Selvä eli jos esim. +400€ voitolla olevalla osakkeella maksan -300€ olevan osakkeen turskat pois jolloin voitoksi jää 100€ ja tästä tulee se että tarvii maksaa myös vähemmän veroja kun jäisi pienempi summakin käteen?
Juuri näin. Eli sinulla on +400€ myyntivoittoa, josta vähennät -300€ myyntitappiot, maksat verot siitä 100€ myyntivoitosta.
@Sener Juu ajattelinkin että toi mun ensimmäinen esimerkki kuulosti niin epätodelliselta ettei se voi niin mennä 
mutta eikös tää tapahdu ihan automaattisesti ettei itse tarvi mitään säätää? Eli jos vaikka vuosi sitte oisin myynyt sen 300€ tappiolla ja nyt myisin noi 400€ voitolla niin siitä tulee automaattisesti vaan se 100€ mistä maksaa veroa.
Käsittääkseni kyllä, onhan se kulu siinä missä uuden ostokin. Itseasiassa verottajan kannalta olisi edullisempaa hyväksyä korjaus, mutta ei uutta laitetta, koska korjauksen jälkeen sinulle jää enemmän verotettavia voittoja.
3 tykkäystä
Jos vanhat tappiot ovat verottajan tiedossa, noin se menee. Säätämisen tarve voi tulla siitä, että jos teet tänä vuonna voittoa ja ensi vuonna tappiota, maksat tämän vuoden voitoista veroa, ja tappiot voit vähentää vain samalta tai tulevilta vuosilta.
Eli jos sinulla on salkussa kahta yhtiötä, joita kumpaakin olet ostanut 1000 eurolla, Herkku+50% ja Turska-50%, ja klassiseen tyyliin myyt tänä vuonna Herkun, kun se on noussut niin paljon, myyntihinta 1500, saat voittoa 500€, ja ensi vuoden verotuksessa maksat verot siitä 500 eurosta. Turskaa et myy vielä, kun et halua tappiolla myydä. Ensi vuonna Turska laskee 50% lisää, jolloin kamelin selkä katkeaa, ja myyt sen lopulta, hintaan 250€, saat tappiota 750€. Tämän jälkeen huomaat, ettet ollutkaan niin loistava sijoittaja kuin olit luullut, ja lopetat koko homman seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Kokonaisvoitoksesi jää 500€ - 750€ eli tappiota tulee 250€, kuitenkin maksat lisäksi 150€ veroa siitä 500€ voitosta, eli vero menee lisätappioksesi, yhteistappio 450€. Näin tämä yleensä menee meillä bulleroilla, ja kun seuraavat viisi vuotta ovatkin osakemarkkinoilla huonompaa aikaa, et uskalla enää panna osakkeisiin latin latia, kun rahat menee, vaikka piti tulla rikkaaksi.
Muun muassa tämän vuoksi voi olla järkevää myydä tänä vuonna ne turskat, ja katsoa nousevien osakekurssien yhtiöitä vaikka vähän pidempään. Jos myisit 500 turskat tänään, saisit 500€ vähennyskelpoista tappiota. Ensi vuonna Herkku on kasvanut 20% lisää, kun ajattelet markkinan kääntyneen juuri laskuun, eli 1500€ on kasvanut 1800 euroksi, ja silloin päätät kotiuttaa voitot. Voit vähentää 800€ voitostasi aiemmat 500€ tappiot, eli maksat veroa vain 300 eurosta, eli 90€ veroa. Jäit voitolle 210€. Harmittelet kovasti, kun tuli ostettua sitä Turskaa, mutta harmittaa paljon vähemmän kuin jos olisit tehnyt myynnit toisessa järjestyksessä, bullerojärjestyksessä.
Nämä on niitä oppirahoja, joita jokaisen pitää maksaa. Omalta osaltani olen maksanut, paitsi että isommilla summilla.
10 tykkäystä
Vastasin viikko sitten samanlaiseen kysymykseen toisessa ketjussa. Viestissä oleva verotuksen kaavio on poimittu verottajan jostain kuvaajasta, mitä en koskaan löydä kun sitä tarvitsisin. Pitäisi varmaan ladata koneelle…
2 tykkäystä
Kertokaas fiksummat onko tuo 1000€ raja (kertavähennys vai useammalle vuodelle) per työväline vai kokonaisuus?
Eli jos ostan “huomattavien sivutulojen hankintaan” läppärin ja näytön, molemmat maksavat 600€ eli yhteensä 1200€ niin voiko molemmat vähentää kerralla vai jakaa useammalle vuodelle tuon 25% säännön mukaan?
## Työvälineen hankintamenon voit vähentää poistoina
Aloita vähennys esineen hankintavuonna. Sinä vuonna kun esine on poistunut tulonhankkimiskäytöstä, poisto ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Tietokoneen hankintameno vähennetään 25 % vuotuisin menojäännöspoistoin. Jos verotuksessa hyväksyttävä hankintameno on enintään 1 000 euroa, sen saa vähentää kerralla.
Esimerkki 1: Ostat tietokoneen 2 000 eurolla ja sinulla on näyttöä koneen työkäytöstä. Vähennysoikeus on 50 % eli 1 000 euroa.
Saat vähentää koko 1 000 euroa tietokoneen hankintavuonna.
Esimerkki 2: Ostat tietokoneen 2 000 eurolla ja se on pääasiallisesti työkäytössä. Vähennysoikeus on 100 %, eli saat vähentää 2 000 euroa menojäännöspoistoina.
Vuosi 1: 25 % poisto x 2 000 e = 500 e. Vähennykseksi hyväksytään 500 euroa.
Laske seuraavan vuoden poisto menojäännöksestä , joka lasketaan näin: 2 000 euroa - 500 euroa eli 1 500 euroa.
Vuosi 2: 25 % poisto x 1 500 e = 375 e
Vuosi 3: 25 % poisto x 1 125 e = 281,25 e
Vuosi 4: menojäännös on alle 1 000 euroa (1 125 - 281,25 = 843,75 e), joten sen voi poistaa kerralla.
1 tykkäys
Sanamuodon mukaan puhutaan esineestä, ei esineistä, joten jokaista voisi käsitellä yksilönä, mutta veroneuvot kannattaa kysyä verottajalta suoraan.
3 tykkäystä
Onko jollain vinkata jotain valmista, hyvää MS Excel / Open Office Calc / Google Sheets -pohjaa sijoitusten kirjanpitoon, jonka avulla veroilmoitus on helppo tehdä tai tarkastaa?
Jep, kysy ihmeessä suoraan verottajalta, ja kun saat vastauksen niin kerro meillekin 
Itselleni ei tullut mieleen pohtia asiaa näin tarkkaan, ja kun hankin läppärin (+ telakan) + ison monitorin, niin tulin laittaneeksi sen verotukseen kuten sitä käytetään, kokonaisuutena.
Tilanne oli siis juuri sellainen, että sekä läppäri että monitori maksoivat alle tonnin per kikkare, mutta yhteissumma meni yli, joten laitoin 1/4 per vuosi vähennykseen.
Kirjoittelin ehdotukseeni pitkälti auki hankitut välineet, niiden käytön, hinnat jne., ja ainakin minun kohdallani verottaja oli tyytyväinen ehdotukseeni. Jos joku on sitä edes lukenut 
1 tykkäys
mä ymmärrän tuon ohjeen niin, että
- vuonna 25% 1200 € eli 300 €
- vuonna (1200 € - 300 €) = 900 €
Mielenkiintoinen kysymys. Mielestäni jokainen työväline katsotaan erikseen. Eli näyttö ja läppäri erikseen. Asia on ollut hyvin selvä, kun näyttö on hankittu eri vuonna kuin tietokone.
Tuohan on sinänsä selvä eli jos eri vuonna hankinnat niin sitten menee kerralla (jos ei muita hankintoja)
Soittelenpa verottajalle maanantaina ja kysyn.
4 tykkäystä
Onko ihmiset sijoittaneet omaa rahaa yritykseen svoppina vai ihan nollakorkoisena lainana? Plussat miinukset?
1 tykkäys
1 tykkäys
Juu, teoria on hallussa, mutta olisin kysellyt juuri mietteitä muilta että kummin olette tehneet.
Pakko korjata tuota sinun lausetta vaan sen osilta, että laina ei varsinaisesti pienennä nettovarallisuutta vaan pitää sen samana. SVOP sen sijaan nostaa.
1 tykkäys
Itse olen käyttänyt SVOP:ia juurikin tuosta nettovarallisuudesta johtuen. Tarkennuksesi on ihan validi. Aiemmassa kommentissani on ilmeinen väärinymmärryksen mahdollisuus, varsinkin jos teoria ei ole hallussa.
2 tykkäystä
Ehka kaikkien menestyneiden holdareiden ei tarvitsekaan ihan viela alkaa pakata laukkuja sielta verokarhun pesasta:
4 tykkäystä
Morjesta palstalle!
Pitkään tullut seurailtua hyviä ja informatiivisia eri keskusteluja ja nyt tuli liityttyä joukkoon, kun tuli kysyttävää liittyen yrityksen sijoituksiin.
Tilanne lyhyesti; Olemassa oleva yhden henkilön osakeyhtiö. Kassaan alkanut hieman kertymään ylimääräistä, koska palkkaa nostetaan veroprosentin perusteella sen verran, että veroprosentti on enintään osinkoveroprosentin (max 8% nettovarallisuudesta) alapuolella eli ~27%. Nyt ylijäämä olisi tarkoitus laittaa töihin sijoittamalla osakkeisiin. Sijoitukset vakaisiin osinkoa maksaviin yrityksiin suomessa ja ulkomailla.
Miten menee osinkojen verotus? Pidättääkö esim. Nordnet yrityksen saamista suomalaisista osingoista jonkun suuruisen ennakkopidätyksen vai tilitetäänkö osinkovero(=tulovero) itse kokonaisuudessaan verottajalle?
Miten ulkomaalaisten osinkojen kanssa, joiden kanssa Suomella on verotussopimus? Pidätetäänkö näistä automaattisesti 15 % ja itse maksetaan myöhemmin tuo 5% (= 20% = yrityksen tuloveroprosentti)?
1 tykkäys