Kiinan talouden tulevaisuus

[Oxymoron_007]

Chinese Stocks Have Banner Year, Gaining Nearly $5 Trillion

Chi­nese stocks have gained nearly $4.9 tril­lion in value this year, aided by the coun­try’s rapid re­cov-ery from the new coro­n-avirus, a string of ini­tial pub­lic of­fer­ings, and a blis­ter­ing rally in shares of con­sumer and tech­nol-ogy com­pa­nies.

Chi­nese busi­nesses listed on ex­changes from New York to Shang­hai have added 41% to $16.7 tril-lion, ac­cord­ing to S&P Global Mar­ket In­tel­li-gence data for the year through Dec. 22. That out­paces a 21% run-up for Amer­i­can com­pa­nies to $41.6 tril­lion.

Kiinalaiset yritykset ovat menestyneet pörsseissä New York’ssa ja Sanghaissa sekä muuallakin erinomaisesti - ovat päihittäneet kasvuprosentissa (41%) USA:n (21%).

[Oxymoron_007]

China to leapfrog U.S. as world's biggest economy by 2028: think tank

LONDON (Reuters) - China will overtake the United States to become the world’s biggest economy in 2028, five years earlier than previously estimated due to the contrasting recoveries of the two countries from the COVID-19 pandemic, a think tank said.

Kiinasta tulee maailman suurin talous 2028, viisi vuotta aikaisemmin arvioitua nopeammin.

FILE PHOTO: People look at the skyline of the Central Business District in Beijing, China, April 16, 2020. REUTERS/Thomas Peter
“For some time, an overarching theme of global economics has been the economic and soft power struggle between the United States and China,” the Centre for Economics and Business Research said in an annual report published on Saturday.

“The COVID-19 pandemic and corresponding economic fallout have certainly tipped this rivalry in China’s favour.”

The CEBR said China’s “skilful management of the pandemic”, with its strict early lockdown, and hits to long-term growth in the West meant China’s relative economic performance had improved.

China looked set for average economic growth of 5.7% a year from 2021-25 before slowing to 4.5% a year from 2026-30.

[Oxymoron_007]

Kiinan valtion subventoimat, alihintaiset tarjoukset ovat EU:n alueella alkaneet yleistyä ja voittaneet…

WSJ News Exclusive | Chinese Companies Win Billions in European...

Chi­nese state-backed com­pa­nies sig­nif­i­cantly in­creased their pres­ence in Eu­rope’s rich pub­lic-pro­cure­ment mar­ket over the past year, ac­cord­ing to a Wall Street Jour­nal analy­sis that for the first time quan­ti­fies how Bei­jing has ex­panded its global push to ri­val West-ern in­dus­trial gi­ants in one of the world’s most so­phis­ti­cated economies.

Chi­na’s state-con­trolled Nuctech Co. has sold more than €173 mil­lion in se­cu­rity-scan­ning equip-ment used across Eu­rope from Span­ish air­ports to Fin­land’s bor­der with Rus­sia, and at EU build-ings, ac­cord­ing to Open-ten­der.

Suomen rajavalvontaan itärajalle on hankittu muun muassa kiinalaisia skannereita.

[mskomu]

Ei ole tainnut olla vielä tässä ketjussa: Bloomberg - Are you a robot?

Onko vain myrsky teekupissa ja homma taputellaan jollain näennäisellä tempulla, vai onko tämä kerta erillainen? Jos Kiinan kommunistinen puolue käy oikeasti teknologiajättejä vastaan, niin se voi olla lopun alkua. Ei taida Kiinan talous tykätä, jos tippuvat kelkasta tuolla alalla ja ei taida yrittäjät innostua innovoimaan, jos palkinnoksi politbyroo kairaa anneliin.

[jps]

Kyllä mä uskoisin Kiinassa ja Venäjällä jokaisen tietävän voivansa päätyä kansanviholliseksi, aina välillä jotain isoa satraappia pitää näpäyttää enemmän tai vahemmän ihan muistutukseksi kaikille muille.

[Oxymoron_007]

Eu ja Kiina sopivat maiden välillä tapahtuvien investointien ehdoista

EU, China Agree on Terms of Investment Pact Despite U.S. Wariness

Updated December 30, 2020 08:37 a.m. EST

BRUS­SELS—The Eu-ropean Union and China agreed in prin­ci­ple on an in­vest­ment ac­cord af­ter seven years of ne­go­ti­a-tions that promises to open new Chi­nese mar-kets for Eu­ropean com­pa-nies but has sowed con-cern in Wash­ing­ton.

The agree­ment ad­dresses—at least on pa­per—long­stand­ing Eu­ropean calls for fairer com­pe­ti-tion with Chi­nese com­pa-nies and im­proved ac­cess to Chi­nese mar­kets. It com­mits Bei­jing to end forced tech­nol­ogy trans-fers and in­crease trans-parency over how it sub­si­dizes firms.

The in­vest­ment pact will “help re­bal­ance the trade and in­vest­ment re­la­tion-ship be­tween the EU and China,” said Eu­ropean Coun­cil Pres­i­dent Charles Michel.

“China has com-mit­ted to an un­prece-dented level of mar­ket ac­cess for EU in­vestors, giv­ing Eu­ropean busi-nesses cer­tainty and pre­dictabil­ity for their op­er­a­tions.”

Crit­ics of the deal in both the U.S. and Eu­rope say that even if it gives the EU short-term com­mer­cial gains, it binds the bloc’s econ­omy more closely to Chi­na’s and could help build the in­creas­ingly au­thor­i­tar­ian coun­try’s eco­nomic might just as West­ern lead­ers are work­ing to check it.

[Oxymoron_007]

Kiinan valtion kapitalismi törmää sen kunnianhimoisiin korkean teknologian tavoitteisiin

By Nathaniel Taplin…
January 02, 2021 09:00 a.m. EST

China’s State Capitalism Collides With Its Technological Ambitions

Can Chi­na’s hy­brid state-cap­i­tal­ist econ­omy learn to wor­ship—or at least gen­u­flect a bit deeper—at the al­tar of ef­fi­ciency? As re­la­tions with wealth­ier, tech­no­log­i­cally ad­vanced coun­tries de­te­ri­o­rate, that is prob­a­bly the most cru­cial eco­nomic ques­tion of the 2020s.

There are signs of real progress, much of it iron­i­cally dri­ven by for­eign pres­sure and the fear of stag­na­tion as links with more open economies erode. But the en­dur­ing power of Chi-nese state-owned com­pa-nies and their pull over the fi­nan­cial sec­tor still rep­re­sent huge vul­ner­a­bil-i­ties.

One clear and un­der­ap­pre-ci­ated ex­am­ple of progress is in in­tel­lec­tual prop­erty. Rhetoric from Wash­ing­ton not-withstanding, a ma­jor­ity of U.S. com­pa­nies ac­tu­ally say IP pro­tec­tion in China is get­ting bet­ter, al­beit from a low base, ac­cord-ing to an Amer­i­can Cham-ber of Com­merce sur­vey this sum­mer. Since 2014, China has set up a sys­tem of spe­cial­ized IP courts and lit­i­ga­tion has ex-ploded, with over 481,000 IP cases in 2019, up nearly 50% from 2018.

New bank­ruptcy courts are also help­ing dis­patch strug­gling com­pa­nies more quickly, which could help ad­dress Chi­na’s chronic prob­lem with “zom­bie” com­pa­nies and free up scarce re­sources. The av­er­age length of bank­ruptcy cases in China is high: around 1.6 years on av­er­age over the past decade, or 60% longer than in the U.S., ac­cord­ing to a re­cent Na­tional Bu­reau of Eco­nomic Re­search work­ing pa­per.

The en­dur­ing prob­lem of par­a­sitic state-owned en­ter­prises re­mains ob­vi­ous. De­spite a spate of SOE bond de­faults in No­vember, the ex­tra yield that pri­vate in­dus­trial com­pa­nies pay to bor­row com­pared with SOEs has barely budged, ac­cord­ing to data from Wind. Tough talk from Bei­jing has so far failed to com­pre­hen-sively re­move the im­pres-sion that SOE debt is a safer bet.

That is a sig­nif­i­cant prob­lem for Chi­na’s tech­no­log­i­cal am­bi­tions. No­tably, Chi­na’s two poster chil­dren for tech­no-log­i­cal prow­ess and global suc­cess—Huawei and Bytedance, owner of Tik­Tok—aren’t state-owned en­ter­prises. Bytedance en­joyed early sup­port from U.S. ven­ture cap­i­tal. Huawei grew up with var­i­ous forms of state sup­port but ul­ti-mately thrived com­pet­ing head-to-head in global ex­port mar­kets.

Chi­na’s would-be semi­con-duc­tor cham­pi­ons, many of them state-owned, are in fact run­ning into trou-ble at an es­ca­lat­ing rate. Ts­inghua Un­i­group has now de­faulted on mul­ti­ple bonds. Semi­con­duc­tor Man­u­fac­tur­ing In-ternational Corp. is be­ing added to a U.S. gov­ern-ment ex­port black­list which could ham­string the com­pa­ny’s am­bi­tions to de­velop cur­rent-gen­er­a-tion chips.

The trou­bles of these state chip mak­ers are there­fore shap­ing up as an in­ter­est­ing lit­mus test of how much play China is re­ally will­ing to give mar­ket forces in high tech­nol­ogy. If, for ex­am-ple, SMIC starts los­ing cus­tomers or qual­ity suf­fers as a re­sult of es­ca­lat­ing U.S. re­stric-tions, will Bei­jing pres-sure com­pa­nies like Huawei to keep buy­ing from them any­way? Will state banks stand be­hind them?

Bei­jing is es­sen­tially now en­gaged in a mas­sive, long-shot at­tempt to build from the ground up an ad­vanced semi­con­duc­tor man­u­fac­tur­ing ca­pa­bil­ity that doesn’t de­pend on for­eign sup­pli­ers—churn-ing through gar­gan­tuan amounts of the Chi­nese peo­ple’s money in the process. Rather than try­ing to rein­vent the wheel, a bet­ter eco­nomic strat­egy would be to mend its re­la­tions with the West and re­form Chi­na’s dys­func­tional credit sys­tem—then im­port chips and let Chi­nese mar­kets and Chi­nese com­pa­nies de­cide what China is re­ally good at.

[Verneri_Pulkkinen]

Tätä näkee maailmallakin siellä, missä rahaa on ”liikaa” ja kasvua pitää saada hinnasta viis. Nostetaan tämä kuitenkin tähän ketjuun Kiina-linkin takia.

Michael Pettis

Ei vaikuta isoon kuvaan, mutta jotain ajan hengestä kertovaa on tuossa kommentissa ”rahat pitää polttaa nopeammin kuin muut”, nyt kun sitä rahaa sijoittajilta saa mielin mitoin.

En itse artikkeliin päässyt käsiksi mutta Pettis tuossa referoi melko kattavasti varmasti.

[Oxymoron_007]

The Danger of Exaggerating China’s Technological Prowess

The U.S.-China re­la­tion­ship will be the great geopo­lit­i­cal ri­valry of the early 21st cen­tury, and every facet of the com­pe­ti­tion will in­volve the two big pow­ers’ ca­pa­bil­i-ties in sci­ence and tech­nol-ogy. Fig­ures from across the po­lit­i­cal spec­trum worry about a tech­nol­ogy race with China, and many Amer­i­cans fear that China has al­ready sur­passed us in such fron­tier tech­nolo­gies as ar­ti­fi­cial in­tel­li­gence and 5G broad­band com­mu­ni­ca-tions. “China has stolen a march and is now lead­ing in 5G,” then-At­tor­ney Gen­eral William Barr de­clared in a re­cent key­note speech at a Jus­tice De­part­ment con­fer-ence on China. Gra­ham Al­li­son of Har­vard Uni­ver-sity warns that China “is cur­rently on a tra­jec­tory to over­take the United States in the decade ahead” in ar­ti­fi­cial in­tel­li­gence.

The con­ven­tional wis­dom about Chi­na’s sup­posed ad­van­tages in AI and 5G shows how easy it is for in­com­plete un­der­stand­ing of tech­nolo­gies to lead to mis­judg­ments and pol­icy mis­takes. Bal­anc­ing eco-nomic and se­cu­rity con­sid­er-a­tions re­quires con­sid­er­able knowl­edge of spe­cific tech­nolo­gies—not just a cur­rent snap­shot but also a sense of how the fun­da­men-tals will shape their evo­lu-tion. We be­lieve that the most ef­fec­tive U.S. poli­cies will pair open­ness to China with scrupu­lous ef­forts to man­age the risks posed by spe­cific tech­nolo­gies.

In­stead of be­ing in­tim­i­dated by Huawei, U.S. for­eign pol­icy mak­ers should rec­og­nize the Chi­nese com­pa­ny’s sit­u­a­tion, which is akin to the dom­i­nance that IBM en­joyed dur­ing the age of main­frame com­put-ing. IBM’s mas­sive scale and pro­pri­etary stan­dards and soft­ware made it hard for com­peti­tors to match its of­fer­ings. Only in the 1970s and ’80s, when Japan mas­sively sub­si­dized new com­peti­tors like NEC, did IBM fal­ter. But the true de­cline of IBM and its Ja­panese com­peti­tors came with the rise of the in­ter­net. The web’s trans­par­ent stan­dards en­abled many new firms to “plug and play.” Semi­con­duc­tors, soft­ware and desk­top com­put­ing even­tu­ally led to the apps on your smart-phone at a frac­tion of the cost of such func­tions 30 years ago.

To­day, 5G is at a sim­i­lar mo­ment. A new gen­er­a­tion of tech­no­log­i­cal stan­dards for 5G would al­low spe­cial-ist sup­pli­ers—like the Mi­crosofts and In­tels of the in­ter­net era—to com­pete against Huawei, Er­ic­s­son, Nokia and Sam­sung. Con­trol via the old RAN in-frastructure will be di­min-ished by con­trol via cloud com­put­ing and soft­ware, which plays to a key U.S. strength. In­tro­duc­ing these stan­dards will take con-certed ac­tion from U.S. firms, along with tar­geted U.S. gov­ern­ment sup­port, such as the adop­tion of pro­cure­ment re­quire­ments to em­body these new rules.

[Verneri_Pulkkinen]

Pettisiltä jälleen hyvä paahto Kiinan BKT-luvuista joita useissa medioissa pidettiin jälleen erinomaisina.

Michael Pettis

Yksityinen kulutus supistui 2020, mikä on epätervettä ja vastoin kommunistisen puolueen omaakin julkista tavoitetta tasapainottaa talous. Niinpä maa elpyi viennin (muiden kysyntä) ja epäterveiden investointien avulla jotka kasvattavat velkaa mutta eivät välttämättä kapasiteettia millä maksaa velat takaisin…

[Verneri_Pulkkinen]

Kiinassa asuntojen hintakehitys eriytyy, mikä iskee keskiluokan kulutusintoon.

Property price declines in China’s lower-tier cities take toll on middle class

" In some of China’s third-, fourth- and fifth-tier cities, the decline in the value of property – the major financial asset held by middle-class Chinese families – is weighing on their willingness and ability to spend, and this is impeding the government’s goal of boosting consumer spending to help drive economic growth."

Vaikea yhtälö, kun Pekingissä halutaan estää keinottelu ja täyskupla asuntojen hinnoissa toisaalla, mutta toisaalta ei niiden hinnat “saisi” laskeakaan koska se vaikeuttaa tavoitetta päästä kulutusvetoisempaan talousmalliin.

Samoin talouden evoluutio vaikuttaa eri kaupunkeihin eri tavalla, kun Kiinassakin ilmeisesti "uuden talouden "kasvu vetää ihmisiä ja työpaikkoja kohti kasvukeskuksia.

“China’s economic growth in the past decade was mainly driven by a real estate and infrastructure boom, which is now unsustainable,” said Simon Zhao, associate dean of BNU-HKBU United International College’s Division of Humanities and Social Sciences. “At the same time, the current ‘new economy’ wave, like advanced manufacturing and financial industries, has failed to benefit most second-tier cities, let alone third- and fourth-tier cities.”

Tällä on vaikutuksia meillä kotimaassa KONEeseen, kuten @Erkki_Vesola aamulla kirjoitti.

KONE: Kiinan asuntomarkkinoiden jakautumisessa riskejä

[Juurikki]

Kiina vastasi lännen määräämiin uiguuripakotteisiin: Ruotsalainen...

Nyt meni Juurikin kuppi nurin ja Kiina boikottiin. Pitäkää halvat T-paitanne.

Vai ollaan sitä niin herkkähipiäisiä, ettei vähemmistökansan oikeuksien polkemisesta saa edes puhua. Talouspakotteilla ei Kiina ainakaan Juurikin suuta tuki, päinvastoin.

Ja äkkiä suomalaista puusta jalostettua kuitua korvaamaan epäeettinen ympistöongelmapuuvilla.

[Verneri_Pulkkinen]

Puhuin aamun videolla Japanin 80-luvun pörssikuplasta, mutta linkkaan videon myös tähän ketjuun.

Kaikkien kuplien äiti

Miksi?

Koska Japanin talouskasvumalli oli itseasiassa hyvin samankaltainen, kuin Kiinan nykyään. Eli, pakotetaan kotitaloudet säästämään epätavallisen paljon (esimerkiksi vaatimalla korkeita omaosuuksia asuntolainoissa, pitämällä talletustilien korot liian matalalla ja hillitsemällä kulutusta esim. rajaamalla tuontia maahan). Nämä varat sitten kanavoidaan halpoina lainoina pankkien kautta firmoille.

Tämä malli toimii hyvin niin kauan, kuin firmoilla on järkeviä investointikohteita: yleinen elintaso nousee, joten vaikka kotitalouksia tavallaan kuritetaan nousee silti niiden tulot.

Mutta kun järkevät investoinnit firmoilta loppuvat, pitäisi tasapainottaa taloutta niin että kotitaloudet pääsevät kuluttamaan enemmän. Mutta tämä ei välttämättä ole establishmentin etu (yritysten omistajat ja osa poliitikoista joilla on kytköksiä tähän systeemiin hyötyvät status quosta). Niinpä transformaatio on vaikeaa.

Japani menetti kilpailukykyään 80-luvulla kun jenin annettiin vihdoin vahvistua ja samalla hyvät investointikohteet alkoivat loppua. Mitä tehtiin? Laskettiin korkoja ja purettiin regulaatiota jotta firmat pystyivät lainaamaan senkin edestä rahaa ja investoimaan sitä lisää. Lopulta realiteetit iski, kun korkoja nostettiin ja kupla puhkesi. Firmat olivat tehneet harvinaisen huonoja sijoituksia ja investointeja ja koko pankkijärjestelmä mätäni käsiin. Tätä mätää on hoidettu seuraavat vuosikymmenet.

Kiinalla on paljon samoja piirteitä, kuten vaikeus tasapainottua pois investoinneista kohti kulutusvetoista taloutta. Maan velkamäärä on paisunut holtittomasti sitten finanssikriisin. Maan väestörakenne on yhtä huono kuin Japanilla. On mielenkiintoista nähdä, väistääkö Kiina naapurin ja vanhan vihollisensa sudenkuopat.

[Hermot_Lehman]

Mielenkiintoinen rinnastus tuo 1980-luvun Japanin ja nyky-Kiinan vertailu. Kiinassa tosin näytettäisiin ainakin jossain määrin ymmärrettävän kotimaisen kulutuksen merkitys:

China to launch month-long effort in May to boost consumption

[Verneri_Pulkkinen]

@Hermot_Lehman

Mielenkiintoinen rinnastus tuo 1980-luvun Japanin ja nyky-Kiinan vertailu. Kiinassa tosin näytettäisiin ainakin jossain määrin ymmärrettävän kotimaisen kulutuksen merkitys:

Jep!

Maassa on itseasiassa puhuttu tuosta ongelmasta jo yli kymmenen vuotta (!) mutta toistaiseksi näytöt ovat jääneet laihoiksi:

Länsimaissa tuo osuus keikkuu 60-70 % välillä.

[Hermot_Lehman]

Pelkkä valtion masinoima kampanja (ilmeisesti ensisijaisesti kotimaista tuotantoa olevien) kulutustuotteiden kysynnän lisäämiseksi ei tietenkään yksinään riitä, vaan korko- ja muun talouspolitiikan tulisi olla linjassa tavoitteiden kanssa.

[Verneri_Pulkkinen]

@Hermot_Lehman

Pelkkä valtion masinoima kampanja (ilmeisesti ensisijaisesti kotimaista tuotantoa olevien) kulutustuotteiden kysynnän lisäämiseksi ei tietenkään yksinään riitä, vaan korko- ja muun talouspolitiikan tulisi olla linjassa tavoitteiden kanssa.

Jeep. Isoin ongelma lienee, että paikalliseliitille tuo siirtymä tarkoittaa omien etujen menetystä: firmat ei saa enää niin halpaa lainaa ja infrahankkeiden yms. määrä vähenee. Toisaalta kotitalouksille pitäisi korottaa esim. tukia ja hyvinvointipalveluita, jotta heidän ei tarvitsisi säästää joka ikistä vastoinkäymistä varten. Tulonsiirtoa siis pois joiltain joillekin, mikä herättää aina närää!

[Painiukko]

Kävin Chengdussa vuosittain 2007–2013. Se infrarakentamisen buumi oli ihan silminnähtävissä. Joka vuosi huomasi miten kaupunki oli kasvanut, valtavia kerrostaloja oli noussut. Maansiirtoautoja painoi jonossa menemään kymmenittäin kellertävää moreenia lavalla.

[SamSij]

Ketjun aloituksessa Verneri ilmoitti, että “Tässä ketjussa voi keskustella Kiinan talouden tulevaisuuden suunnasta sekä yhtiöistä Kiinassa”.

Yhtiöistä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähemmistöön. Lisäksi jonkin verran löytyy varautuneisuutta, että Kiina kasvaisi kasvamistaan ilman erilaisten kuplien ja velkaongelmien tuomaa turbulenssia.

Tämän takia päätin uskaltautua kirjoittamaan puhtaasti Kiinalaisista yrityksistä unohtaen makro-ongelmat ja keskittymällä edulliselta vaikuttavien arvostustasojen mahdollisuuksiin.

Yksi sektori, johon olen hurahtanut, on rakentaminen. Tähän liittyy erilaista teollisuutta, tässä muutama esimerkki:

Anhui Conch Cement, yksi Kiinan suurimmista sementin tuottajista. P/E 2020 5.9, Yield 5.41%, luottoluokitus Fitch A stable.

China State Construction International Holdings, paikallinen YIT melkein 14t työntekijää, P/E 2020 4.6, Yield 6.6%. Lupailee 2020 vuosikertomuksessaan >10% kasvua tulokseen. Valoittaa myös näkymiä yleisesti infra-puolelle “Macroeconomic policy remains consistent, the government will maintain support for the infrastructure industry”. Gearing kasvanut y-to-y 45.1%=>54.8%.

Sunac China Holding Company, kiinteistöfirma 31% vuosittaisella kasvuvauhdilla, P/E 2020 3.4, Yield 6.2%. Gearing 96%, omista yhtiöistäni selkeästi velkaisin. Maksaa keskimäärin 8.3% korkoa luotoilleen, eli tästäkin voi tietysti päätellä yhtiön riskiluokkaa.

Eli jos on riskiä, on myös tuotto-odotuksia. Jos nämä yritykset yhtäkkiä kallistuisivat 100%, niin silti ne vaikuttaisivat numeroiden valossa edullisilta. Kuitenkin minulla on pidempi kokemus China Mobile omistamisesta (2008-), joka kasvavine osinkoineen on silti ollut hinnan muodostukseltaan pettymys. Halvat arvostuskertoimet ovat olleet sitä vuodesta toiseen.

Yhteensä Aasia salkussani on n. 15 osakesarjaa, niistä ehkä myöhemmin lisää, ettei kirje ala paisua.

Edit: ehkä näistä yrityksistä vielä se tärkeä pointti, että ovat kasvaneet vuodet 2017-2020 tasaisen tappavasti, ja siis myös “koronavuonna”.

[Painiukko]

Hyvä kirje kiitos siitä. Itse en ole sijoittanut kiinalaisiin yhtiöihin, en edes tiedä mitä kautta sinne voisi sijoittaa. Kävin eka kertaa kiinassa 2000 ja sen jälkeen n kahdeksan kertaa. Veljeni ja kaverini opiskelivat Sichuanin yliopistossa 2007–2013. Infra rakentamisen huomasi silloin jo että sementtiä kuluu ja uutta tietä ja uutta metroa syntyy koko ajan. Voisitko kertoa mitä kautta olet sijoittanut kiinalaisiin yrityksiin ?