Mites kantaverkon kapasiteetti ja nämä kasvavat sähkön tuotantomäärät? Fingridillä taisi olla joku poikkeama-tiketti avattuna nettisivuille OL3 yhteydessä, että mahdollisia rajoituksia tuotannolle siirtokapasiteetista johtuen?
Niin mutta kohtahan me lennetään kaikki sähkölentokoneilla
Tuuli- ja aurinkovoiman verkkoon kytkemistä ainakin rajoitetaan länsirannikolla:
Tuuli- ja aurinkovoima ovat kasvaneet hallitsevaksi sähkön tuotantomuodoksi länsirannikolla. Voimakas kasvu ja alueellinen keskittyminen haastaa jo laitosten sekä koko sähköjärjestelmän vakautta. Toistaiseksi länsirannikon alueella rajoitetaan uuden tuotannon liittämistä kantaverkkoon.
Lentoliikenteen sähköistyminen on aidosti mielenkiintoinen, mutta harmillisen hidas trendi. Helsingin seudulla tämäkin kehitys tuhottiin Malmin lentokentän lakkauttamisen yhteydessä. Piensähkölentokoneilla voisi nimittäin tehdä halpoja lentoja maakuntiin, mutta lentokenttätilaa ei pääkaupunkiseudull enää ole. Vaikutus sähkön hintaan lienee siis varsin minimaalista
Ei huolta, kantaverkon kapasiteetti ja sensellaiset panostukset menee sähkönsiirron piikkiin ja niitä kohonneita hintojahan ei voi sitten kilpailuttaa…
Ihanaa.
Kiitos taulukoista
Melko pienistä luvuista noissa taulukoissa puhutaan, jos verrataan suomen kokonaiskulutukseen vuoden aikana.
Otetaan esimerkkinä vaikka nuo kaikki tuulivoimahankkeet taulukoista ja oletetaan että sieltä valmistuu vaikka vuoden sisällä kaikki tuo arviolta 110 000MW(vuotuinen tuotto arvio) edestä tuulivoimaa. Tuo luku on noin 0,12% suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Nyt taisi mennä MW ja MW/h sekaisin? Tehopiikki taitaa talvella olla sellanen 12-14000MW, eli aika merkittävistä tehoista on kyse (silloin kun tuulee).
Tiesin, että tällaista tukea annetaan mutta numeroita en tiennyt. Eikä sillä ole väliäkään.
Olen sen verran vanha että muistan vähittäiskaupan rakennemuutoksen. Moni lapsuuteni kauppapaikka on tyhjillään tai muussa käytössä. Muistan myös ne keskustelut joissa syrjäseutujen asukkaat valittivat kaikkien palveluiden katoavan - ensin kaikki palvelut siirtyivät kyläkauppiaan hoidettavaksi asiamiespohjalta ja lopulta poistuivat kokonaan kun kykäkauppa katosi.
Kyläkauppatuki on yksi niistä monista tuista, joilla mahdollistetaan elämä maaseudulla sille väestölle joka siellä vielä on. Vaikka se maksetaan kauppiaalle, siitä nauttii varsinaisesti se pieni kaupan asiakaskunta. Kyläkauppa ei ole tukienkaan jälkeen kovin kannattavaa liiketoimintaa, ymmärtääkseni niitä pyöritetään lähinnä kotiseuturakkaudesta.
Tukien tarkoituksena on pitää koko maa asuttuna. Se on sitten eri debatti onko tämä kannatettava tavoite, mutta sen keskustelun voi paremmin käydä politiikkaketjussa kuin täällä.
Lisäksi pakko nostaa esiin tämä palveluiden tarjoaminen syrjäseudulla kotimaan matkailun puolesta. Vähän ikävä noidankehä, että mikäli palveluita ei ole tarjolla, ei niitä tulla lomalla käyttämään.
Aktiivisena moottoripyöräilijänä monesti reissuissa reittisuunnittelua ohjaa kaupat aukioloaikoineen, jotta saa leiripaikalla mm. grillailla lihoja jotka ei ole marinoituneet kuumissa laukuissa koko päivää.
Joo tästä en malta olla avautumatta omakohtaisesta kokemuksesta IT-alalta.
Kilpailijamme nosti +100 000 € koronatuen. Asiakas ilmoitti, ettei osta nyt meiltä vähään aikaan palvelua, koska saa sen kilpailijalta lähes ilmaiseksi ko. koronatuen vuoksi.
Vuosi meni ja asiakas palasi meille. Jääköön hyväksi esimerkiksi kilpailua vääristävästä tuesta.
Ainoo joka tossa voitti oli johdonkonsultit, jotka sai paljo toimeksiantoja siitä miten hakemus muotoillaan, että saadaan ilmanen raha pois
Silloinen työnantajakin sai 50-100k euroa aiheeseen, jota oltiin jo suunniteltu tehtäväks jokatapauksessa. Ja varmaa 5 kiloeuroa tienas konsultti, joka hiero oikeet sanat hakemukseen.
Ja tosiaan firmalla meni oikein hyvin, eikä niitä rahoja olisi tarvinnut. Mutta eihän se ole tyhmä joka pyytää vaa joka maksaa…
Meillä mietittiin samaa, mutta päätettiin, ettei haeta tukea. Haluttiin olla rehellisiä ja reiluja veronmaksajia kohtaan. Asiakas myös hienosti huomasi tämän sitten myöhemmin, kun mediassa listattiin ketkä olivat tukia hakeneet. Siksi haluan muotoilla tuon uudestaan:
Eihän se ole reilu, joka pyytää vaan joka maksaa
Tuossa eilen tullut tiedepläjäys numeroista,vauhtiin päästyään todella mielenkiintoinen ja tällaiselle matemaattisesti ei niin huippulahjakkaalle melkoista aivojumppaa.Suosittelen katsomaan,joillekin saattaa tulla yllätyksenä esim.nollan alkuperä ja leviäminen.
Se on mielenkiintoista, kun jaksaa harmitella 9,98c/kWH sähkösopparia vuosikulutuksen ollessa alle 8000kWh ja samalla unohtaa, että tässä lasketellaan asuntolainassa max 1,45% korolla vuoteen 2027 asti.
Vielä on siis pään sisällä kehitettävää…
Seligsonin neljännesvuosikatsauksen keskeinen sisältö:
- Tieteellinen tieto osoittaa kiistatta, ettei ylihypetettyjä pörssiraketteja kannata jahdata, vaan passiivisuus kannattaa
- Tieteellinen tieto osoittaa kiistatta, ettei markkinan ajoittaminen kannata, vaan menee lähes aina mönkään
- Osa markkinasta on ajautunut kauas realimista oleviin arvostuksiin, osa yhtiöistä on erittäin halpoja
- Moni sijoittaja kärsii ylivertaisuusharhasta
Minä: Mitähän indeksituoton kirkkaasti piekseviä hypetettyjä jenkkiteknoja seuraavaksi poimisi pelisalkkuun, kun niiden hinta on rommannut.
Kesällä 2013 löysin indeksirahastojen paratiisin. Rahat sinne ja lopputulos on parempi kuin useimmilla sijoittajilla, nollavaivalla. Hyvä diili varsinkin minulle, jolla ei ole kummempaa luontaista intohimoa miettiä pörssijuttuja. Pörssijumalat sanoivat: ”Vain yksi asia on kiellettyä. Näetkö tuon hyvän ja pahan tiedon sivuston kauppalehti.fi. Älä avaa sitä. Tai jos avaat, älä lue käärmemäisiä blogeja tai viestejä joiden mukaan ”Fortum on osien summalla mitaten edullinen”. Tai jos luet, älä anna niiden viekoitella. Sitten Forzaa sai 14 eurolla enkä voinut vastustaa kiusausta. Minut karkoitettiin paratiisista takaisin mörnimisarvosijoittamisen vaikeakulkuiseen louhikkoon. Hiestä märkänä minun piti indeksin kyydissä pysymän.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin katselen paratiisia huutoetäisyydeltä. Osa minusta onkin siellä. Kehittyvien maiden ja Aasian indeksirahastoon voisi heittää vähän rahaa. Mutta hei, Fortum on 12 euroa, pelkkä vesivoima arvokkaampaa. Alokaskin tankannut taas. Ostankin sitä.
Toivottavasti ette naureskelleet heille, jotka hamstrasivat koronapaniikissa WC-paperia…
Varallisuuden kasvatustahti on ihan kiitettävä.
Onko tuossa kuinka suuri prosenttiosuus ihan puhdasta säästöä eli lisärahan laittoa pottiin?
Ei niin, että olisin muka utelias. Kaverin puolesta ihan vaan kyselen.
No eihän tuota väitettä usko kukaan. Totta ihmeessä olen aivan sairaan utelias. Kun itsellä tuntuu olevan silleen, että vaikka kuinka luulen joskus saavani isommalti sivuun, niin kyllä perhe jotain menoa keksii. Tai sitten auto hajoaa. Tai sitten tulee itselle joku yllättävä mieluhalu ostaa jotain kallista. Ja sinne meni taas puolet suunnitellusta säästöstä.
No onneksi jotain sentään kuitenkin yleensä jää säästöönkin.
Pardon my ignorance, mutta eikös kokousmunkit ole niin yesteryear?
Eikös tarjoiluna pidä olla kampaviinereitä?
Vai onko kampaviinerit varattu julkiselle sektorille, ja yksityisellä puolella sitten syödään munkkeja?
Kiitoksia ja kiitos kysymyksestä!
Olen huono sijoittaja, mutta hyvä säästämään. Puhdasta säästöä on varmasti yli 85 prosenttia, mulla ei ole valitettavasti tarkkaa lukua.
Viime vuosina tulot ovat nousseet paljon, koska saan paljon enemmän tehdä ylitöitä ja sit mulla on sivutyö.
Sijoitustuottoni eivät ole kovinkaan ihmeelliset ja jos taitojani + tietojani katsoo, niin voisivat olla paljon huonommatkin. Mulla on ollut enemmän hyvää kuin huonoa tuuria.