Itse olen seurannut näitä korkopapereita Nordnetissä. Trendi on vielä punainen. Nämä ETF:ät ovat portfolioita eli mitään yhtä bondia et näistä saa ja arvo riippuu siitä mihin eri pituuksien ja riskiprofiilien bondit kehittyvät. Mutta kuten listasta näkee niin kauttaaltaan punaista paitsi vapaasti muuttuvissa koroissa. Pitkät kiinteät korot on ottanut eniten takapakkia arvossaan.
1 tykkäys
Kiitoksia listauksista. Itse olisin enemmän kiinnostunut korkopapereista mitä holdaisin esim. muutaman vuoden ajan eräpäivään saakka jolloin nimellistuotto olisi pakosti positiivinen mikäli lainanottaja kykenee maksaa velkansa.
Muutamia baby bondeja (ja preferred osakkeita) olen omistanut ja omistan. Täytyy jatkaa tuskiskelua josko löytyisi jotain kiinnostaa noilta markkinoilta tai löytyisi muita lainapapruja.
Jos etsit jotain lyhyen ajan inflaatiohedgeä, niin fyysinen kulta on sellainen. Euroissa mitattuna se on noussut 8% YTD, vaikka äsken tulikin hieman pullbackia. Tuollaisia tuottoja ei oikein saa korkopapereista ja samalla kaikki osakeindeksitkin ovat tippuneet. Nyt voikin olla hyvä aika lisätä allokaatiota kultaan, ellei EKP aio tuntuvasti kiristää rahapolitiikkaa lähitulevaisuudessa (tuskin).
Euroissa kullan hinta noussut ja dollareissa ei. Pienempien kaupankäyntikulujen ansiosta dollarit ovat varmaan olleet parempi “sijoitus” tänä vuonna kuin fyysinenkulta. Kulta ETF:ää hieman omistan, dollareita hieman enemmän.
Sen sijaan, että olisi vaihtanut dollareita takaisin euroiksi ostin eilen lisää https://www.preferredstockchannel.com/symbol/nee.prn/ Jos korot jenkeissä nousee niin tämänkin arvo varmaankin laskee valtionlainaa suuremman riskin takia, mutta tälläinen osohinnalleni lähes 6% tuotto kyllä kelpaa.
Valuuttamuunnoksissa joutuu tietysti maksamaan spreadit, joten enpä sitten tiedä onko se ETF:iä kovin paljon edullisempaa. Dollari on vahvistunut suhteessa moniin valuuttoihin, koska keskuspankki on sanonut vähentävänsä QE:ta eli toisin sanoen niiden rahapolitiikka pitäisi olla kireämpää kuin monen muun keskuspankin. Poliittinen paine vain yleensä ajaa jatkuvaan inflatoimiseen, joten kuinka pitkään tuollainen päätös pysyy, on toinen kysymys. Pitkällä aikavälillä paperivaluutoilla on vain yksi suunta suhteessa reaaliomaisuuteen ja se on heikkeneminen. 
Ostin hiljaittain kiinteistöjä, eritysesti saksasta Vonoviaa josta puhuttiin REIT-ketjussa REIT - osinkotuottoa kiinteistöistä
Kysymys jota itse olen pohtinut: onko osakkeiden/kiinteistöjen tuottovaatimuksen kannalta relevantimpi reaalinen vai nimellinen korko? Kysymys on monimutkainen, mutta olen kiinteistöjen kohdalla taipuvainen ajettelemaan että reaalinen koska sekä vuokria että kiinteistöjen arvoja yleensä korotetaan inflaation tahtiin. Näin sekä kassavirta että tase (+toivottavasti osakkeen hinta) nousevat joka vuosi samalla nimellisllä prosentilla mitä uudet nimelliset tuottovaatimukset ovat nousseet inflaation takia. Eli nykyisiä numeroita kuten osinkotuottoa olisi arvotettava reaalisella tuottovaatimuksella. 
Konkreettinen esimerkki
Vuokra 4%, inflaatio 1% + reaalinen tuottovaatimus 2% = lainojen korko 3%
| Vuosi | Vuokra | Inflaatio | Korko | Kiinteistöt | Lainat | Fair value adj. | Vuokrat | Lainakulut | Tuotto | Reaalituotto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 4% | 1% | 3% | 1000000 | 500000 | 10000 | 40000 | 15000 | 7,00% | 6,00% |
| 2 | 4% | 1% | 3% | 1010000 | 500000 | 10100 | 40400 | 15000 | 6,96% | 5,96% |
| 3 | 4% | 1% | 3% | 1020100 | 500000 | 10201 | 40804 | 15000 | 6,92% | 5,92% |
| 4 | 4% | 1% | 3% | 1030301 | 500000 | 10303 | 41212 | 15000 | 6,89% | 5,89% |
| 5 | 4% | 1% | 3% | 1040604 | 500000 | 10406 | 41624 | 15000 | 6,85% | 5,85% |
| 6 | 4% | 1% | 3% | 1051010 | 500000 | 10510 | 42040 | 15000 | 6,81% | 5,81% |
| 7 | 4% | 1% | 3% | 1061520 | 500000 | 10615 | 42461 | 15000 | 6,78% | 5,78% |
| 8 | 4% | 1% | 3% | 1072135 | 500000 | 10721 | 42885 | 15000 | 6,75% | 5,75% |
| 9 | 4% | 1% | 3% | 1082857 | 500000 | 10829 | 43314 | 15000 | 6,72% | 5,72% |
| 10 | 4% | 1% | 3% | 1093685 | 500000 | 10937 | 43747 | 15000 | 6,68% | 5,68% |
vuokra 4%, inflaatio 4% + reaalinen tuottovaatimus 2% = lainojen korko 6%
| Vuosi | Vuokra | Inflaatio | Korko | Kiinteistöt | Lainat | Fair value adj. | Vuokrat | Lainakulut | Tuotto | Reaalituotto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 4% | 4% | 6% | 1000000 | 500000 | 40000 | 40000 | 30000 | 10,00% | 6,00% |
| 2 | 4% | 4% | 6% | 1040000 | 500000 | 41600 | 41600 | 30000 | 9,85% | 5,85% |
| 3 | 4% | 4% | 6% | 1081600 | 500000 | 43264 | 43264 | 30000 | 9,72% | 5,72% |
| 4 | 4% | 4% | 6% | 1124864 | 500000 | 44995 | 44995 | 30000 | 9,60% | 5,60% |
| 5 | 4% | 4% | 6% | 1169859 | 500000 | 46794 | 46794 | 30000 | 9,49% | 5,49% |
| 6 | 4% | 4% | 6% | 1216653 | 500000 | 48666 | 48666 | 30000 | 9,40% | 5,40% |
| 7 | 4% | 4% | 6% | 1265319 | 500000 | 50613 | 50613 | 30000 | 9,31% | 5,31% |
| 8 | 4% | 4% | 6% | 1315932 | 500000 | 52637 | 52637 | 30000 | 9,23% | 5,23% |
| 9 | 4% | 4% | 6% | 1368569 | 500000 | 54743 | 54743 | 30000 | 9,15% | 5,15% |
| 10 | 4% | 4% | 6% | 1423312 | 500000 | 56932 | 56932 | 30000 | 9,08% | 5,08% |
Sijoittajan saama reaalituotto ei muutu inflaation takia. Ja reaalikorot ovat nousseet, mutta edelleen nollan tuntumassa (Yhdysvallat) tai sen alapuolella (Eurooppa).
Irving Fisher (1930) jo aikanaan myös spekuloi että osakkeiden nimellinen tuotto pitäisi liikkua yksi yhteen odotetun inflaation kanssa. Samaan tapaan kuin velkakirjan nimellinen tuotto % = reaalinen tuotto % + inflaatio %. Näin ei kuitenkaan empiirisesti ole ollut. Yksi esitetty hypoteesi Modigliani and Cohn (1979) on ns. money illusion jonka mukaan sijoittajat virheellisesti käyttävät nimellistä tuottovaatimusta arvottaessaan reaalisia tuloksia. Muuan Sharpe (2000) kertailee näitä tässä: https://www.federalreserve.gov/pubs/feds/1999/199902/199902pap.pdf
Mielipiteitä? Olenko laskenut jotain väärin?
1 tykkäys
SK:n jutusta koroista euroalueella ja niiden noston hankaluudesta:
Koronnosto hillitsisi inflaatiota, mutta velkaantuneet eurotaloudet, mm. Italia, ei sitä kestä. Koronnosto vie taantumaan ja laskee arvostustasoja niin asunnoissa kuin osakkeissa. Taas tulossa hankala vuosikymmen. Senhän piti mennä jo mm. Kreikan tukipakettien pysyvän korjausvaikutuksen kautta. Ehkä sitten 2030-luvulla helpottaa? Tosin aina on vaalit kohta.
3 tykkäystä
Kolikossa on myös toinenkin puoli, mikäli tasot laskevat:
2 tykkäystä
Uutinen maksumuurin takana, mutta mikäli ajatuksena oli, että tuo tarjoaa nuorille mahdollisuuksia, niin niinhän se juuri on. Suurimmatkin osakeromahdukset ovat tähän asti tulleet ohitetuiksi jossain vaiheessa.
2 tykkäystä
Kiitos nostosta!
Tätähän oli mielenkiintoista lukea alusta alkaen näin reilun vuoden jälkeen. Markkinalla on tapahtunut nuo riskit mitä ajattelinkin että saattaa tapahtua melko tarkasti. Poliittinen riski kuitenkin tarttui enemmän kuin vahvasti oman salkkuni papereihin. Hyvä esimerkki miten voi olla oikeassa ja totaalisen väärässä samaan aikaan.
Korot on noussut viimeisen vuoden aikana voimakkaasti ja tuossa onneksi onnistuin lainojen suhteen korkosuojauksilla kun siinä on isoimmat summat kiinni. Nyt korkojen nousu näyttää kuitenkin saavuttaneen huippunsa ja huipusta on tultu jonkin verran alas melko voimakkaastikin viime viikkoina. Hyöty näistä suojauksista on näkynyt nykyisillä koroilla eniten yöunien laadussa kun korot on sidottu seuraavaksi 10 vuodeksi.
Kuparin hinta on tullut myös viimeisen kuukauden aikana vahvasti alas mikä ennakoi talouden rattaiden hyytymistä. Inflaatio on toki piiskannut kustannuksia läpi kentän eli yksistään kuparin hinnan laskeminen ei vielä juurikaan ostoskorin hinnassa näy. Mikäli nykyinen inflaatio laajenee palkkoihin, niin silloin kuparin hinnalla ei ole enää hirveästi merkitystä.
Nykyinen korkojen nousu ja EKP:n osto-ohjelmien hiljentyminen tulee melko varmasti näkymään Suomen asuntomarkkinalla, ja veikkaan että lyhyellä korolla pelaavat velkavivuttajat saattavat joutua myymään asuntoja myyntilaitaan, mikäli korkokehitys ei jatka nyt laskusuuntaan. Liian moni tekijä on samoissa lähtötelineissä kuin 80-luvun lopussa. Täytyy toivoa että kotimaassa ei mennä asuntomarkkinan kautta lamaan. Ruotsissahan lasku on jo alkanut.
Omassa salkussani on kuitenkin enemmän globaaleilla markkinoilla operoivia toimijoita eli Suomen tilanne ei siltä osin ole kovin mielenkiintoinen. Ukrainan tilanne iski kovaa omaan salkkuuni idioottimaisen heikosti hajautetun portfolion takia, mutta näkisin että Kiinan tilanne on kuitenkin suurin riski yllä mainitulle allokaatiolle. Mikäli Kiinassa rakennussektori ja muu kulutus tulee alas, niin silloin myös globaali inflaatio tulee alas voimakkaasti.
Dollari on ollut erittäin vahva ja euro taas erittäin heikko. Dollari ja Yhdysvallat hyötyy suhteellisesti nykyisestä tilanteesta ja heidän teollisuus voittaa energian hinnan avulla kilpailukykyä. Mikäli nykyinen energiakriisi Euroopassa jatkuu pidempään niin energiaintensiivinen teollisuus siirtyy Yhdysvaltoihin. Sota tulee erittäin kalliiksi Euroopan mantereella.
Ensi talvesta tulee Euroopassa kylmä ja se lisännee mahdollisuuksia rauhan rakentamiseen. Itse en Venäjään enää koske pitkällä tikullakaan, mutta vastavirtasijoittajalle tuossa olisi kyllä verta kaduilla nyt ihan kirjaimellisesti. Gazpromhan taitaa tehdä tänä vuonna ennätystuloksen, mutta poliittinen riski on tehnyt lapusta säteilevää ongelmajätettä. Haluan kuitenkin uskoa että järki voittaa tässäkin lopulta, mutta sen aika ei taida olla ihan vielä. Markkinalla on joka tapauksessa tällä hetkellä paljonkin ostohinnoissa tai jopa järjettömän matalilla arvostuskertoimilla hinnoiteltuja lappuja joissa ei ole samankaltaisia eettisiä kysymyksiä vastattavana.
Ostohousuja täytyy ruveta pukemaan pikkuhiljaa jalkaan.
6 tykkäystä
Onko ajatuksia mihin korkolappuihin voisi sijoittaa nyt? Tai lähitulevaisuudessa. Kuulemma on ekonomisteilla sellaisia ajatuksia että esim. Saksan 10 vuotinen nousisi puolessa vuodessa 100-korkopistettä. Miten shortata näitä AAA-kerhon tai muiden valtioiden velkapapereita? Yhtä vaihtoehtoa tarjoaa Lyxor ETFn muodossa mutta pidemmän päälle käänteiset ETFt eivät seuraa indeksiä kovin hyvin.
2 tykkäystä
Jos vastaan itelleni. Ehkä auttaisi muitakin. Ilmeisesti pankkien ja vakuutusyhtiöiden osakkeet omaavat negatiivisen korrelaation pitkänkorkorahastoihin nähden esimerkiksi. Johdannaisia joilla voi shortata bondeja on aika niukasti mutta Nordnetiltä löytyi pari minifutuuria (kauppaa niillä ei juuri ole tehty, joten voi olla että tavallinen pulliainen ei niillä kauppaa pääse tekemään).
Itse en shortteihin koskisi. Floating rate bondien arvo nousee mikäli korot nousee, mutta ei noillakaan nyt liiaksi rikastumaan ole päässyt. Pankeilla voi olla taseessa mitä vain eli korkojen nousu saattaa vaikuttaa eri tavalla eri pankkeihin. Korkojen nousu iskee myös pankkien velkaisiin asiakkaisiin.
On totta että floating rate bondit teoriassa soveltuu juuri nousevien korkojen ympäristöön. Hyvä pointti. 
Käytännössä tuotot ovat olleet huonoja ja pääosin negatiivisia YTD. Eli käteinen olisi ollut parempi vaihtoehto. Joitakin eurooppaan rekisteröityjä floating rate bond ETF rahastoja on plussalla YTD. Käytännössä ainoa syy tähän on se että kyseiset ETFt ovat hyötyneet forex markkinasta ja vahvasta dollarista. Tämä näkyy siinä että näiden ETFien osuuden arvograafit ovat käytännössä täysin identtiset USD/EUR vaihtosuhteen kanssa.
Floating rate bondien huonolle performanssille on pohdittu monia syitä eri sivustoilla.
1 tykkäys
Nyt on ehkä hyvä hetki katsoa omaan kristallipalloon tulevan vuoden osalta. Viimeisten vuosien aikana olen ollut optistinen uuden vuoden suhteen, mutta nyt mennään pessimistisellä otteella vuoteen 2023 ihan vain sen takia jos kävisikin paremmin kuin on vuoden alussa olettanut.
Inflaation osalta uskon, että huiput on nähty ainakin hetkellisesti. Korot on noussut liikaa velkamäärään nähden ja iso osa kuluttajista ja yrityksistä joutuu leikkaamaan turhasta kulutuksestaan. Primäärituotteiden osalta huipuista on tultu jo vahvasti alas, mutta inflaatio on siirtynyt arvoketjuissa eteenpäin ja tänä vuonna tullaan näkemään palkkojen nousua.
Korkojen nousu on jo nyt hidastanut rakentamista, mutta uskon että vuonna 2023 rakentaminen tulee pysähtymään lähes täysin etenkin Pohjois-Euroopassa jossa markkina on sidottu lyhyisiin korkoihin. Uskoisin myös että isolla velkavivulla sijoittaneet tahot menettävät rahansa ja samassa paketissa menee velkaisia rakentajia ja rakennuttajia nurin. Jotkut pankit joutuvat ongelmiin kun rahan hankkinan kustannukset nousevat säästäjien vaatiessa korkoa samalla kun kollateraalien arvot salkussa tippuu. Korkojen nousu, kuluttajien pessimismi, vakuuksien arvon tippuminen ja pankkien kasvavat vaikeudet kytkeytyvät ikävästi toisiinsa. Etenkin lyhyisiin korkoihin nojanneet maat kuten Suomi tulee kärsimään nopeasti tämän koktailin vaikutuksista.
Ohjauskorkojen osalta luultavasti ollaan jo tasolla jossa kamelin selkä katkeaa eikä ne tule juurikaan nousemaan nykyisestä. Ehkä yksi ohjauskoron nosto nähdään vielä kunnes trendi on selvä myös keskuspankeille. Ensin täytyy näköjään sattua ennen kuin suunta muuttuu.
Vaikka lyhyellä aikavälillä uskon pahimman hintojen nousun olevan ohi, silti uskon että inflaatio on jäänyt pysyvämmäksi ilmiöksi työväestön eläköityessä, maapallon väestön keskiluokkaistuessa ja ekologisten rajotteiden tullessa vastaan. Tämä tulee pitämään inflaatiovoimia ja sitä kautta myös korkoja pitkällä aikavälillä jossakin hieman korkeammalla tasolla kuin mihin viimeisen 10 vuoden aikana totuttiin. Nykyinen velkataso on kuitenkin liian korkea jotta korot voisivat nousta vielä merkittävästi nykyisestä. Valtavat velkakasat sulanneen vuosien varrella inflaation ja negatiivisten reaalikorkojen muodossa.
Pörssissä osakkeet on laskenut reilusti ja moni yhtiö on houkuttelevasti hinnoiteltu. Ehkä ihan vielä ei olla yleisindeksin pohjia nähty, mutta uskoisin että nyt on hyvä hetki siirtyä selektiivisesti tiettyihin osakkeisiin ja sektoreihin kuitenkin myös varautuen isompaan rysäykseen. Itse uskon arvosijoittamiseen ja pienen velkakassan yhtiöihin. Uskon kasvuyhtiöiden pärjäävän arvoyhtiöitä heikommin nykyisen kaltaisessa maailmassa. Toki tämäkin on yhtiökohtaista ja kasvuyhtiöissä on nähty todella suuria pudotuksia. Orgaaninen ja kannattava kasvu järkevällä arvostustasolla sekä realistisilla tulevaisuuden visioilla yhdistettynä hinnoitteluvoimaan näyttää vihreältä omassa kristallipallossani.
5 tykkäystä
Kannattaisko nyt lähteä bondikasinoon mukaan kun ne on nyt suht korkealla. Eli vaihteeksi vaan longina bondeihin. Vai kannattaisko odotella vielä tovi? Nyt inflaatiodatan pitäisi olla suht hyvää. Ainakin fossiilinen energia on USAn puolella jo melko edullista. Kaasua saa suht normihintaan esimerkkinä.
1 tykkäys
Tuli pitkästä aikaa tarkastettua hyödykemarkkinoiden tilanne, ja kauttaaltaan ollaan tultu huippuhinnoista voimakkaasti alas. Voisi todeta että hyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat energiasta, ruokaan ja metalleihein ovat samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Uskoisin että tämä tulee näkymään voimakkaana deflatorisena voimana seuraavan vuoden aikana kun hyödykkeiden laskeneet hinnat siirtyy lopputuotteiden hintoihin kauppojen hyllyille.
Keskuspankit tuntuvat olevan vielä korkojen nostojen puolella, mikä on ehkä perusteltua palkkainflaation pitämiseksi kurissa, mutta hyödykemarkkinaan voimakas deflaatio on jo iskenyt. Tietyllä viiveellä se näkyy myös inflaatiokorin hinnassa kunhan hintakilpailu vain toimii.
Pitkiin bondeihin investoiminen voisi olla ihan järkevä veto tässä hetkessä. En yllättyisi vaikka korot tulisi voimakkaasti alas seuraavan 2 vuoden aikana.
4 tykkäystä
Inderes:in aamukatsauksesta: “Tilastokeskuksen hintaluvut kertoivat kahtalaista tarinaa hintakehityksestä. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 3,3 % vuodentakaisesta ja eniten hintojen kohoamiseen, 1,9 %-yksiköllä, vaikutti asuntolainojen keskikorko.”
Onko tosiaan niin, että inflaatiolukuihin lasketaan mukaan myös korot? Tavallaan ymmärrän, mutta eikös siinä voi syntyä noidankehä -tilanne: Inflaatio laukkaa (jos olen oikein tuon ymmärtänyt, niin korot selittävät yli puolet tämän hetken inflaatiosta?), joten nostetaanpa korkoja, jolloin inflaatio kasvaa entisestään (korkovaikutuksen osalta siis)?
Miten kokonaistilanne ja finanssipolitiikka muuttuisi, jos korkoja ei laskettaisi mukaan inflaatiolukuihin?
1 tykkäys
Miten kokonaistilanne ja finanssipolitiikka muuttuisi, jos korkoja ei laskettaisi mukaan inflaatiolukuihin?
Tuskin mitenkään, koska tämä koskee pitkälti vain Suomea ja Suomen inflaation merkitys Euroopan rahapolitiikassa lienee pyöristysvirheen luokkaa. Sitä en tiedä, että laskevatko vaikka Saksassa korkomenot inflaatioon, mutta koska muualla Euroopassa lainat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia, niin samanlaista vaikutusta ei kuitenkaan tule.
2 tykkäystä
EBA seuraa yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä, johon korkoja ei lasketa. Eli noidankehävaaraa ei ole. Korkojen laskeminen mukaan kuluttajahintaindeksiin Suomessa lienee historian painolastia ajalta, jolloin Suomessa ajateltiin korkojen nostavan hintoja (päin vastoin kuin EBAn doktriini).
1 tykkäys