Jes kiitos. Itellä Nordeassa joten täytyy sitten tarkistella kun tulee ajankohtaiseksi.
Lähinnä se näkyy kaupoissa ostohinnan kohdalla - joko se on alkup. ostohinta tai hankintameno-olettaman mukaan laskettu ostohinta. Eli näissä on hyvä tarkistaa minkä ostohinnan mukaan voitto on laskettu.
2 tykkäystä
Ainakin itselläni tämä riippuu siitä minkälaista positiota olen hakemassa. Pitkään salkkuun aloituspositio luokkaa 4-7%. Tämän jälkeen sitten lisäostoja suunnitelman mukaan. Tarkkailupositiot 1,5-2% haarukassa.
Kirjoitin joskus sijoitusvirheiden puolelle siitä että varsinkin kasvavien yhtiöiden osalta position kasvatus tasajaolla 1/10+1/10+… oli huono valinta, koska jos yhtiöön uskoo niin menettää merkittävästi tuota potentiaalista arvonnousua liian varovaisen sisään menemisen vuoksi. Tämän jälkeen malli on ollut enemmän 1/2+1/4+1/4. Tässä toki riskien hallinnan vuoksi tiukempi stoplossi jos yhtiö ja kurssi ei kehitykään haluttuun suuntaan.
Eurojen osalta ei mitään tiettyä rajaa. Yleisesti satasien kanssa absoluuttinen tuottomahdollisuus jää sen verran matalaksi että en näe henkilökohtaisesti sitä vaivan arvoiseksi. Ei niin että raha ei kelpaa, mutta aika loppuu kesken kun salkkuun kertyy liikaa seurattavaa.
Ensimmäisten sijoitusten jälkeen (10+% salkusta) lisäostot (tai myynnit) enemmän teknisen analyysin kautta tai kun fundassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Lyhyempään kauppaan sitten mennään puhtaammin teknisten välineiden kautta. Koska tuo on enemmän harrastusta kuin vakavampaa yritystä kassan keräämiseen, niin nämä sijoitukset samassa mittaluokassa tarkkailupositioiden kanssa (1,5-2%).
3 tykkäystä
Mulla tämä riippuu paljon yhtiöstä. Pieni ja alkuvaiheessa oleva yhtiö (Smart, Global Atomic) on yleensä 2%:n luokkaa ja vakiintuneempi toimija sitten luokkaa 5%:a (Aflac, ADP, Sampo). Täytyy tunnustaa, että olen aika huono tankkaamaan, etenkään aiempaa kalliimmalla, joten lisäyksiä tullut tehtyä melko vähän. Rahastoihin menee kk-säästöllä, joten ehkä se lasketaan?
Toisaalta yhtiöiden nykymäärä on 15, joten jokaiseen on saanut vielä ihan suht merkittävän position. Tulevaisuudessa täytyy tehdä enemmän lisäostoja, koska haluan mielummin vähentää kuin lisätä yhtiömäärää.
1 tykkäys
Kyssäri luovutustappioiden vähentämisestä. Tappiot voidaan siis vähentää pääomatuloista eikä maksuun tulevista veroista, eikös näin?
Tämähän ei ole täysimääräinen vähennys, vaan siinä häviää voitollisen myynnin myyntivoiton (miinus pääomavero). Tappio kuittaantuu voitolla, eikä veroa tartte maksaa. Muuten voitosta olisi jäänyt 70 prosenttia kouraan.
Olenhan ymmärtänyt oikein? Tämä pitäisi olla varmasti “kaikille” perusjuttuja…
Lähinnä miksi tätä ihmettelen on se, että monessa yhteydessä kehotetaan tekemään ns. veromyyntejä. Etenkin vuodenvaihteessa jos on tulossa voittoja ja salkussa on tappiollisia osakkeita. Samoin “ota tappiot nopeasti” otetaan kirjaimellisesti ilman esim. firman fundan tutkimista. Laskuissa otetaan heti turskat, etenkin jos on yritetty treidata jollain.
Voittohan on aina voitto vaikka veroja meneekin ja tappioiden vähennyskelpoisuus voitosta on lähinnä pieni lohtu myyjälle jolla on tappiollisia myyntejä.
Ymmärränkö tämän oikein? Jos se on näin kuten ajattelin, niin tuntuu että tätä eivät kaikki ymmärrä.
3 tykkäystä
Kyllä, tappiot vähennetään voitoista, ei veroista.
Esimerkki: Voitot 1000€, Osinko 100€, Kulut 45€, Tappio 500€
Verotettava pääomatulo:
1000 + (0,85 x 100) - 45 - 500 = 540€
→ Veroa 540 x 0,3 = 162€
→ Sinulle 540 x 0,7 = 378€
Vähennys ei ole täysimääräinen, vaan kohdistuu vain “veronallen osuuteen”. Nalle siis antaa anteeksi oman osuutensa, mutta tappiosta sinulle jää 70%, niin kuin voitostakin (olettaen, että teet joskus voitollisen tuloksen). Viimeisessä lauseessa ajatuksesi on väärinpäin: Voittoja kuittaantuu tappioilla. 1)
Veromyynnin idea on siirtää verotusta tulevaisuuteen:
Yllä mainitussa esimerkissä sijoittaja ottaa 500€:n tappiot pienentääkseen tänä vuonna maksettavaa veroa. Ilman veromyyntiä verottaja olisi napannut 1040 x 0,3 = 312€.
Siinä olet oikeassa, ettei päätöksiä kannata tehdä sokkona. “Ota tappiot nopeasti” tarkoittaa pikemminkin, että firmaa tulisi arvioida uudelleen ja pohtia oliko oma analyysi oikea. Pointtina on, ettei jäädä odottelemaan käännettä, jos siihen ei ole perusteita. Myös esim Tekninen analyysi saattaa aiheuttaa Momentumin, jossa osake etenee sijoittajan kannalta väärään suuntaan.
Treidaamisessa sitten vaikuttavatkin eri lait, sillä siinä ostetaan ja myydään lähtökohtaisesti kursseja (ainakin päivän sisäisissä treideissä). Nopeat turskat mahdollistavat uudet yritykset ja suuri määrä kauppoja tarkoittaa, että ns. suuret luvut alkavat vaikuttaa. → Treidaajan voitollisuus tai tappiollisuus paljastuu kohinan alta trendinä, kun toistojen määrää kasvatetaan.
Esim nopan heitto: Mitä enemmän heität noppia, sitä todennäköisemmin silmäluvut hakeutuvat tasapainoon.
Viimeisessä kappaleessa olet aivan oikeassa! Voitto on aina voitto, vaikka verottaja osansa napsaiseekin. Jokaisesta voitollisesta eurosta saat 70senttiä (30keuroon asti)itsellesi. Tappioiden lunastaminen on kuitenkin pakollinen paha, josta kannattaa ottaa oppia ja hyödyt irti. Tappioiden vähennyskelpoisuus ei ole vain “pieni lohtu” vaan reilu peli. Mikäli tappioita ei saa vähentää, joutuisi sijoittaja maksamaan veroja olemattomista voitoista.
Jos yllä mainitussa keississä tappiot olisivatkin sopivasti 1045€:
Tappio vähennettävissä:
1000 + (0,85 x 100) - 45 - 1045 = 0€, josta veroa 0€
Tappio ei vähennettävissä:
1000 + (0,85 x 100) - 45 = 1045, josta veroa 313.5, vaikka voittoa ei todellisuudessa tehty.
Jos tappio taas vähennettäisiin verosta:
313.5 - 1045 = -731.5e (palautuksia), vaikka veroja ei ole edes maksettu
- Verottaja laskee verosi seuraavasti:
+ Luovutusvoitot
+ Osinkojen veronalainen osuus
= Pääomatulot
- Kulut
= Puhdas pääomatulo
- Verovuoden tappiot
- Aiemmat tappiot
= Verotettava pääomatulo
x 0,3
= Vero pääomatuloista
+ Vero ansiotuloista
- Maksetut verot palkasta, osingoista, ennakkoverot jne
= Palautus / Jälkivero
Pahoittelut, että kirjoitus rönsyilee todella paljon, mutta toivottavasti tästä oli apua!
25 tykkäystä
Kiitti, sain selville ja hain vahvistuksen itselleni että olen ymmärtänyt asian oikein. Erilaisia tilanteita on paljon ja kiva että toit muutamia pointteja esille.
Ehkä tässä markkinassa kun uusia sijoittajia on paljon niin halusin ääneen ajatella. Toivottavasti tästä oli muillekin hyötyä.
7 tykkäystä
Tähän olen aiemminkin törmännyt, enkä ole ymmärtänyt - en myöskään näillä perusteluilla.
Jos oletetaan, että markkina on tehokas, niin osakkeen hinnassa on huomioitu yhtiön velka.
Kaksi muuten identtistä yhtiötä: toisella velkaa 10 milliä ja toisella 500 milliä. Eikös sen pitäisi näkyä kurssissa?
Tässä on jotain meikäläiselle perusteellisen hämärää, koska esim Oldenburg (jota pidän jalustalla) on (eri tunnusluvussa) väittänyt samaa…
… jeesatkaa varhaisdementikkoa…
1 tykkäys
Sehän siinä onkin. Velka näkyy kurssia laskevana mikä tekee P/E tai P/S pienemmän eli houkuttelevamman vaikka pitäisi saada sijoittajan varautuneemmaksi.
3 tykkäystä
Tehokkaat markkinat pyrkii pääasiassa huomioimaan tulevaisuuden kassavirrat - ei liikevaihtoa, mihin price to sales viittaa.
Karkeasti mitä velkaisempi yritys, sitä parempi price to sales tunnusluku, koska velka laskee osakkeen arvoa.
Yhtenä havainnollistavana esimerkkinä ajatellaan yhtiö, jolla ei yhtään velkaa markkina-arvo olisi 100M€ ja liikevaihto 100M€. Jos ko. yritys päättäisikin nyt ottaa velkaa 50M€ ja jakaisi sen samantien omistajilleen osinkona, niin markkina-arvo laskisi ainakin tuon 50M€, mutta liikevaihto ei lähtökohtaisesti muuttuisi mihinkään. Näin ollen uusi price to sales luku olisi 0.5, mutta ei osaketta voisi pitää sen halvempana kuin se ennen tuota velanottoa oli.
Ja huom. PE tunnusluku ei samalla tapaa ongelmallinen, koska tuloksessahan huomioidaan velkojen korot.
4 tykkäystä
Dänx. Olen jotenkin ajatellut tämän “väärinpäin”, tosin noita P/E tai P/S en ole juurikaan arvostanut, toisin kuin tulevaisuuden (pysyviä) rahantekonäkymiä…
Kiitos!
1 tykkäys
Kiitos myös! Näin selostettuna aivan itsestään selvää…
P/S on väärä mittari, koska liikevaihto ei kuulu osakkeenomistajille, vaan sekä osakkeenomistajille että velkojille, eli “yhtiölle”. Tuloslaskelman eristä jotka kuuluvat yhtiölle pitää käyttää EV-pohjaisia tunnuslukuja. EV/Sales, EV/EBITDA ja EV/EBIT näistä esimerkkeinä. Sitten kun liikevoitosta on maksettu korot ja verot niin voidaan käyttää P/E:tä, koska nettotulos kuuluu pelkästään osakkeenomistajille. Olisi tässä väärin käyttää EV/E:tä.
5 tykkäystä
Lisätääs vielä, että kun ymmärtää tuohon P/S lukuun liittyvän ongelman, niin aivan täysin tarpeeton lukukaan se ei aina välttämättä ole.
Esimerkkinä mainittakoon E.ON, jota tutkin jokin aikaa sitten. Se on yhtiönä hyvin velkainen ja velan määrä reilusti ylittää osakkeiden markkina-arvon. Tämän hetken EV/Sales on n. 1, mutta price / sales vain 0,44. E.ON on yhtiö, joka saa markkinalta äärimmäisen edullista lainaa ja toimii (nykyään) hyvin defensiivisillä kasvualoilla. Tuosta olen sitten päätellyt, että yhtiöön liittyy hyvä potentiaali hyvään osakepääoman tuottoon, koska velkojat vie niin pienen osuuden tulevista voitoista. EV perustaiset tunnnusluvut taas antaa tässä osakkeessa mielestäni huonomman kuvan kuin muissa osakkeissa keskimäärin.
Käänteinen esimerkki olisi sitten joku yhtiö, jolla olisi suhteellisen vähän velkaa (ja hyvät EV perusteiset luvut), mutta jostain syystä se velka olisi huomattavan korkeakorkoista.
Molemmat asiathan näkyy kyllä ihan perus P/E:ssäkin, mutta jos tykkää tehdä asioista monimutkaisia… 
3 tykkäystä
Hei! Aloittelijan kysmys. Pankit ehkä jakavat osinkoa nyt tulevana syksynä. Itsellä on Aktian osakkeita, jotka hankittu kevään ja kesän aikana. Mitä tarkoittaa, kun uutisoidaan, että esim Aktia jakaa osinkoa vuodelta 2020? Tarkoitan sitä, että olenko oikeutettu osinkoon vaikka minulla ei ollut Aktiaa vuonna 2020 vaan vasta nyt myöhemmin?
Kunhan omistat osakkeen osingon irtoamispäivään asti.
1 tykkäys
Tarkoittaa, että osinko maksetaan vuoden 2020 tuloksen ja sen vuoden yhtiökokouksen päätösten perusteella. Pankkien tapauksessa tämä voi tarkoittaa myös vuodelta 2020 maksamatta jääneitä osinkoja, EKP:n rajoitettua voittojen ulosmaksua.
Jokaiseen osingonmaksuun liittyy täsmäytyspäivä (olikohan oikea termi…?) jona osinkoihin oikeuttavat osakkeet on omistettava ollakseen oikeutettu osinkoon. Tuona, maksusta ilmoittamisen yhteydessä kerrottavana päivänä kun osakkeet omistat, niin olet oikeutettu osinkoon.
2 tykkäystä
Paljon selkeämpää puhua irtoamispäivästä kuin täsmäytyspäivästä.
Täsmäytyspäivä on vasta irtoamispäivän jälkeen.
Nordnetin faqista:
Jos osakkeen ostaja tekee kaupan osingon irtoamisen jälkeen, ostaja ei ole oikeutettu osinkoon (vaikka se olisi ennen täsmäytyspäivää). Osinko jää tuolloin myyjälle.
2 tykkäystä
Kiitos teille molemmille! Itselleni asia oli uusi ja ihmettelin juuri tuota viittausta vuoteen 2020. Tarkoitus on pitää osakkeet pitkään eli varmaan olen saamapuolella sitten, kun aika koittaa.
1 tykkäys
Mietin tässä että mitä tarkoittaa monilla Foorumeilla puhutut Nonnerot/ NON-sijoittajat ?
2 tykkäystä