Länkkäreinä (ja sijoittajina) meidän on helppo pöyristyä tämän kaltaisista uutisista; olisihan vastaavanlainen toiminta hyvin poikkeuksellista meilläpäin. Täytyy kuitenkin muistaa että Kiinan kaltaisissa maissa (koskee myös Venäjää) systeemi on läpeensä korruptoitunut vahvoilla ihmisillä ja heikoilla instituutioilla. Sivilisaation verhon alla vallitsee vahvimman laki ja oikeutta saa se jolla on kyky pakottaa oikeus tapahtumaan. Tässäkin keississä rosvot ryöstävät rosvoa, mutta uskompa että jonain päivänä tulee myös heidän vuoronsa tulla ryöstettäviksi. Valta on nimittäin helpompi ryöstää kuin säilyttää.
4 tykkäystä
Mielenkiintoisesti jenkkien investointeja Kiinaan kaikki tämä epävarmuus ei ole kauheasti jarruttanut, vaikka myös epäröintiä on ilmassa.
6 tykkäystä
Toozelta massiivinen usean kirjan ”kirja-arvostelu” missä käydään läpi Kiinan ja Yhdysvaltain suhteita, taloutta ja miten Yhdysvallat voi vastata Kiinan haasteeseen (länkkärinäkökulmaa siis: pitäisi kaivaa enemmän kiinalaisten näkemyksiä tänne). Lukusuositus! Kyllä tuon vartissa lukee.
https://lrb.co.uk/the-paper/v42/n15/adam-tooze/whose-century
5 tykkäystä
Kiinnostavaa pohdintaa Kiinan mahdollisesta asuntokuplasta, lähde SeekingAlpha, 20 July, 2020:
1 tykkäys
Muistutuksena kiinalaisesta menosta: vakuudeksi annettu kultaharkko voikin olla kiiltävän pinnan alla kuparia. Nasdaq-listaus ei ole laadun tae…
4 tykkäystä
Kiina yrittää päästä autarkiaan (omavaraisuuteen) chipeissä kaatamalla saavilla rahaa alan päälle.
Kuten komentotalouksissa tuppaa käymään, ei massiiviset tuet välttämättä saa aikaan haluttuja lopputuloksia kuten artikkeli kriittisesti alleviivaa. Esimerkiksi sähköautoissa Tesla on Kiinassakin menestynyt vaikka maahan on syntynyt tukien perässä 600 sähköautofirmaa (!!!).
Kiinan tyyli investoida isosti välillä aiheuttaa ihailua lännessä mutta nämä ongelmat kuvaa hyvin, miten laatua ei saa vain rahalla.
9 tykkäystä
Piiriteknologian osalta on vielä semmoinen “juju” että huipputeknologian osalta niitä piikiekkoja valmistavia laitteita valmistaa maailmassa käytännössä yksi lafka jonka bisnekset ovat myös vahvasti jenkkihallinnon kontrollissa eli Kiinalaiset firmat eivät voi vain ostaa laitteita millä tehdä 7nm tai parempia piirejä lähitulevaisuudessa, vaan sen lisäksi että pitää saada kotikutoinen valmistusteknologinen osaaminen, pitää myös ratkaista itse valmistuslaitteiden saatavuus. Jotta voi tehdä viimeisintä huutoa olevaa piiriä, pitää olla viimeisintä huutoa olevat laitteet joita ei saa K-marketin hyllyltä.
Huvittavinta olisi jos Kiinalaiset yritykset (“äärettömän” R&D-rahan turvin) pinkoisivat länsimaat sekä piiri- että piirinvalmistusteknologiassa kiinni ja ohi tämän kauppasotanokittelun vuoksi ja 5-10 vuoden päästä ihmetellään kun KiinaPiiri Oyn prossut jyräävät ja Intel, Samsung ja TSMC kitisevät kuinka kiinalaisten uusi 2nm piiri on taas kerran kehitetty kommunistipuolueen rahoilla ja kuinka he eivät voi kilpailla kun saman tekeminen maksaa niin monta miljardia että piireistä tulee kalliimpia… ja samalla natisevat kuinka valmistuslaitteita ei myydä heille Kiinasta ja kuinka länsimaiset vastineet ovat teknisesti perässä.
Joo, aika utopiaa tänä päivänä, mutta todennäköisyys tälle skenaariolle on kuitenkin enemmän kuin nolla.
5 tykkäystä
Sälää Kiinasta mitä on osunut silmiin viime aikoina.
Kun muu maailma on elvyttänyt kulutusta tukemalla (verohelpotuksia, avoimia Trump-shekkejä jne.), Kiina ei tukenut juuri omaa kulutusta vaan tuotantoa. Seurauksena maan oma kysyntä elpyy hitaasti, mutta vienti vetää kuin viimeistä päivää mikä näkyy vaihtotaseen ylijäämän repeämisenä:
Voitti Biden tai Trump, tässä on lisää luuta purtavaksi. Kiinan sisällä voittajia on vientiyhtiöiden omistajat, häviäjiä kotitaloudet.
Kiinan väestö vanhenee ja työikäinen väestö surkastuu. Samalla maa on puskenut ennenäkemättömän urbanisaatiomuutoksen viime vuosikymmenien aikana. Itseasiassa, etenkin 2010 jälkeen päämoottori on ollut rakentaminen, rakentaminen, rakentaminen… velalla.
Maata odottaa kuitenkin sama kohtalo, kuin Suomeakin: kaikille kaupungeille ei löydy asukkaita ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Kaupungistuminen ei automaattisesti luo kestävää kasvua (kaupungin rakentaminen kyllä lisää hetkeksi BKT:ta…), kaupungissa pitää pystyä järkevästi tekemään myös töitä ja luomaan sitä kuuluisaa lisäarvoa.
Ironisesti marxilais-leninismiin vetoavassa maassa Thomas Pikettyn uusin kirja ei saa julkaisulupaa Kiinassa, koska siinä todetaan Kiinan olevan saatavilla olevien tilastojen valossa lähes yhtä epätasa-arvoinen jo kun Yhdysvallat.
Pikettyn aiemmin vuonna 2013 ilmestynyt Capital oli Kiinassa myyntihitti.
14 tykkäystä
George Magnusonilla kirjoitus Kiinan “dual circulation strategystä” ja sen vaikeuksista.
Kyseessä on täällä usein nostettu ongelma Kiinan epätasapainosta: liian vähäinen kulutus, liian vientivetoinen (mutta ulkomaisesta teknologiasta riippuvainen) talous. Tämä kombinaatio tekee Kiinan taloudesta hyvin huteran globaalissa taantumissa tai ulkomaisen kysynnän muutoksessa. Maa ei voi loputtomasti vastata haasteisiin rakentamalla 100 uutta motaria, satamaa ja lentokenttää velaksi.
DCS on vähän kuin aiemman johdon “rebalancing”, mutta uudelleen brändättynä.
"i is demanding that China continues its commitment to global integration and exports – international circulation – but now also with an emphasis on domestic production for home consumption – internal circulation.
In a sense, DCS looks like a rehash of rebalancing, first discussed over a decade ago under Hu Jintao and Wen Jiabao, when leaders emphasised the need to shift the structure of Chinese economic growth and development away from investment and exports towards one that was more consumer- and services-oriented. And you can see why the government might want to re-emphasise this. The share of private consumption in GDP reached a nadir of 34.6 per cent in 2010, and while it rose to a little over 39 per cent by 2016-2018, it dropped back to 38.8 per cent in 2019, and has probably slipped further in 2020 because of the pandemic. Regardless, these levels are far off the 45 per cent mark that obtained at the start of the 2000s."
3 tykkäystä
Pettisiltä hyvä tviittiketju, miksi monet ennustajatalot ennustivat väärin Kiinan talouskasvun etumerkin tänä vuonna. Monet odottivat laskua, kun tuleekin kasvua.
Kiinalaiset eivät välttämättä sinänsä feikkaa numeroita niin pahasti, he vain laskevat BKT:n hieman eri tavalla ja monet seikat mitä meillä nähdään kuluina he vuorostaan aktivoivat.
Siten BKT:n kasvu on Kiinassa sitä mitä puolue haluaa, jos velan kasvua ei haluta jarruttaa. Tänä vuonna kasvu on mennyt talouden tasapainon edelle.
4 tykkäystä
Kiinan kiinteistöalan kuplasta on puhuttu paljon ja kauan, mutta joko se tulee puhkaistuksi? Kiinan viranomaiset ovat yrittäneet rajoittaa kiinteistöjättien velkaantumisintoa jo tovin, muttei kovin hyvin tuloksin.
Pahimmillaan edessä voi olla systeemikriisi. Peruskaava: persaukiset myyvät kiinteistöjä alella ja vetävät muutkin pinnan alle. Kiinteistöfirmat, pankit…käytännössä koko talouden. Joissain tapauksissa kiinalaisfirmat ovat taanneet paitsi omia myös muiden kumppaniyritysten lainoja. Lainojen hapantuessa osumat voivat levitä kuviteltua nopeammin yrityksiin, joiden ei odoteta olevan vaikeuksissa. Ei ole vaikea arvata mitä epävarmuus tekee lainamarkkinoiden toimivuudelle…
Joten on vaikea uskoa etteikö Kiinan viranomainen lopulta pelasta isoimmat pelurit tavalla tai toisella. Vaara saada aikaan Lehman-tyyppinen dominoreaktio on ilmeinen.
1 tykkäys
Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti viime viikolla YK:n videoyhteyden välityksellä käydyssä yleiskokouksessa, että Kiina aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä.
Tsinghuan yliopiston energia, ympäristö- ja talousinstituutti on uutisten mukaan laatinut tiekarttaa, kuinka tämä tavoite olisi Kiinan mahdollista saavuttaa. Tästä oli tänään myös keskustelua MTV:n Uutisaamussa. En kuitenkaan löytänyt tuota varsinaista raporttia…
Bloombergin jutussa aiheesta: Bloomberg - Are you a robot?
Sama juttu ilmestyi myös China Dailyn sivuilla, josta on tämä alla oleva kuva on:
Kiinan tavoitetta voi verrata Kiinassa 40 vuoden aikana tapahtuneeseen energiamurrokseen (1979-2019). (Lähde: A rapid Chinese energy transition is far more feasible than you think | RenewEconomy)
Kiinan energiapolitiikka on näyttänyt tasapainoilulta vahvan talouskasvun ylläpitämisen ja ilmansaasteiden rajoittamisen välillä. Vähän niin kuin Deng Xiaoping joskus sanoi: “Kuin ylittäisi joen tunnustelemalla kiviä veden alla " (Crossing the river by feeling the stones).
EK:n sivuilla oli mielenkiintoinen blogikirjoitus tästä aiheesta:
https://ek.fi/blogi/2020/09/25/matti-kahra-kiina-pyrkii-hiilineutraaliksi-mita-vaikutuksia-ilmastopolitiikkaan-ja-suomen-vientiin/
“Ratkaisevaa onkin seurata Kiinan 14.viisivuotissuunnitelmaa, joka tulee ohjaamaan maata 2021–25. Historian pohjalta tiedetään kuitenkin, että Kiina ei lupaa ilmastopolitiikassa asioita mitä ei ole huolella harkinnut. Itse asiassa maan edellinen päästövähennystavoite oli arvioiden mukaan asetettu siten, että sen saavuttaminen on varmistettu monelta kantilta.”
4 tykkäystä
Huomatkaa ydinvoiman 382% kasvuennuste. Sehän voi olla myös fuusioenergia. Mikä lienee ydinvoiman suunta Euroopassa ja erityisesti Saksassa? 
Pettisiltä jälleen hyvä muistutus, että vientivetoiset maat eivät ole maailmantalouden kasvumoottoreita vaan syövät muiden kysyntää, kuten Kiina on tehnyt erityisesti koronasta elpyessään.
6 tykkäystä
Tällä viikolla Kiinan kommunistinen puolue tuo julki uuden viisivuotissuunnitelman (14:sta lajiaan!) sekä vision viidentoista vuoden päähän.
Odotettavissa mm. ympäristöaloitteita kuten @Contrafun aiemmin postasi, autarkiaa ja teknologista omavaraisuutta; kenties vähemmän BKT:n kasvun tuijottelua? Pian selviää.
Lainaan jälleen Pettisiä, mutta blummalla hekumoitiin hetki sitten että Kiinan talous ottaisi Yhdysvallat kiinni kymmenessä vuodessa. Ilmeisesti nykyisellä kasvusuhteella (Kiina kasvaa n. 3,4 % nopeammin, kuin USA) se vaatisi velkasuhteen paisumista yli 400 %:iin BKT:sta.
10 tykkäystä
Valtava finanssijärjestelmä (puolet maailman BKT:sta!) ei välttämättä ole etu…
Kuten täällä on usein todettu, Kiinan viranomaisilla on rautaiset nyrkit millä moukaroida velkavuorta uuteen uskoon ja allokoida sitä piiloon paikallishallinnon taakse yms, mutta onhan tuossa aivan massiivinen sulatteluprosessi edessä mikä vääjäämättä hidastaa kasvua. Tai sitten ensimmäinen ikiliikkuja on keskitty.
Graafissa on siis pankkien assetit, mutta pankkien assetithan ovat usein velkasaatavia muualta. Täytyy myös huomauttaa, että Yhdysvalloissa talouden rahoitus tulee isolta osin pääomamarkkinalta, ei pelkästään pankeilta joten niiden rooli on pienempi taloudessa suhteessa moneen muuhun alueeseen.
11 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen
Tästä lukulistalle Bull-näkemystä Kiinasta, voidaan sitten foorumilta tai Melkein vartissa - videolta kuulla joskus tulevaisuudessa mietteitä (itselläkin listalla, makro/historia/politiikka kiinnostava kategoria, muttei ihan ykkösenä luettavana nämä kirjat kuitenkaan)
Check out this book on Goodreads: China: The Bubble That Never Pops http://www.goodreads.com/book/show/52048198-china
2 tykkäystä
Tämmöinen uutinen tuli vastaan, pitääkö huolestua 
4 tykkäystä
Ilmeisen tasaisen syklisesti nämä pelot aina heräävät ja tölkkiä potkitaan aina eteenpäin. Michael Pettis kommentoikin tätä ilmiötä twiitti-ketjussaan.
4 tykkäystä
Pitäisi varmaan etsiä enemmän Kiina-experttejä kun täällä pyörii koko ajan Pettis tai Magnus, mutta tässä jälleen napakka kirjoitus Pettisiltä koskien Kiinan tavoitteita tuplata BKT:n koko.
Periaatteessa tuossa tviittiketjussa tulee samat pointit: jotta Kiinan BKT voisi tuplaantua, nousisi velan määrä 400 %:iin BKT:sta: ennennäkemätön suhdeluku. Toinen keino voisi olla massiivinen tulonsiirto elitiiltä keskiluokalle eli kulutuksen osuuden nostaminen BKT:sta, mutta se on poliittisesti vaikeaa. Siitä on puhuttu Kiinassa nyt kymmenen vuotta ilman konkretiaa. Samalla demografia puskee ikävästi päälle.
9 tykkäystä