykkäystä
Laitetaan tähän pieni tarkennus vielä perään:
Ohjeet on suunnattu muistutukseksi itselleni. Ketjun perusteella voikin jo tehdä päätelmät minun strategiasta, jossa metsästetään aika hidasliikkeisesti kohtuullista määrää laatuyhtiöitä pitkään salkkuun. Tutkin osakkeita paljon, mutta teen toimeksiantoja siihen nähden äärimmäisen vähän.
Jos peilataan viime päivien foorumikeskusteluun, niin voimme kaiketi laatia jonkinlaisen tuottotavoitejananan, jonka toisessa päässä on ajallisesti hajauttava indeksisijoittaja ja toisessa päässä esim. @Pohjolan_Eka `n kuvailema “maksimaalista” tuottoa tavoitteleva sijoittaja.
Minä asettuisin tuolla janalla jonnekin keskivaiheille.
Olen liian hidas, joustamaton ja harkitsevainen, että ehtisin metsästää optimaalisia tuottoja jokaisesta markkinasopukasta. Toisaalta olen liian utelias, perusteellinen ja luottavainen tutkimuksessani, että näkisin järkevänä tyytyä indeksituottoon ja indeksisijoittajan elämäntapaan.
Olen siis jossakin näiden tuottotavoitejanojen keskivaiheilla, jossa en etsi tai usko saavuttavani kaikkein parhaimpia tuottoja, mutta olen ehdottomasti valmis tekemään sen verran töitä, että voin realistisesti kamppailla indeksin voittamisesta.
Jos ajattelet samalla tavalla omasta sijoitustoiminnastasi, niin nuo ohjeet lienevät sinullekin ihan päteviä ainakin joiltakin osin.
36 tykkäystä
29 tykkäystä
Tässä ei varsinaisesti yllätyksiä. Oli helppo päätellä, mihin pörssiyrityksiin tilanne erityisesti vaikuttaa ja tällaiset tutkimukset vahvistavat sitä.
Esim. tietotekniikassa hinnat tulevat laskemaan lähikuukausina, joten ostoaikeita kannattaa pelkästään siitäkin syystä hillitä – siis tietotekniikan ostoaikeita – alan osakkeethan voivat kohta jo nousta. Autoissa syntyy luultavasti vain päivitysvelkaa, joka purkautuu jossain vaiheessa (kevättä?). Naisten varovaisuuden lisääntymistä on helppo kohdistaa yhtiöihin. No, näitähän riittää…
Varovaisuus näkyy myös siinä, että kestotavaroita hankitaan vähemmän ja suurempia hankintoja siirretään, ja matkustamisesta ja omista harrastuksista säästetään.
2 tykkäystä
Aika vaikuttava suoritus näin pieneltä maalta, kun ollaan päästy tälle listalle kolmella eri kohteella. 
Olkiluoto 3 on jo ihan omaa luokkaansa, mutta Triplan keskus ja Metsä Groupin biotuotetehdas ovat myös listan mukaan hintalapultaan noin 1,3 - 1,7 miljardia dollaria. Hieman mielenkiintoisesti Burj Khalifa ja Petronasin kaksoistornit olivat myös molemmat (inflaatiokorjatulta) hinnaltaan noin 1,7 miljardia dollaria.
7 tykkäystä
Pepsi raportoi eilen. Orgaaninen kasvu Q3 16% vaikka Convenient Foods ryhmässä volyymit pieneni 1% ja Beverage puolella kasvoi 3%.
→ Aikamoisia hinnankorotuksia
29 tykkäystä
@Arimatti_Alhanko
Hyvä esimerkki siitä, että ei tämä vielä maailmanloppu ole, vaikka vähän korot nousee ja rynkyt paukkuu. Huonompinakin aikoina tavaraa menee kaupaksi ja palveluille on kysyntää.
Isoäitini kertoi juuri joku aika sitten sota-ajasta ja totesi hurjimman kokemuksen olleen, kun piti paeta pommikoneita kesken elokuvanäytöksen. Järkyttävää tottakai, mutta samalla hän kertoi, että elokuvissa käytiin joka viikko jos vain oli mahdollista, joskus jopa pari kertaa viikossa.
Vähän ehkä ääripään esimerkki, mutta kuitenkin.
19 tykkäystä
Hyviä uutisia. Jos maailma selviää Venäjästä voimme olla paremmin turvassa sukupuutolta tai ainakin massiiviselta alueelliselta tuholta.
Nasan luotain onnistui ohjaamaan asteroidia uudelle radalle.
17 tykkäystä
Noiden asteroidien kääntäminen radaltaan taitaa olla helpommin tehty kuin Venäjän kurssin oikaisu 
15 tykkäystä
Pistän Kamux langasta vastauksen kahvihuoneelle.
Olen havainnut yhteiskunnassa ilmiön, jota itse kutsun paremman puutteessa “teknologiaoptimismiksi” (en tiedä onko tämä virallinen termi tai tarkoittaako sana oikeasti jotain muuta).
Olen bongannut kyseisen ilmiön esimerkiksi 3d elokuvien (90-luvulla), virtual realityn, streamattavat pelit, metaversen, tekoälyn, itseohjautuvien ajoneuvojen ja monen muun kanssa. Lyhykäisyydessään ilmiössä on kyse siis siitä, että näennäisesti pätevä teknologia floppaa tai myöhästyy (ja aiheuttaa karvaita pettymyksiä) kun ihmiset innostuvat teknologian mahdollisuuksista liian aikaisessa vaiheessa - eli ennen kuin kyseisen teknologian toteuttamiselle on realistisia mahdollisuuksia. Uskon kyllä, että esim. itseajavat autot ovat varmasti tulossa, mutta todellisuudentaju tuntuu ihmisiltä unohtuvan kun näistä uusista “breakthrough” innovaatioista on kyse.
Jonkinasteisesta paradigman muutoksesta teknologiaoptimismissa on kuitenkin kyse, sillä aiemmin uuteen teknologiaan suhtauduttiin paljon pessimistisemmin. Tietokonettakin prototyyppailtiin jo 40-luvulla ja tuolloin IBM:n johtaja uskoi että markkinoita on ehkä viidelle tietokoneelle ja vielä 70-luvulla IBM:llä uskottiin, että ei ole mitään syytä miksi kukaan haluaisi tietokoneen kotiinsa. Tämä toimii kuitenkin myös osoituksena siitä, miten kauan uuden innovaation kaupallistaminen saattaa myös kestää. Nykyään kehitystyö ei ehkä yleensä kestä 80 vuotta, mutta hidasta puuhaa keksiminen silti on. Kunnes päästään jonkin kriittisen pisteen yli ja teknologiasta tulee oikeasti mahdollista.
20 tykkäystä
Pieni kysely ajankuluksi foorumille liittyen siihen, miten yksittäisten yhtiöiden arvostukset voivat vaikuttaa jo melko uskomattomilta. Tai RedEyen (bull?)-analyytikoiden sanoin “Growt at a ridiculous price” (tavoitehinta-asteikon Bear-hintaan matkaa lähes +90%)
Tässä lukuja ja tietoja eräästä yhtiöstä
Marketscreeneristä tunnusluvut (luultavasti ei täysin paikkaansapitävät kun edellisvuosien numerot oli kevyesti ristiriidassa tulosraporttien lukuihin, johtuu mahd. valuuttamuunnoksista tai jostain). Mutta pääpuolin oikeansuuntaiset.
Velkaa on yritysostojen johdosta jonkin verran (Debt/EBITDA yli 3x), mutta yhtiö ei ole missään määrin ongelmissa ja pyrkii laskemaan sen alle tavoittelemansa 3x piakkoin.
Yhtiön graafi:
Viimeaikaiset toimitusjohtajan kaupankäynnit:
"har den 7 oktober genom bolaget “X” köpt aktier för 99 500 euro till en genomsnittskurs på 1,58 euro per aktie.
har den 6 september genom bolaget “X” köpt aktier för 15 000 euro till en genomsnittskurs på 1,97 euro per aktie.
har den 2 september genom bolaget “X” köpt aktier för 19 700 euro till en genomsnittskurs på 1,97 euro per aktie.
har den 1 september köpt aktier i bolaget för 49 200 euro till en genomsnittskurs på 1,97 euro per aktie."
Yhtiön toimiala on pitkällä ajalla melko defensiivinen, mutta voi hetkellisesti kyykätä hieman. Yhtiö on kuitenkin performoinut hyvin ja vielä Q2 liikevaihto kasvoi yli 30%, josta n. puolet orgaanista ja kannattavuus pysyi aiemmalla hyvällä tasolla.
Kysymys: Vaikuttaako yhtiö yllä mainittujen tietojen perusteella houkuttelevalta kohteelta salkkuun?
- Kyllä
- Ei
- Ehkä
0 äänestäjää
Spoiler.
Kyseessähän on siis Median and Games Invest, kuten jotkut saattoivat arvata
2 tykkäystä
Tänään oli salkun vilkaisupäivä, yleensä tapana on ollut, että katson illalla vasta, mutta hoidin sen nyt pois alta. YTD on miinuksella viiskyt ja jotain.
Viime vuoden marraskuussa käteinen + sijoitukset olivat yhteensä noin 90 000 euroa ja tämän kuun luku on siinä 66 000 - 67 000 euroa. Eli euromääräisesti tiputus ei ole iso, mutta olen viime vuoden loppupuolelta lähtien tehnyt, niin paljon töitä kuin saan ja säästämisaste on hyvin korkea. Asuntolainaa olen lyhentänyt samalla.
Jotain ikävää ja jotain hyvää, mutta nyt jatkan töiden paiskimista ja toivon osaavani ostaa parempia yhtiöitä kuin aikaisemmin. Tykkään siis tehdä paljon töitä ja säästää eikä kukaan pakota minua mihinkään.
Jos Alokas luottaa, että pääsee vihreälle, niin luottakaa tekin omaan tulevaisuutenne. No nyt, kun sanon luottavani tulevaan, niin kukaan ei enää luota tulevaisuuteen ja sitten menette sikiöasentoon lattialle itkemään.
72 tykkäystä
Kysymys nyt tänne, kun en keksi muutakaan paikkaa. Onko se tosiaan totta, että Xetrasta ostettujen lappujen osinko verotetaan yhtiön kotimaasta riippumatta Saksan verokäytäntöjen mukaan?
Ei kai? Luin jostain, että ihan lähitulevaisuudessa (puolivuottataijotain) kaikki, jotka ostavat sellaisen itseajamisjutun teslaansa, saavat 40 tonnia vuodessa tuottoa siitä.
Indekseissä vihertää komeasti ja omassa salkussa kusetusmarkkinat ja kriisit valloillaan, kaikki rivit verenpunaisina ja salkku tänäänkin kuukauden bruttopalkan verran alas.
30 tykkäystä