Inderesin kahvihuone (Osa 9)

Myös Inderes on menossa tähän suuntaan, joskaan ei siksi että haluttaisiin olla klikkimedia vaan siksi, että 95 % sisällöstä koskee pahoinvointia aiheuttavaa Helsingin pörssiä.

124 tykkäystä

Nykyhetkivinouma. Vernerin vartit voisivat sijoittua vanhoihin hyviin aikoihin ja pölhexin kultakauteen. Palataan nykyhetkeen sitten, kun ollaan kuplassa.

17 tykkäystä

Itseasiassa, nyt on kun Inderes on tehnyt (loistavaa) sarjaa Suomen firmojen suurimmista farsseista (onnea mm. Nokia ja Sonera)…

Löytyisikö sieltä hyviäkin tarinoita sarjaksi asti. Vaikka esimerkiksi Nokiakin lopulta romahti niin olisi kiehtova katsoa siitä aspektista miten se nousi.

10 tykkäystä

Tällainen sivusto on https://humanprogress.org/
Näillä on ainakin twitterissä tili

Medialla on pitkät perinteet kansalaisten pahoinvoinnin lisäämisessä. Internetin tulo ja erityisesti sen nykymuoto somen myötä sitten vain pahensi asiaa.

Erityisesti Gen Z voi todella huonosti, kyllä se huomaa niin lähipiirissä ja ihan vain ympäristöään havainnoiden. Varmasti nykyaikana monen tekijän summa, esimerkkinä tuli itselläni mieleen seuraavia (osa kieli poskessa kirjoitettu):

  • Median jatkuva negatiivisuus
  • Yleisesti pessimistinen ilmapiiri
  • Myrkyllisemmäksi muuttunut nyky-yhteiskunta
  • Käsistä riistäytynyt woke-pelleily
  • Sota ja sen leviämisen pelko
  • Ilmastonmuutosahdistus
  • Koronavirus ja sen lieveilmiöt
  • Someriippuvuus
  • Älypuhelinriippuvuus
  • Taloustaitojen puute
  • Ylivelkaantuminen jo nuorena
  • Pikavipit
  • Yleisopetuksen tason lasku
  • Pumpulimaiseksi muuttunut kasvatus
  • Sumuiset ja synkät tulevaisuuden näkymät ja odotukset
  • Erimielisyydet muiden sukupolvien ajatusmaailmojen kanssa
  • Yleissivistyksen lasku tai jopa sen puute
  • Sokeutuminen työlle, sen merkitykselle ja sen tekemisen tärkeydelle
  • Ulkopuolelle jäämisen pelko
  • Kukkahattutädit ja mielensä pahoittaminen yleisesti
  • Temu ja turhat kulutustuotteet
  • Tiktok ja sen tyhmät haasteet ja cringe-videot
  • Liikunnan vähäisyys tai jopa sen puute
  • Moottoriajoneuvo- ja/tai sähköavustusriippuvuus, mihinkään ei voi liikkua lihasvoimin jne jne…

Tuntuu kuin nykyaikana lapsuus ja nuoruus pumpataan täyteen kaikkea sinne kuulumatonta, jossa media ja some on varmasti pahimpia pumppaajia. Kaiken maailman odotuksia ja ajatuksia syötetään kasvaville nuorille tuon tuostakin, aivopesuja ja kyseenalaistamista tyrkytetään pienille lapsille jo peruskoulussa. Hurjaa on…

Itse kun varhaisena milleniaalina mietin, niin voin aikoinaan lapsena sekä nuorena mainiosti ja yllä listatuista asioista mikään ei koskettanut minua vielä silloin, vaikka alkukantainen internet olikin osa teini-ikääni 90-luvun lopulta lähtien. Yksikään uutinen ei ahdistanut, sodat eivät herättäneet tunteita, yleinen ilmapiiri oli positiivisempi kaikkialla, yhteiskunnassa vallitsi rauha, kouluopetus oli priimaa, mieliä ei pahoitettu, tulevaisuus nähtiin valoisana jne. Keskityin olemaan ja ajattelemaan kuin lapsi ja nuori, jonka elämään ei maailman pahuus kuulunut tai tunkeutunut.

Tällä hetkellä maailma saa minun puolestani vaikka palaa ympärilläni, tykkään poikamiehenä jopa hieman itsekkäästä “ei ole minulta pois” -asenteesta, jolloin voin itse ylläpitää iloista, onnellista ja juuri sellaista elämää kuin itse haluan ja viis veisata siitä kaikesta, mitä ympärilläni tapahtuu, mediassa kerrotaan tai joku sanoo. Siltikin olen myös hieman huolissani Suomen ja maailmankin tulevaisuudesta, kun onhan tämä meininki muuttunut ja muuttumassa yhä huolestuttavampaan suuntaan.

40 tykkäystä

Otan hieman kantaa tähän nuorten pahoinvointiin, kun itse edustan juuri tuota legendaarista “pullamössö” gen z sukupolvea. Sosiaalista mediaa syytetään lähes aina nuorten ahdistuneisuudesta, mutta minusta tämä on aivan liian yksikertainen selitys nuorten pahoinvoinnille. Nuoret voivat pahoin, koska meidän elämän aikana elämä on mennyt huonompaan suuntaan ja valoa ei näy tunnelin päässä.

  • Suomalaisten vauraus ja palkat eivät ole nousseet 20 vuoteen reaalisesti eli gen z ei ole koskaan kokenut elintason nousua.

  • Työnsaaminen on aivan saamarin työlästä, kun nykyään rekryihin kuuluu useita haastatteluita, älykkyystesti ja ennakkotehtäviä. Tyttöystäväni isä haki kolmeen eri työhön suoraan yliopiston penkiltä ja hänelle tarjottiin työ jokaiselta työnantajalta.

  • Nuoret miehet eivät edes löydä parisuhdetta, koska naiset eivät halua naida alaspäin. Tästä kärsii myös luonnollisesti naiset, kun he eivät löydä miestä.

  • Korkeakoulutus ei todellakaan takaa enää koulutusta vastaavaa työtä, mutta silti opintojen rahoittaminen on muutettu yhä enemmän lainapainotteisemmaksi. Eli opiskele vuosia, et löydä työtä ja sen jälkeen hukut vielä velkaan.

  • Sitten luonnollisesti vielä päälle tämä järkyttävä nuorten syyllistäminen kaikesta. Me olemme kuulemma niin laiskoja ja emme tee edes lapsia. Itse en ymmärrä, miksi mediassa ei ikinä puhuta siitä, että millainen yhteiskunta meille on jätetty, koska vanhemmat sukupolvet ovat siitä vastuussa.

Itse sanoisin, että gen z on ensimmäinen sukupolvi, jonka elämä ei ole parantunut heidän vanhempiin verrattuna.

74 tykkäystä

– Minulla on ongelma omien lapsieni kanssa. Poikani on 14-vuotias ja tyttäreni on kymmenen. Heillä ei ole lainkaan puhelinta.

– Mutta lapseni voivat tarkkailla maailmaa. He voivat laulaa, piirtää, maalata tai kirjoittaa runoutta. He eivät kuluta tuntikausia puhelimella, Cantona selvitti kasvatusmetodejaan.

Hattu päästä tälle herralle :pray:t3:

35 tykkäystä

Tämä. Tämä oli erittäin hyvin sanottu. En pysty käsittämään tätä nykyajan tunnehötössä märehtimistä.

Nykyajan ihmisistä on tullut alisteisia tunteilleen. Se on köyhyyttä se.

18 tykkäystä

Kiitos @Jeremias_Makkonen :smiling_face_with_three_hearts:

https://x.com/makkonenj/status/1815763473478910218

15 tykkäystä

Tämä tuli lomalla luettua. Vahva suositus, jos ahdistaa maailman meno. Naureskelin enemmän, että kuinka paljon näitä teesejä onkin tullut noudatettua ennestään tietämättä koko oppaasta. Ja on ollut helvetin hauskaa, jopa ruuhkavuosien keskelläkin!

26 tykkäystä

Gen Z on olosuhteiden uhri pitkälti ja kuitenkin nyt tärkein sukupolvi. Mielestäni yhteiskunta oli pitkään hyvä, mutta muutos on tapahtunut nopealla aikataululla ja negatiivinen muutos tuntuu yhä jatkuvan. Alkaisin puhumaan itse jo menetetystä vuosikymmenestä, 2020-luku alkoi paskasti jatkuen varmasti sellaisena ja jokainen elävä sukupolvi siitä kärsii, enempi tai vähempi.

En siksi sanoisi, millainen yhteiskunta on jätetty, ehkä ennemmin niin, millainen siitä on viime vuosien aikana muovautunut. Aikataulu muutokselle on ollut nopea, enkä syyttelisi sormella ketään erityistä sukupolvea erikseen.

5 tykkäystä

-Ruotsi julkaisi tämän kuun alussa uuden lain, jonka mukaan vanhemmat voivat siirtää osan palkallisista vanhempainvapaista isovanhemmille lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Pariskunta voi jakaa uudelleen 45 päivää yhteisestä 480 päivän päivärahastaan ​​(kukin 240 päivää), kun taas yksinhuoltaja äiti tai isä voi siirtää 90 päivää.

5 tykkäystä

Lisäksi sillä peruskoululla ja ammattikoululla et pääse niin hyvin töihin kuin vanhempasi, tulotasosta puhumattakaan. Ylioppilaskokeissa käydään uusimassa kokeita monta vuotta, jotta ovet haluamalle alalle aukeavat samalla, kun kaikki ikäluokastasi olisi tarkoitus korkeakouluttaa, mikä tietää koulutus- ja ansiotason inflatoitumista.

Hyvää pohdintaa sukupolvien välisistä eroista. Erityisen ajatuksia herättävä oli tuo huomio, että aikanaan koulutusta ei vaadittu juuri mihinkään, mutta nyt se on vähimmäisedellytys. Eli kilpailu on aiempaa kovempaa ja tosiaan porukka käy korottamassa lukion arvosanoja päästäkseen edes johonkin.

Sukupolvien välisiin eroihin liittyen olen huomannut, että erityisesti sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat kiintyneitä tavaraan. Turvallisuudentunne syntyy siitä, että on paljon roinaa ympärillä. Milleniaalit eivät koe sitä enää lainkaan tärkeäksi, vaan pikemminkin turha tavara ahdistaa. Yhtenä tekijänä varmaan ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta käytävä keskustelu.

Aivotutkija Saarikivi viittasi Ylen kolumnissaan tuoreeseen tieteelliseen tutkimustietoon, jonka mukaan ihmisen keskittymiskyky on heikentynyt huomattavasti. Yllättyneet käsi ylös. Lukutaito tulee varmasti perässä alamäkeä alas. Hyvä uutinen on se, että lyhytkestoinen “intensiivinen” keskittymiskyky näyttää puolestaan parantuneen. Mutta riittääkö tällainen koiran keskittymiskyky juuri mihinkään?

Sosiaalinen media on hyvä yhteydenpidon työkalu, mutta muutoin se syöttää taukoamatta ärsykkeitä aivoille. Algoritmit pitävät huolen, että mahdollisimman negatiivinen ja ristiriitoja herättävä sisältö trendaa. Ja media pitää huolen, että sellaista sisältöä tarjoillaan yleisölle. Teknologiaa ei voi kuitenkaan yksin syyttää, vaan vikaa on myös sen käyttäjissä.

16 tykkäystä

Yli puoli vuotta meni, ennen kuin pystyttiin ottamaan uusi. Jouluna sai yksi lopetuspiikin muutaman vuoden vanhana, mahassa kasvain. Oli kova paikka perheelle, jopa minulle, vaikken ole mitenkään erityisen eläinrakas. Ihan vaan normaalisti tykkään. Ja piti vanhalle kissille saada kaveri. Ja vanhempi poikakin muuttaa kotoa, niin ettei ihan pesä tyhjene.

Meillä on ollut vuosien mittaan: Isokissi, PaskaJaakko, Kissamax, Lehmä, Koistinen, Tiikeri, Vinku, Pikkukissi ja varmaan vielä joku muukin.

Nyt on uusi tulokas ja minä ristin sen: HESULI ksi. Toivottavasti nimi ei ole enne. Muuten tämän maallinen vaellus saattaa olla raskas ja tuskallinen.

112 tykkäystä

Tuo haiskahti melko kalliilta pienen kaivelun pohjalta. Handelsbanken usa on todellisilta kuluiltaan selvästi huokeampi.

1 tykkäys

Nuo suuret ikäluokat ovat juuri sitä porukkaa jotka säästää. Hankkivat asunnon ja auton mutta eivät tuhlaa kaikkea. Lisäksi tekivät paljon töitä. Nuoremmat sukupolvet tekevät vähemmän töitä ja ne jotka eivät osta tavaraa, käyttävät rahansa elämyksiin. Tuo oli ensimmäinen kerta kun kuulen jonkun sanovan suuria ikäluokkia tavaran haalijoiksi. Ennemminkin ovat säästäjiä.

2 tykkäystä

Tää kyllä. Ensin jäädään eläkkeelle 60 vuotiaana, tulot tehty vähintään puolet viraapelina ja palkkatuloista maksettu muutama prosentti eläkekassaan. Nyt jos oot onnekas ja saat pakollisen korkeakoulutuksen jälkeen työpaikan niin saat maksaa 25% eläkettä, 20-30 tuusan opintolainaa ja kuulla vielä laiskuudesta päälle.

Ne onnekkaat joiden isovanhemmat ovat ostaneet helsingistä yhdeksällä vadelmalla ja viinapullolla (korko oli toki 15%) asunnon viiskytluvulla voivat edes joskus saada perinnön myötä elintason kuntoon, mutta kauan saa odottaa.

No kun omalla koulutuksella, josta 30 tonnin velat ei saa töitä nii aina saapi uudelleenkouluttautua lähihoitajaksi ja tehdä kolmivuorotyötä kahden tonnin palkalla ja hoitaa näitä 35 vuotta eläkkeellä olleita sukupolvia, joita on vanhainkodit täynnä :star_struck:

48 tykkäystä

Mittareita on monia, mutta kun aiemmin otettiin palkan kehitys, niin se on vähän harhaanjohtava. Kyllä kai elintaso on noussut jatkuvasti, koska teknologian kehittyminen tarjoaa yhä halvemmalla yhä parempaa. Esim. Ei 20v sitten lentomatkustelu ollut sellaista, kuin nykyään ja vaikka viihde-elektroniikka oli kallista, lääketieteen kehityksestä puhumattakaan. Jos mittariksi otetaan inflaatiokorjattu raha, niin muistelisin, että joku Malesian keskiluokka vadtaa nyt 1900-luvun alun jenkkien keskiluokkaa, mutta kyllä tän päivän malesialaisilla on vähän toisen luokan elintaso. Väitän, ellei tule toista osoittavia todisteita, että käsitys alati kurjistuvista oloista on juuri yllä mainitun negatiivisen klikkimedian syytä.

Työnsaamisen ja sosiaalisten suhteiden tilanteen allekirjoitan. Talousasioita ja varsinkaan opiskelun rahoittamista en.

8 tykkäystä

Rohkenisin väittää että kun hypertekstuaalisessa informaatiomössössä kaikki viestintä on reaktioita reaktioihin, niin ihmiset vieraantuvat sekä ajattelusta että tunteista ja niiden käsittelystä, tai ylipäätään tunteiden hahmottamisesta.

Jonkun impulssihenkilön reaktio johonkin tapahtumaan asettaa jo otsikkotasolla ohjeet mitä kuuluisi tuntea tai sanoa riippuen kummalle puolelle valmista polarisaatiosetuppia hyppää. Helposti tulee ajatus että ihmiset ovat tunteellisia tai herkkiä, vaikka usein ongelma enemmän on kollektiivinen tyhmyys tavoissa suhtautua asioihin. Ja helvetillinen kilpailu kuka on siinä paras.

13 tykkäystä

Yksi suuria ikäluokkia edustanut sukulainen kuoli hiljattain. Kellarit, ullakot, kaapit kaikki ääriään myöten täynnä roinaa. Sellaista tavaraa, johon ei selvästi oltu koskettu vuosikymmeniin ja jonka olemassaoloa ei varmuudella edes muistanut. Osa pilaantunuttakin jo. Roskalavoille tuli käyttöä. Pikemminkin kyse on tällaisessa tapauksessa hamstraamisesta kuin säästämisestä.

Työnteosta. Metsuri hakkaa puita kirveellä. Se vaatii suuria fyysisiä ponnistuksia ja on kovaa fyysistä työtä. Annetaan metsurille moottorisaha. Työn tuottavuus moninkertaistuu, mutta metsuri “laiskistuu”, kun enää ei tarvitse hakata puita käsivoimin nurin. Annetaan metsurille seuraavaksi metsätyökone. Jälleen tämä laiskistuu lisää, enää ei tarvitse edes seistä, mutta työn tuottavuus moninkertaistuu jälleen. Annetaan seuraavaksi robottityökone, joka toimii itsenäisesti ja jota metsurin ei tarvitse enää kuin monitorilta silloin tällöin vilkuilla. Laiskistuminen jatkuu, työn tuottavuus moninkertaistuu. Pointti on siis se, että fyysisten tai henkisten ponnistelujen väheneminen ei välttämättä ole huono asia. :slight_smile:

7 tykkäystä