Ihmeiden odottaminen on tuhoisa sijoitusstrategia. Tämä siis täysin yleisellä tasolla.
5 tykkäystä
Vieläkö @Seinakadun_Keisari lla dynaa salkussa 
Wirecard oli itselle kallis muistutus ihmeiden odottamisesta, kun huonoja uutisia alko tipahella niin laput ois saanu myytyä -20-45% kohilla moneen kertaan mutta odotin “ihmettä” ja myin lopulta n. -96% kohalla ku sai vielä kulujen jälkeen muutaman lantin rahaa niistä.
Tulikiven kohdalla ei nyt ole ihan vastaava tilanne mutta aina kannattaa olla erityisen tarkkana ja myyntinappi herkällä jos vähänkään omistamiesi yhtiöiden kohdalla alkaa tulla epäselvyyksiä liiketoiminnan terveydestä, sellaisessa tilanteessa voi hävitä käytännössä kaiken mutta “normaaleissa” liiketoiminnan ylä- ja alamäissä pysytään yleensä maltillisissa turskissa.
Vastaus oli oikeastaan alkuperäiselle kysyjälle eikä keisarille mutta itsekkin toivotaantoivotaan-lappuna dynacertia hautovana muistutan tasaisin väliajoin itseäni tästä toivostrategian huonoudesta…
3 tykkäystä
Haha, joo Dynat on vielä taskussa, hyvin pieni possa tosin. Tulikiveen verrattuna on monta positiivista potentiaalista draiveria, katsotaan nyt kevät ainakin.
4 tykkäystä
Mä muistan pähkäilleeni 90-luvulla Tulikiveä ensimmäisen kerran sen listautuessa. Jotenkin silloin nousi epäilyksiä, en kertakaikkiaan voi muistaa syitä, joten jätin väliin. Listautumisen jälkeen muutaman vuoden välein tutkailin yhtiön tietoja ja joka kerta päätin olla ostamatta.
Mulla on yrityksen tuotteista erittäin hyvä vaikutelma, mutta jotenkin en vain kertakaikkiaan ole koskaan pystynyt uskomaan siihen sijoituskohteena.
1 tykkäys
@Verneri_Pulkkinen avasi inflaatiota mainiosti QAssa:
Tästä kumpusi taas kysymys mitä olen joskus aiemminkin (turhaan) yrittänyt pohtia - mitkä yhtiöt voivat laittaa kohonneet kulut myös omiin hintoihinsa, eli keillä on tätä hinnoitteluvoimaa? Ja mistä perussijoittaja, eli kokki kolmonen, rakentaja rane tai nikkari kari osaa tämän päätellä?
Onko sammolla, QTlla, kamuxilla, wärtsilällä tai YITllä hinnoitteluvoimaa? Ainakin sellaisilla yhtiöillä kenellä projektien/laskutuskausien/sopimusten/varastonkierron pituus on mahdollisimman lyhyt, luulisi olevan etulyönti asema, kun ei olla jumissa pitkissä projekteissa tms. vanhoilla hinnoilla/tarjouksilla/sopimuksilla.
Mutta jos joku yhtiö/toimiala omaa niin huonosti hinnoitteluvoimaa, ettei saa edes uusia soppareita/projekteja sopiessa sisällytettyä hintoihinsa noussutta kulutasoa (olettaen ettei kilpailu ole kiristynyt), joka on sitten katteista pois/rahoitetaan kassalla/velalla, niin miksei markkinatalous jo kiristä nykyinflaatiollakin nämä ylimääräiset katteet pois hinnoista kilpailun kautta?
4 tykkäystä
Kiitos. 
Hyvä nyrkkisääntö on, että firmat joilla on leveä kannattavuus omaavat paljon hinnoitteluvoimaa. Esimerkiksi niche teknologiayhtiöt (Revenio tulee mieleen). Toisaalta esim. Sammon vakuutusbisnes on härskin kannattavaa ja vahinkopuolella voi hintoja nostaa nopeastikin.
Vahvoilla brändeillä (kuten Harvia, Marimekko yms) on tietysti myös hinnoitteluvoimaa.
7 tykkäystä
Asiaa voi mielestäni purkaa myös sitä kautta että ajattelee miten inflaatiota mitataan. Yleisin eli kuluttajahintaindeksi kun sisältää näin referoidusti esim energiaa, ruokaa jne. No tämähän tarkoittaa sitä että ennen kuin tilasto näyttää että meillä on inflaatiota niin energian ja ruoan hinnan tulee olla noussut (huomioi että esimerkki on erittäin yksinkertaistettu). Toki kannattaa huomioida että indeksi sisältää kohtalaisen paljon asioita, mutta sieltä jos haarukoi painoarvoltaan suurimpia niin ne luonnollisesti vaikuttavat inflaation muodostumiseen eniten. Ja huomioida myös se että välttämättä kaikki indeksin sisältämät asiat ei ole mukana nostamassa inflaatiota. Näin kun on saanut vähän haarukoitua ja sitten lähtee purkamaan Verpun nyrkkisäännöllä hinnoitteluvoimaa, jolloin voidaan saada hyvällä tuurilla mitätöityä jo koko inflaation vaikutus.
Terveysasioiden lisäksi näin esimerkiksi joku Fortum saattais pärjätä kohtuullisesti inflationarisessa ympäristössä (en omista FUMIA, omistan Reveniota), ihmiset kun yleensä ostavat sen mitä pakostakin tarvitsevat (lääkkeet, sähkö, ruoka). Itse olen lähestynyt asiaa siltä kantilta että inflaatio voisi kiihtyä haitalliseksi asti, tähän saattaisi tuoda turvaa esim kulta- tai hopeakaivokset (omistan SOSIa).
Lisäksi huomioisin arvostuskertoimien käytön muutoksen. Miltä esim forward P/E luku näyttäisi 10% inflaatioluvuilla, ei välttämättä kauhean vertailukelpoiselta ainakaan lähihistorian kanssa.
Edit: Tuossa vielä kasattuna mitä siellä kuluttajahintaindeksissä on sisällä Tilastokeskus - Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2018
Toki tästä pitää vielä purkaa että mitä esim liikenne sisältää muuta kuin nousseen bussilipun.
1 tykkäys
Miksi tuo kannattavuus ennakoisi hyvästä hinnoitteluvoimasta myös korkean inflaation keskellä? Eli miksi korkeat katteet ennakoisi ennemmin hintojen nousuvarasta eikä laskuvarasta? Vakuutusyhtiöillä on korkeat “katteet”, mutta eikö inflaatio voisi sysätä kauan odotetun hintakilpailun aluilleen ja laskea sammon hinnoitteluvoimaa?
Jos revenio voi lisätä kohonneet kulunsa omien tuotteidensa hintaan ja nostaa hintojaan vaikka 7%p.a., ilman että myydyt volyymit kärsii tästä, niin miksei se voi tehdä sitä jo muutenkin?
Ja korostan että inflaatio on itselle sellainen mörkö (kun ei ole alaa opiskellut), on vaikea hahmottaa miten se vaikuttaa isoon kuvaan. Esim. mitä käy yritysten/kuluttajien ostovoimalle jne jne.
2 tykkäystä
Millä aikajänteellä tämä mainittu nollasummapeli muuttuu sijoittamiseksi?
Ping @Juha_Kinnunen
” - Treidaaminen on verrattavissa pokeriin. Siinä on voittajia, mutta voitot ovat nollasummapelissä peräisin toisilta sijoittajilta.”
3 tykkäystä
Jos sijoittamista olisi vain fundapohjalta ja yritysten arvoon pohjautuvasti, ei myöskään salkkujen arvot olisi tätä luokkaa, mitä ne ovat nyt. Ei sellaista aikaa ole ollut, eikä tule, jolloin treidaus ja veivaus olisi vahvasti läsnä markkinoilla.
Osingonmaksu päivänä, loput tuotosta taitaa olla enemmän tai vähemmän spekulatiivista hinnan/arvon veikkailua - joka tulee muilta sijoittajilta, oli holdaus aika sitten 20 minuuttia tai vuotta.
Jaa-a, en osaa tarkkaan sanoa. Terminologia treidaamisen ja sijoittamisen suhteen sisältää paljon harmaata aluetta ja kaikkien omia linjauksia. Missä vaiheessa voidaan ajatella, että olet yhtiön arvon nousussa mukana? Viittaan siis kommenttiin, joka oli samassa jutussa: “Kinnunen muistuttaa, että pitkäaikaisessa osakesäästämisessä tuotot tulevat yleensä yritysten arvon noususta.”
Tämä kommentti tuntuu kiristävän joitakin, mutta en oikeastaan ymmärrä miksi. Minulla on paljon kunnioitusta sekä menestyville treidaajille että pokeripelaajille. Minulla on ollut ilo tuntea molempia. Molemmat ovat minulle taitopelejä, joissa tuurilla on merkittävä vaikutus lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tuurin rooli on kuitenkin nolla, ja taidot ratkaisee. Hyvällä treidaajalla / pelaajalla on parempi odotusarvo, koska hänellä on omien taitojen puolesta “edge” (etu). Molemmista on omaakin kokemusta, vaikkakin aika kaukaa menneisyydestä.
Ymmärrän toki, että tuossa jutussa treidaaminen oli maalattu varsin negatiiviseen sävyyn. Minun kommenteistani se sävy ei kuitenkaan tullut. Minulle sijoitustyylillä ei ole väliä, kukin valitkoon itselleen sopivan. Eikä minulle treidaaminen tai pokeri ole uhkapeliä, kun sitä oikeat osaajat tekevät. Toki molemmat voivat johtaa myös uhkapelaamiseen väärissä käsissä.
Pitää varmaan kirjoittaa koko aiheesta oma teksti, niin ei ainakaan tuon takia jää väärinkäsityksiä 
29 tykkäystä
Meinaako “isot ostolaidat” (tai myynti) että on paljon ostopainetta, vai että on ollut paljon myyntipainetta ja nyt näkyy vain ihmisten pilkkejä ostolaidalla ja myyntilaitaa ei olla vielä keritty täyttää, koska vasta mentiin ostolaiden läpi siitä?
Eihän noista laidoista paljon pysty yksittäisellä hetkellä päättelemään. Itse olen seurannut noita laitoja viime päivät ja selvästi myyjiä on ollut liikkeellä, mutta nyt näyttäisi siltä että laidoilla on enemmän ostajia kuin myyjiä, mikä yhdessä TA kanssa indikoi minulle, että lyhyen aikavälin korjausliike alkaa olla taputeltu.
1 tykkäys
Mitkä julkaisut pitävät listaa sisäpiirikaupoista?
Meillä on Premium-palvelun osana myös Sisäpiirin kaupat, jotka löytyvät kaikki täältä Inderes sisäpiirin kaupat | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Yhtiöt myös tiedottaa kaupoistaan, eli yhtiöiden tiedotefeedeistä näet kätevästi kauppoja. Myös foorumilla useissa ketjuissa kauppoihin reagoidaan.
3 tykkäystä
Ei pysty, ellet sitten lopeta koko OST:ä.
Millaisia osakkeita lähtökohtaisesti kannattaisi valita OSTille? Kiitos.
Tätä on varmaan viimeisen kuukaudenkin aikana kysyttä noin N kertaa. Foorumin haku on ystäväsi. Tästä alkuun:
1 tykkäys
“Jos osakesäästötilisi tuottaa tappiota, voit vähentää tappion pääomatuloistasi ainoastaan sinä vuonna, kun lopetat osakesäästötilin. Tappiota ei siis vähennetä vielä siinä vaiheessa, kun nostat varoja tililtä.”
2 tykkäystä
Eli käytännössä jos osakesäästötili on tappiolla niin saattaa kannattaa lopettaa tili ja avata heti uusi perään. Fiksusti linjattu verottajalta 
3 tykkäystä
Tuohon kun vielä lisää sen, että tupla ostista tulee sakkoja / päivä (ei siis pysty avaamaan lennossa toiselle välittäjälle) sekä sen, että ostin sulkemisen ja uudelleen avaamiseen voi mennä mitä tahansa 2 päivän ja 2 viikon väliltä, niin hienosti toi on tosiaan suunniteltu🙄
2 tykkäystä