Ymmärtääkseni emoyhtiön nettovelkaa. Se jäi kuitenkin epäselväksi, mikä viesti tällä halutaan antaa, että alennetaan velkaantumishaarukan alarajaa? “Velkaa voi olla vähemmänkin kuin aiemmin tavoiteltu”? Hyvä tietysti, että noin päin.
Investorin velasta tietenkin kyse, eihän ne voi määrätä osaomisteisten pörssiyhtiöiden velasta yhtään mitään.
This is really good webpage relative to determining the underlying value of Investor (and also other similair Swedish companies)
Investor säätää velkaansa yleisen taloustilanneodotuksen mukaisesti. Keväällä 2020 yhtiökokouksen yhteydessä hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja selvittivät n. 30 min videolla edellisen tilikauden ja alkuvuoden tapahtumia (video korvasi koronan takia yhtiökokousta edeltävän omistajatapaamisen "Investordialog"in). Mieleeni jäi tj. Forsell’n kommentti, että v.2020 alussa velkaa pienennettiin likviditeetin turvaamiseksi. Sehän sitten sattui lapaan, kun tuli korona. Oli kuopan pohjalla, millä lähteä ostoksille.
Olisiko nytkin samoin? Inflaatio, korot jne huolestuttavat. Turvataan likviditeetti tulossa olevia heikompina aikoina varten?
Nykyisen todella elvyttävän keskuspankkipolitiikan ja sitä myötä matalien korkojen aikana yhä useammalla yrityksellä sekä kotitaloudella on houkutus velkaantua. Jos nyt sitten sattuisi käymään niin, että korkoja nostettaisiin reippaasti ja/tai taloudellinen kriisi muodostuisi sen myötä, kun velanhoitokyky loppuu niissä vivutetuissa yrityksissä ja säteilee aaltona muualle talouteen. Tämän tyyppisessä tilanteessa ne yritykset, joilla ei ole velkaa (Investor AB, Berkshire Hathaway, Kone, jne.) avautuu aivan uusia tilaisuuksia tehdä hyvä yrityskauppoja, kun eilisen assetit ovat myynnissä puoleen hintaan tänään.
Koronakriisi oli tässä mielessä erilainen. Kun keskuspankit ampui tykillä, niin vakavaraisille yrityksille ei avautunut vastaavia tilaisuuksia. Tästä ehkä paras esimerkki on Berkshire Hathaway. Finanssikriisissä Berkshire Hathaway tarjosi rahaa vaikeuksiin ajautuneille yrityksille ja oli usein se “lender of the last resort”. Koronakriisissä näitä vastaavia puheluita ei tullut Fedin/liittovaltion aggressiivisten toimien myötä. Tässä pieni koontiartikkeli Berkshiren toimista finanssikriisissä https://theweek.com/articles/459166/how-warren-buffett-made-10-billion-during-financial-crisis
Tämän hetkisessä markkinaympäristössä sijoittaisin yhä enemmän yrityksiin, joiden tase on kunnossa ns. hyvinä aikoina. Uskon, että näille konservatiivisille yrityksille tulee hienoja mahdollisuuksia lähivuosina mikäli talous sakkaa.
Investorille napsahti kanssa siivu Woltin kaupassa(Maksumuuri):
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/6f9eda8f-a3ad-4e67-b5ae-92ad96dd3e48
Lainaus:" EQT lähti Woltin matkaan jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa, kun EQT Ventures johti vuonna 2016 järjestetyn rahoituskierroksen. Tämän vuoden tammikuussa toinen EQT-rahasto, EQT Growth , osallistui 530 miljoonan dollarin rahoituskierrokselle."
EQT on muuten hilkulla nousta Investorin suurimmaksi omistukseksi (omistusosuus + rahastot). Ibindexin mukaan tuo paketti on nyt 15,5 % substanssiarvosta, Atlas Copcon ollessa vielä keulilla 15,63 %:n osuudella. Onhan tuo yhtiö aikamoinen jalokivi, vaikka valuaatio on meidän kotimaista vastinetta eQ:takin kovempi.
Joku fiksumpi voisi kyllä edelleen selittää, että millä ihmeen kohtalon oikulla viime vuosien paras sijoitusstrategia on ollut poimia salkkuun kirjaimet EQ, QT ja EQT…
Näin siis meillä Pohjoismaissa, siis 3Q. USA:ssa Q-tilauksella ei saa muuta, kuin Q-Anonin, jonka nykyinen ja tuleva arvo on negatiivinen, eikä Q-Anon ole edes pörssissä.
Investorin osakkeista tuli vahingossa luovuttua osakkeiden OST:ltä AOT:lle siirrossa. Paluu omistajaksi näyttää karkaavan koko ajan kauemmaksi, kun tämäkin menestys varmasti vähentää konglo-monster-alennusta Investorin pörssikurssissa.
Tarjolla päivittäinen aleprosentti:
https://ibindex.se/ibi/#/company/INVE%20B
Kiitos sille, joka linkin ensimmäisenä keskusteluketjuun toi.
Tänään taisi markkinat herätä siihen, että Investorillekin tulossa Wolt-diilistä rahaa? Vai onko siellä tullut joku muu uutinen joka oikeuttaisi aamun +10% reaktion?
This has nothing to do with Wolt.
Apparently Investor become part of index of MSCI Global Standard, which in turn results that there is short-term increased demand of Investor shares.
Markkinareaktio on varmasti juuri tuosta MSCI Global -indeksiin tulossa olevasta liittymisestä johtuva. Itse indeksiin liittyminen tapahtuu 30. marraskuuta: FYRA SVENSKA AKTIER IN I MSCI GLOBAL INDEX EFTER ÖVERSYN | Placera
Näin on, ei liity Woltiin mitenkään. Tärkeä tehdä eroa EQTn rahoihin ja EQTn sijoitettaviin varoihin. EQT sijoittaa valtavia pääomia ja saa niistä hallinnointipalkkiota. Osassa rahastoja toki myös sijoittajana mukana.
INVE A ja INVE B:n välillä on aika kova arbitraasi tällä hetkellä. A noin 223 SEK ja B 217,60 SEK. Pistin vähän A.ta myyden ja ostin B:tä ja hiljan saadut osingot sisään samalla Investoriin.
Mikä tässä on se arbitraasi? Voiko B-osakkeita konvertoida A-osakkeiksi?
Myyt A osaketta ja ostat B:t tilalle niin jokaisesta osakkeesta sinulle jää 5 SEK. Jos esimerkkinä myyt noin 1000 € eli 50 osaketta niin voit ostaa saamillasi rahoilla 51 osaketta. Äänivaltaa on enemmän, mutta saat samat osingot per osake kevällä.
ei se silti tee siitä arbitraasia. Saattaa olla fiksua tehdä noin tai sitten ei A-osake taidetaan lisätä MSCI:n ja se näkynyt a:n kurssissa. Saattaa näkyä vielä enemmänkin.
En osaa millä perusteella määrittelt ettei kyseessä ole arbitraasi, kun eri enemmän äänioikeutta saavalla saa enemmän osakkeita. Sarjat seuraavat aika tiukkkaan toisiaan ja yleensä osinkojen irtoamisen aikaan viimeistään lähenevät toisiaan. Tuosta voi vertailla esimekkinä.
6 kk käyrästä näkee esimerkkinä, että kesällä B on ollut halvempi, mutta osinkoon menevät aika tasatahtia. Mielestäni tilanne on arbitraasi, jos voidaan olettaa A ja B:n olevan samanhintainen toukuuussa seuraavan osingon irrotessa.
Arbitraasi on sellanen tilanne, jossa tuottoa saadaan ilman riskiä. Tässä on ihan sama tilanne kuin kaikissa muissakin firmoissa, joissa jompi kumpi sarja maksaa hieman enemmän. Ei ne mitään arbitraaseja ole.
“Jos”- sana on tässä oleellisin. Samoin kaikilla muillakin firmoilla olisi arbitraasi jos ne olisivat joskus tulevaisuudessa saman hintaisia. Eli toisin sanoen tilanne ei ole arbitraasi.
Sovitaan Investor Ab A osakkeen ja B osakken välillä on hintaero, jossa myymällä A.ta ja ostamalla B:tä voi saada useampien prosentien eron. Tilanne hyvin esimerkkinä WIkipedian kuvauksen kaltainen:
Lainaus: Arb. köh. tilanne voi syntyä esimerkiksi kahden eri tuotteen tai markkinapaikan välille. Jos yhdessä markkinapaikassa kaupataan samaa tuotetta eri hinnalla kuin toisessa, tällöin voi saada voittoa ilman riskiä. Ostamalla tuotetta siitä markkinapaikasta, jossa tuotteen hinta on halvempi, ja myymällä tuotteen saman tien kalliimmalla toisella markkinalla saadaan voittona tuotteiden hintojen erotus."
Edellä esitettyjen kaavioiden perusteella olen sitä mieltä, että tilanne ei ole pitkäaikainen ja tasaantuu yleensä viimeistään osinkojen irtoamisen aikoihin, koska:
Lainaus: " Taloustieteissä toimivan markkinan eräänä tunnusmerkkinä pidetään arbitraasivapautta, eli markkinoilla ei ole pitkäaikaisia arb, köh tilanteita. Jos arb, köh tilanne syntyy, alkavat markkinoilla toimivat osapuolet hyödyntää sitä, jolloin hintaero ja siten myös arb köh katoavat. Arb köh hyödyntämisestä seuraa, että tuotetta aletaan ostaa halvemmilta markkinoilta, jolloin sen hinta nousee. Vastaavasti tuotetta aletaan myydä kalliimmilla markkinoilla, mikä johtaa hinnan laskuun. Halvalla markkinalla tuotteen hinta siis nousee ja kalliilla laskee, kunnes hinnat ovat samat, ja arb köh katoaa."
Jos myyn nyt Investor A 50 kpl hintaan 223,10 SEK ja ostan Investor B 51 kpl hintaan 218,00 SEK. Minun ei tarvitse ottaa lisää pääomaa. Mielestäni olen saanut arbitraasilla yhden osakkeen lisää ja olen oikeutettu keväällä samaan osinkoon, jota saan yhden osakkeen osuuden enemmän. Kyllä olen ottanut riskin, että en myynnin jälkeen saakkaan ostettua B:tä hintaan 218 SEK. Vaihtoehtoisesti voin myydä 50 kpl A:ta ja ostaa 50 kpl B.tä ja saada vähän hilloa tilille.
Investorin B sarjalla on 10 kertainen äänioikeus ja se on likvidimpi. Pidän edelleen hyvin mahdollisena, että Investorin A sarja nousee indeksiin hyväksymisen johdosta lisää ja eroaa lisää B sarjasta. Siitä huolimatta uskon osinkojen aikaan hinnan olevan lähellä toisiaan. Tämä ei ole siis täysin riskitön voit hävitä, kuten kaikessa sijoittamisessa ja tilanteessa pitää huomioida kaupankäyntikulut.
Jos haluaa sijoittaa Investrista saamansa osingot ja esimerkkinä valuuttatili Nordnetissä ja omistaa A. osaketta niin kannattaa hyödyntää tätä Arb, köh tilannetta.
Kyllä tuo minustakin vaikuttaa arbitraasilta. Halvemmella osakesarjalla saa paremman likviditeetin ja enemmän äänioikeutta ja luultavasti myös spredi on pienempi. Pitkän päälle näistä syistä hintaeron kuuluisi olla toisin päin. Sitä ei voi varmasti tietää, kauanko hinnoittelu pysyy irrationaalisena.