Torstaina ollaan viisaampia, miten menee Amerikan valloitus, mutta kun katsoo Amerikan kilpailijoita, niin ei se kaikille näytä olevan siellä ruusuista. Esim.
Täällä palstalla näyttää olevan monenlaista kirjoittajaa ja arvausta osakkeen arvosta.
Itse sijoitin tähän joskus sähköautoilijana sen vuoksi, että Kempowerin tuote on toimintavarma, helposti laajennettava ja laadukas. Edelleen nämä pitää kutinsa ja markkina kasvaa eksponentiaalisesti vielä vuosia. Ainut asia, joka itseä huoletti jossain vaiheessa, oli sähköautojen saatavuus, mutta sekin on hieman “helpottanut”, kun kiinalaisia malleja vyöryy Eurooppaan ja vielä hyvässä hintakategoriassa. Tämä edesauttaa latureiden menekkiä huomattavasti.
Myöskin kiinnostava aspekti tässä pelissä / sähkössä on sen saatavuus, sillä sitä tulee kehittyneessä osassa maailmaa joka tontille. Tämä tarkoittaa sitä, että latauskenttiä voi rakentaa / rakennuttaa kuka tahansa, joka haluaa esimerkiksi edesauttaa oman liiketoiminsa houkuttelevuutta. Suomessa tätä on nähty huoltoasemilla, ruokakaupoissa, kauppakeskuksissa, toreilla, rautakaupoissa, elektroniikkakaupoissa, liikuntapalveluissa yms. Näin ollen laturipömpeleitä voi ostaa todella monet tahot. Tämä taas lisää Kempowerin tapauksessa myyntipotentiaalia huomattavasti esimerkiksi verrattuna bensapumppumarkkinaan, jota joku täällä nosti esiin. Kun kehittyvä maailma alkaa kilpaa laittaa pömpeleitä jokaisen kaupan, huoltoaseman yms. eteen, niin siinä saa toimittaa. Ja oman näkemykseni mukaan markkinaa riittää monelle toimijalle.
Kuitenkin pääsyy, miksi itse istun käsieni päällä ja en myy omistuksiani on mahdollinen yrityskauppa. Omissa skenaarioissani olen laskenut sille huomattavan korkean todennäköisyyden, että Kempower ostetaan ulos pörssistä. Monelle yritykselle erittäin laadukkaasti rakennettu tuote, hieman valmiiksi skaalattu valmistus ja vahva brändi on houkutteleva kokonaisuus. Mahdollisia ostajia voisi olla monia, mutta itse näkisin autoteollisuuden tai energiateollisuuden parista löytyvän suuryrityksen, joka tämän marjan nappaa. Globaali markkina on siinä vaiheessa, että suuri pyörä on lähtenyt liikenteeseen ja näköpiirissä ei ole, että sähköistyminen enää hidastuisi.
Pdän 3 miljardin markkina-arvoa jokseenkin korkeana, mutta edellä mainituista syistä painan vain osta nappulaa ja nautin matkasta.
Tässä on Paulin kommentit Kempowerin uudesta megawattilatausjärjestelmästä, joka soveltuu raskaalle liikenteelle. Pauli on hieman myös kommentoinut osakekurssin liikkeitä.
Kempower on raskaan kaluston latausratkaisuiden osalta edellä monia muita valmistajia. Raskaan kaluston latausratkaisuiden osuus liikevaihdosta tulee todennäköisesti kasvamaan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Toistaiseksi ainakin 70 tonnin kantavuuden estää, täällä Suomessa voimassa oleva 76tn suurin sallittu kokonaismassa.
Yhdistelmien omapainojen ollessa luokkaa 25tn ± ~4tn.
Puhutaan siis n. 50tn kantavuuksista.
70tn kantavuus akkuautolla vaatii varmaankin jo yli 100tn kokonaispainot, omapainon noustessa akkukapasiteetin tarpeen sekä kuormatilatarpeen myötä.
Siirtyminen +100tn kokonaispainoihin yleisesti vaatii kyllä aikamoisia panostuksia, muuallekkin kuin pelkästään lataustehojen nostoon.
Sen todella huomaa, että moni kirjoittaja ei ole perehtynyt yhtiöön juurikaan. Yhtiöstä kiinnostuneiden kannattaa vaikka ensiksi lukea Juntusen (omavaraisuushaaste) kirjoitus, jonka Alokas on linkannut ylempänä, jos ei ole Kempoweriin aiemmin tutustunut.
Mitä tulee kurssiheiluntaan, olihan tämä odotettavissa, kun posaria ei ole kuulunut. Siksi kevensin maanantaihin mennessä 60% omistuksestani.
On hankalaa arvioida, mikä yhtiön arvo kuuluisi olla, mutta yhtiön kilpailuedut ja kasvunäkymät pitkälle tulevaisuuteen ovat kiistattomat. Me yhtiötä tiiviisti seuranneet tiedämme, että kasvutahti on jatkunut erittäin vahvana ja kurssin korjausliikkeen myötä huominen osari voi yllättää vielä positiivisesti markkinat.
Kannattaa pitää pää kylmänä jos omistaa Kempoweria. Hyviä uutisia vain tällä viikolla. Myös tänään sopimus raskaan liikenteen latausasemista. Huominen rauhoittanee sijoittajia kummasti.
tässä jotain juttua vähän suomessa liikkuvista raskaammista yhdistelmistä Orpe Kuljetus Oy
Orpe Kuljetus Oy sai lokakuussa 2014 kokeiluluvan HCT-ajoneuvoyhdistelmälle, jota käytetään UPM-Kymmene Oy:n Itä-Suomen alueen kuljetuksiin. Yrityksellä oli ensin 94-tonnisena ajava yhdistelmä ja keväästä 2018 lähtien 100-tonnisena ajava yhdistelmä. Ajoneuvoa käytetään UPM:n eri tuotantolaitoksia yhdistävällä reitillä, jolla tehdään eri puulajien vaihtoa tuotantolaitosten välillä. Tutkittavassa HCT-konseptissa ajoneuvokapasiteetin käyttö pyritään maksimoidaan mm. meno-paluukuljetuksia hyödyntämällä."
Täällähän syntyikin hienoa keskustelua. Mitä raskaan kaluston sähköistymiseen tulee niin jotenkin tulevat tarpeet ja latauslaitteiden (Kempowerin erityisosaamista) nopeudet ym eivät ole vielä auenneet.
Entisenä ulkomaan rekkakuskina sanoisin: Kaikki tulee muuttumaan. Poissa ovat ajat, jolloin kuljettaja ajeli rauhassa Shellille aamukaffelle ja lähti siitä sitten kuljetuskeikkaa suorittamaan. Tulevaisuudessa kuorma-auton range on määräävä tekijä, täysin. Keikat on suunniteltava niin, että rekka saadaan lataukseen seuraavassa purku/lastauspaikassa. Mitenkäs muuttujat? Tietyöt ym viivytykset. Seurauksena lienee teille hyytyneitä rekkoja.
Sitten terminaalit. Suuressa logistiikkaterminaalissa voi olla kymmeniä rekkoja yhtäaikaa. Miten näitä ladataan? Jos pitää jonottaa, aika on pois kuljetuksista ja jokainen meistä verkkokauppojen asiakkaista odottaa tilaamaansa tuotetta mieluimmin heti. Mistä riittää ensinnäkin sähköä näihin latauspisteisiin? Kuka nämä latauspisteet maksaa? No me kuluttajat tietysti…
Rimapoika tuossa avasi kantavuuksia. Lisään vielä että tuollaiset painot eivät todellakaan liiku ilman suuria tehoja. Mistä niitä saadaan ja miten ylipäätään pystytään sähköllä homma hoitamaan? Akkupatteristojen sijoittaminen kuorma-auton rakenteisiin syö kantavuutta, jokainen kilo syö. Ja mikäli halutaan kuljettaa 50tn tavaraa/ yhdistelmä tarkoittaa se kokonaispainojen kasvatusta lähelle 100000kg. Kestääkö tiet? Pienemmillä painoilla ei taas ole juurikaan järkeä harvaan asutussa maassa liikennöidä.
Summasummarum… edessä on paljon haasteita. Kempower on oikealla tiellä keskittäessään tuotekehitystään raskaan kaluston tarpeisiin. Elämme erityisen mielenkiintoisia hetkiä ajoneuvojen kulkiessa sähköiseen suuntaan.
Kempower toimittaa latausratkaisuja Euroopan ensimmäiseen laajamittaiseen raskaiden hyötyajoneuvojen latausverkkoon
18.10.2023 10:00:00 Kempower Oyj
Kempower on allekirjoittanut sopimuksen DC-latausratkaisujen toimittamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen lataukseen Milence-yhtiölle, joka on Traton Groupin, Volvo Groupin ja Daimler Truck AG:n muodostama yhteisyritys. Milencen tavoitteena on rakentaa Euroopan suurin raskaiden hyötyajoneuvojen latausverkosto, johon kuuluu vähintään 1 700 julkista suuriteholatauspistettä eri puolilla Eurooppaa.
Onko tietoa paljonko yksi tuollainen suurteholaturi maksaa?
Paljonko tästä mahtaa kumuloitua liikevaihtoa ajan mittaan. Huom “vähintään 1700”.
Kaikki nämä 1700 ei tule Kempowerille. Mutta suurteholatureita tullaan tarvitsemaan paljon terminaaleissa, varikoilla ja taukopaikoilla.
30 - vuotta bussikuskina. Nyt ajanut 6kk sähköbussia. Lähes täydellinen työkalu kuskin näkökulmasta.hiukan lämpimämpiä saisivat olla.
Niin. Olikos näitä yli 100tn luvilla testiautoja 2 vai 3 kpl.
Että ei se silti vielä ole ihan tätäpäivää.
Kuitenkaan.
Tilastokeskukseltahan löytyy varmaan ihan faktatietoa raskaan liikenteen kysymyksiin. En nyt äkkiseltään löytänyt ajoneuvomääriä kokonaispainon mukaan, mutta merkeittäin ja malleittain ainakin saa. Siihen voisi jostain yhdistellä kokonaispainot.
Kotimaan kuorma-autoliikenteen ajosuoritteet kokonaispainoluokan mukaan löytyi nopeasti tällai lounastauolla:
Löytyy kuljetussuorite, liikennesuorite ja tavaramäärä. Tässä liikennesuorite (milj. km):
Eli esim. 42,7% viime vuoden liikennesuoritteesta (kuorma-autoilla) ajettu yli 60tn kokonaispainon ajoneuvoilla?
Mutta tähän vielä linja-autot, pakettiautot yms. kun ottaisi mukaan, niin onko se sitten kuinka iso osuus?
Kempower & TSG Bring Fast Charging to World’s Largest Electric Truck Charging Plaza | WattHub
Mielenkiintoinen setuppi tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja hitokseen lääniä autoille
Kuinka monta vuotta tommoset latausyksiköt kestää ennen kuin tarvitsee uusia? Kun markkinat on kyllästetty, alkaako jo uusi kierros kun ne päivitetään uusiin?
Taitaa akkutekniikan kehitys sanella vaihtotahdin, ei niinkään latureiden kuluminen. Tekniikaltaan tuollainen voidaan rakentaa ikuisesti huollettavaksi eikä sitä huoltoakaan pitäisi tarvita kovin usein. Latausletku ja ohjainkortti taitavat olla ainoat kuluvat osat.
Muistelisin, että jostain markkinointimateriaalista olen lukenut, että parhaimmilla DC-latureilla elinkaari on 10 vuotta. Tämä saattaa olla muutaman vuoden vanhaa tietoa mutta tuskin se paljoa on muuttunut.
Eli 10 vuotta asennellaan vauhdilla uutta latausverkostoa. 10 vuoden päästä aletaan vaihtamaan vanhoja latureita uusiin…
Kuljetusyrityksiä edustava etujärjestö SKAL suhtautui aiemmin hyvin nuivasti sähkön käyttöön käyttövoimana seuraavista syistä:
- Moni kuljetusliike ajaa ajoja vuorokauden ympäri minimaalisilla tauoilla, rekoilla ei aikaa seistä tunteja latauksessa
- Suomessa täysperävaunurekat ovat vielä huomattavasti painavampia kuin esim. Saksassa tai Yhdysvalloissa (meillä maksimoitu tavaran määrä yhdellä ajolla, kun etäisyydet pitkät) ja sähkörekkojen range ei ole riittävä tarpeisiin nähden. Esimerkiksi Tesla Semi ei ilmeisesti vastaa suomalaisten kuljetusyritysten tarpeita.
- Keliolosuhteet varsinkin pohjoisessa haastavat: pakkanen syö kapasiteettia
- Tarvittavan rangen rekalle mahdollistava akusto lisää ajoneuvoyhdistelmän painoa, lisäpaino kuluttaa renkaita
Näin ollen vedyn arveltiin voittavan käyttövoimakilpailun raskaassa liikenteessä. Se on nopea tankata ilman seisonta-aikaa ja mahdollistaa 1000km täydessä kuormassa yhteen menoon.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että sähköstä on tulossa varteenotettava käyttövoima myös raskaaseen liikenteeseen. Arvelen syyn olevan, että akut ovat kehittyneet, lataus nopeutunut ja huomattava osa kuljetusyrityksistä ei kuitenkaan lopulta aja vuorokauden ympäri tai talviolosuhteissa. Kuorma-autoja on myös varsin monenlaisessa käytössä.