Viime vuonna Inderes kirjoitti laajassa raportissa, että:
Arvioimme patentoinnilla aikaansaatujen kilpailullisten vallihautojen olevan kuitenkin kokonaiskuvassa merkitykseltään vähäisiä, sillä jokseenkin samankaltaisia toiminnallisuuksia on mahdollista kehittää useilla erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Arvioimme Kempowerilla kuitenkin olevan teknologista etumatkaa verrattuna useimpiin kilpailijoihin mm. tehonhallinnan saralla. Vastaavien ominaisuuksien kehittämiseen voi kulua kilpailijoilta useita vuosia erityisesti sellaisilla toimijoilla, jotka eivät ole panostaneet vastaavalla intensiteetillä tuotekehitykseen ja omaan tehonhallintateknologiaan.
Eli kun yhtiön arvoa määritetään, niin tämä on minusta aika keskeinen kysymys, kuinka kauan tämä etumatka voi jatkua? Koska kilpailijalta X tulee ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan suhteellisen samankaltainen tuote ulos?
Aika harvassa on ne (useamman kuin kahden laturin kentät), joissa kentän maksimiteho on vain max. 150 kW. Monet autot imevät tuon verran jo yksinään.
Teslan vanhemmat toisen sukupolven laturit jakavat tehon viereisen auton kanssa, joten niissä ei vielä älykästä tehonjakoa ole, vaan nopeampaa latausta haluavan on pitänyt ajaa eri numerolla olevaan laturiin. Eli 1A ja 1B jakavat virran keskenään, samoin 2A ja 2B jne. Uudemmista V3 latureista irtoaa ad 250 kW, mutta tämä vaatii aika ison kokonaistehon että kaikkia saadaan ladattua täydellä teholla. En tiedä, että käyttääkö Tesla minkäänlaista kuormanjakoa uusimmissa latureissaan, mutta onhan Kempower kyllä aivan huippuluokkaa.
Nettiä penkomalla löytyi ”teslamiesten tietotoimistosta”, että ne Teslan uusimmat V3 superit olisivat 400 kW tai 1200 kW tehoisia kokonaisteholtaan, joten kaikki autot eivät siis sitä 250 kW saa irti jos kentällä on muitakin lataajia.
Seuraava kysymys onkin, että osaako Tesla jakaa tehon yhtä älykkäästi kuin Kempower. Käsitykseni mukaan vastaus on ”ei ainakaan toistaiseksi”.
Joo unohtui ne muutamat Suomessakin olevat V2 Superit, joihin Akaa lukeutuu. Suomessa on muistaakseni kuusi näitä vanhempia V2-Supercharger-kenttiä. Jo pitkään on asennettu pelkästään V3:sta. Yksistään tänä vuonna on tullut ainakin kuusi V3-kenttää, ja vanhoja on laajennettu. V2:ssa tosiaan yhden auton maksimlatausiteho on jotain 150 kW paikkeilla, minkä lisäksi teho jaetaan kahden stallin kesken, kuten @SamiK kirjoittikin. Akaan kohdalla on vielä pitkään ollut jotain ongelmaa. Liekö liittymää jostain syystä rajoitettu. Toivottavasti nämä kaikki V2:t päivitettäisiin joskus V3:ksi.
Kyllä, mutta oli vain tarkoitus esittää, että latauskokemus ei ole yksin Kempowerin käsissä. Eikä se ole välttämättä kuluttajalle relevanttia, millä teknisellä toteutuksella hän saa autonsa ladattua nopeasti. Kunhan saa. Nämä ovat oikeastaan Kempowerin ja asiakkaan välisiä asioita. Toivottavasti asiakkaalla on ymmärrystä, mitä ja miten kannattaa asentaa. On siinä Kempowerin myyntimiehelläkin varmaan paikka ohjata asiakasta oikeaan suuntaan, mutta lopulta asiakas päättää, millaisen kokemuksen se haluaa tarjota.
Jonkun verran löytyy netistä kitinää siitä, että ABC Latauksen verkostoon on asennettu ainakin osaan paikoista vähän alitehoinen latauskenttä. Kritiikki siinä kohdistuu kuitenkin nimenomaan S-Ryhmää, ei Kempoweria kohtaan.
Tesla avaa todella vähän tietoa Supereiden teknisestä toteutuksesta. Mutta totta, ei varmaan 16 Superin kentällä saisi jokaikinen auto 250 kW tehoa, jos kaikki aloittaisivat latauksen samaan aikaan tyhjällä ja lämpimällä akulla, mutta kyllä siellä ihan reilusti kapasiteettia on. Mutta näin tapahtuu lähes 0% todennäköisyydellä. Oma kokemus viime kesänä Ruotsista. Tultiin Superille ja saatiin viimeinen paikka. Auto otti kyllä 250kW, mutta eihän se sillä teholla kauan lataa. Meitä ennen tulleiden latausteho oli tippunut jo latauskäyrän mukaisesti, joten hyvin riitti kapasiteettia. Ja kun meidän latausteho hetken kuluttua laski, sai sitten meidän jälkeen tullut taas täydet tehot jne.
Sitä en tiedä, eikä sillä ole mielestäni väliä Kempowerille. Jos vaikkapa huoltoasemaketju X haluaa perustaa oman pikalaturiverkoston, on vaihtoehtona hankkia rauta vaikkapa Kempowerilta, Alpitronicilta tai Siemensiltä. Tesla ei ole vaihtoehto. Voi sinne huoltoaseman pihalle ottaa Teslankin, mutta sitten jää se oma verkosto rakentamatta.
Jos nimenomaan halutaan se oma verkosto, on Kempower mielestäni parasta mitä markkinoilta voi tällä hetkellä saada. Tehdään se nyt selväksi. Tarkoitus ei missään nimessä ollut Kempoweria dissata.
Olisi muuten todella mielenkiintoista, jos Kempower jossain vaiheessa osuisi Sandy Munron tutkalle. Tämä edistäisi jenkkikuluttajien tietoisuutta latureiden eroista. Itse asiassa oletan, että muutaman kuukauden sisällä Munro tulee tekemään tehdasvierailun Lahdessa. Joka tapauksessa viimeistään pian USA:n tehtaan valmistuttua vierailu tulee hyvin todennäköisesti toteutumaan. Tämä vierailu tulee varmasti lisäämään jenkkikuluttajien tietoisuutta eri laturivalmistajista. Tunnetusti Sandy Munro ei ole todellakaan innostunut Electrify American latureista ja itse asiassa haukkui ne pataluhaksi taannoin videossaan. Oletan, että Kempowerin laturit tekevät Sandyyn täysin päinvastaisen vaikutuksen. Sitä odotellessa…
Noilla EA:n latureilla on huono maine Jenkeissä ja johtuu ilmeisesti niiden luotettavuudesta. Mitään parempaa faktaa ei ole.
Onhan Teslan laturin käyttökokemus Tesla -kuskille aika mukava, kun laturi tunnistaa auton automaattisesti ja auton luukku aukeaa laturin kahvasta yms. pientä. Sellainen hiotun oloinen kokonaisuus. Teslasta tulee Apple mieleen monellakin tapaa kyllä.
Esim. IO-Techistä löytyy Kempin latureistakin huonoja kokemuksia, mutta tämä oli mielestäni ABC:n vika, joka hankkii liian pieniä kenttiä. Onhan se tympeä ajaa suurteholaturille ja saada sieltä jotain 40kW.
Luonnollista, että kun ABC on lähtenyt maan kattavaa latausverkostoa rakentamaan, niin jokaiseen paikkaan ei välttämättä olla saatu suurinta tehoa latauskentälle.
Onko se johtunut sitten sähköliittymästä, tai investoinnin koosta, mutta kun kysyntä latureilla kasvaa niin tehomoduuleita lisäämällä saadaan helposti tehoa kasvatettua.
Tämä on juurikin yksi kempowerin kilpailueduista, kun tehoyksikkö on erillään latureista ja koostuu moduuleista.
Joskus olen kurvannut ABC:n sijasta esim. Rechargelle tai Virralle lataamaan kalliimmalla hinnalla (mutta silti Kempowerin laitteilla näilläkin), jotta tulisi parempaa tehoa.
Mitä yhtäläisyyksiä löytyy 80 ja 90 luvun vaihteen Nokiasta ja nykyisestä Kempowerista. Kummassakin tapauksessa ympärillä globaalit neitsytmarkkinat. Uusista asiakkaista ei tarvitse tapella hampaat irvessä. Sekä koko ala kasvaa että yritys kasvaa siinä markkinoiden vanavedessä. Kasvua tulee siis kahdessa dimensiossa eli ulottuvuudessa. Nopeiten markkinoita valloittava yritys vahvoilla kilpailueduilla varustettuna pärjää “voittaja vie kaiken” periaatteella? Sinisen meren strategiaa pukkaa…
Tässä jotain ajatuksia. Ei mikään sijoitussuositus. Aika näyttää miten homma Kempowerilla etenee.
Kempower on paljon isompi nimi Euroopassa kuin se on Jenkeissä.
Kyllä, mutta eiköhän tämä tule muuttumaan. Jo nyt jenkeissä on EV-entusiasteja jotka odottavat kovasti Kempower-latureiden tuloa / yleistymistä.
It’s no secret that in the US we deal a lot with poor charging experience due to failed chargers, failed backends, software; you name it, we got the issues.
If Europe is anything to go by, I think this could be the savior to America that we’re looking for, for a reliable charging infrastructure. […] We really need the help here, our infrastructure has been terrible.
^ Pari poimintaa Out of Spec Podcastista (maalis-huhtikuu 2023):
Luvut ulkona. Hyvä tulos! Ei vain lähellekään mitä markkina ehti leipoa sisään tulosvaroituksen jälkeen. Toisaalta eipä tätä ole järjellä hinnoiteltu (pumpattu) pitkään aikaan. Omistan (liian isolla painolla) ja kauhulla seuraan moniko eilisistä pikavoittotavoittelijoista ja pidempäänkin omistaneista ottaa tänään exitin.
Q2 taisi olla tuloksen suhteen hieman poikkeuksellinen monellakin tapaa:
"Liiketuloksen paraneminen johtui vahvasta kysynnästä Muun
Euroopan alueella ja Pohjoismaissa, tuotantokapasiteetin
onnistuneesta kasvattamisesta, asiakastoimitusten vahvasta
kannattavuudesta ja haasteista entisestään kiihdytetyssä rekrytointitoiminnassa. Lisäksi laajentumiseen liittyvät
kustannukset Pohjois-Amerikassa ovat olleet suhteellisen
pieniä toisella vuosineljänneksellä.
Toisella puoliskolla saattaa P/E nousta huomattavastikin.
Yhtään keulimatta voi todeta, että tämmöistä kasvupotentiaalia ja siihen liittyvää jo päätettyä ja toteutuksessa olevaa oikea-aikaista investointisuunnitelmaa ei joka päivä Suomen pörssissä näe.
Kyllä on johto kartalla, miten edetään. Tulosinfossa mainitaan, että kiinteät kulut kasvavat paljon. Sehän on selvä, kun miettii henkilöstön tarvetta ja investointeja. Tärkeää on, että molemmat asiat ovat etupainotteisesti hoidossa. Tämän tavaran kysyntä ei maailmasta lopu seuraavina vuosikymmeninä. Kasvua ja globaalia kysyntää on tiedossa. Hienoa duunia Kempowerin henkilökunnalta ja johdolta.
Q2-raportti näyttäisi olevan pitkälti odotusten mukainen, ottaen huomioon yhtiön viikko sitten antamat ennakkotiedot. En usko, että markkinoiden näkemys muuttuu suuresti tämänpäiväisen raportin pohjalta. Muutama nosto, joita ei vielä ennakkotietojen perusteella tiedetty:
Liikevaihdon kasvu oli edelleen erittäin voimakasta Pohjoismaissa (Q2: +140 % v/v), vaikka odotimme kyseisen alueen suhteellisen kasvun jo hidastuvan. Absoluuttisesti suurin kasvu syntyi kuitenkin muualta Euroopasta, kuten odotimmekin. Pohjois-Amerikan liikevaihto oli vielä mitätön (Q2: 0,9 MEUR).
Vahvaan kannattavuuteen vaikutti kasvun lisäksi erityisesti myyntikatteiden vahvuus. Myyntikatemarginaali oli 51,1 % (Q2’22: 45,2 %). Tähän voi vaikuttaa toisaalta tuotannon ja alihankintaketjujen tehostuminen skaalan myötä - tai toisaalta komponenttipulan helpottaminen (omaa spekulaatiota).
Henkilöstökulujen kasvu oli odotuksiamme hitaampaa ja vastaavasti muiden kulujen kasvu odotuksiamme nopeampaa. Näiden kehityksen tarkka arviointi on voimakkaan kasvun aikana hieman haastavaa.
Nettokäyttöpääomaa sitoutuu odotuksiamme vähemmän (Q2:lla +3 MEUR v/v), vaikka liikevaihto kasvaa voimakkaasti, mikä on kassavirtaprofiilin kannalta suotuisaa.
Kokonaisinvestoinnit puolestaan ovat olleet vuoden 2023 aikana odotuksiamme suuremmat (H1: noin 17 MEUR), mutta nämä eivät näy kassavirrassa, koska kyse on pääasiassa uusista vuokrasopimuksista, jotka kapitalisoidaan taseeseen. Kempower ei näyttäisi sisällyttävän vuokrasopimuksia tunnusluvuissa raportoituun investoinnit-riviin (H1: raportoidut investoinnit 4 MEUR), joten kokonaisinvestoinnit täytyy laskea itse taseen ja poistojen avulla.
Jos uskoo ( kuten minä ) rekkojen, traktoreiden, työkoneiden, kaivoskoneiden, bussien ja hekilöautojen sähköistymiseen seuraavan 20 vuoden aikana, valtaosin jo seuraavan 10 vuoden aikana… niin Kempower on helpompi yhtiö sijoittaa. Unohdin veneet Kakkua riittää jaettavaksi monille. Kempower on kaiken lisäksi edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
Hinta eilisen päätöskurssilla ja EPSit Inderesin ennusteista. Huomatkaa, että Inderesin ennusteissa liikevaihdon kasvu maltillistuu 10% tasolle jo vuonna 2027. Samoin käy ennusteissa ESP-kasvulle. Paljon on siis kiinni, kuinka pitkään uskoo kasvun jatkuvan voimakkaana.
Vai ovatko, luulisi, että tällä omistuspohjalla olevaa osaketta on tässä vaiheessa aikas huono lähteä tosissaan lyhyeksi “ulos” myymään ja sitten myöhemmin “vapaina olevia” oikeita osakkeita markkinalta sulkuihinsa haalimaan: https://investors.kempower.com/fi/tietoa-osakkeesta/
Keskinäisillä robokahinoilla voidaan tietysti kurssia liikutella, mutta ne oikeat osakkeet jäävät silti saamatta…
Tässä OP:n Henri Parkkinen kertoo ajatuksiaan Kempowerin näkymistä ja tuloksesta.
Tänään Q2-tulos on saatu myös Kempowerilta. Yhtiön tulos oli hyvä ja Kempowerin loppuvuoden sekä pidemmän aikavälin näkymät ovat hyvin vahvat. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen avaa yhtiön tulosta videolla tarkemmin.
Tässä on Sijoittaja.fi:n muutamassa minuutissa luettava analyysi Kempowerista.
Suurin riski Kempowerin osakkeelle onkin tällä hetkellä kasvun tyrehtyminen. Osakkeen korkea arvostus nojaa siihen, että yhtiö tulee vähintään saavuttamaan sen itselleen asettamat kasvu ja kannattavuustavoitteet. Markkinatkaan eivät usein pidä kasvuyhtiöiden hidastuvasta kasvusta, joten Kempowerin kasvunäkymien heikentyminen tai kasvun hidastuminen ”vain” muutaman kymmenen prosentin tienoille voisi aiheuttaa rajuja kurssireaktioita.
Kakkua riittää jaettavaksi monille. Kempower on kaiken lisäksi edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
