Tähän olen aiemminkin törmännyt, enkä ole ymmärtänyt - en myöskään näillä perusteluilla.
Jos oletetaan, että markkina on tehokas, niin osakkeen hinnassa on huomioitu yhtiön velka.
Kaksi muuten identtistä yhtiötä: toisella velkaa 10 milliä ja toisella 500 milliä. Eikös sen pitäisi näkyä kurssissa?
Tässä on jotain meikäläiselle perusteellisen hämärää, koska esim Oldenburg (jota pidän jalustalla) on (eri tunnusluvussa) väittänyt samaa…
… jeesatkaa varhaisdementikkoa…
Sehän siinä onkin. Velka näkyy kurssia laskevana mikä tekee P/E tai P/S pienemmän eli houkuttelevamman vaikka pitäisi saada sijoittajan varautuneemmaksi.
Tehokkaat markkinat pyrkii pääasiassa huomioimaan tulevaisuuden kassavirrat - ei liikevaihtoa, mihin price to sales viittaa.
Karkeasti mitä velkaisempi yritys, sitä parempi price to sales tunnusluku, koska velka laskee osakkeen arvoa.
Yhtenä havainnollistavana esimerkkinä ajatellaan yhtiö, jolla ei yhtään velkaa markkina-arvo olisi 100M€ ja liikevaihto 100M€. Jos ko. yritys päättäisikin nyt ottaa velkaa 50M€ ja jakaisi sen samantien omistajilleen osinkona, niin markkina-arvo laskisi ainakin tuon 50M€, mutta liikevaihto ei lähtökohtaisesti muuttuisi mihinkään. Näin ollen uusi price to sales luku olisi 0.5, mutta ei osaketta voisi pitää sen halvempana kuin se ennen tuota velanottoa oli.
Ja huom. PE tunnusluku ei samalla tapaa ongelmallinen, koska tuloksessahan huomioidaan velkojen korot.
Dänx. Olen jotenkin ajatellut tämän “väärinpäin”, tosin noita P/E tai P/S en ole juurikaan arvostanut, toisin kuin tulevaisuuden (pysyviä) rahantekonäkymiä…
Kiitos!
Kiitos myös! Näin selostettuna aivan itsestään selvää…
P/S on väärä mittari, koska liikevaihto ei kuulu osakkeenomistajille, vaan sekä osakkeenomistajille että velkojille, eli “yhtiölle”. Tuloslaskelman eristä jotka kuuluvat yhtiölle pitää käyttää EV-pohjaisia tunnuslukuja. EV/Sales, EV/EBITDA ja EV/EBIT näistä esimerkkeinä. Sitten kun liikevoitosta on maksettu korot ja verot niin voidaan käyttää P/E:tä, koska nettotulos kuuluu pelkästään osakkeenomistajille. Olisi tässä väärin käyttää EV/E:tä.
Lisätääs vielä, että kun ymmärtää tuohon P/S lukuun liittyvän ongelman, niin aivan täysin tarpeeton lukukaan se ei aina välttämättä ole.
Esimerkkinä mainittakoon E.ON, jota tutkin jokin aikaa sitten. Se on yhtiönä hyvin velkainen ja velan määrä reilusti ylittää osakkeiden markkina-arvon. Tämän hetken EV/Sales on n. 1, mutta price / sales vain 0,44. E.ON on yhtiö, joka saa markkinalta äärimmäisen edullista lainaa ja toimii (nykyään) hyvin defensiivisillä kasvualoilla. Tuosta olen sitten päätellyt, että yhtiöön liittyy hyvä potentiaali hyvään osakepääoman tuottoon, koska velkojat vie niin pienen osuuden tulevista voitoista. EV perustaiset tunnnusluvut taas antaa tässä osakkeessa mielestäni huonomman kuvan kuin muissa osakkeissa keskimäärin.
Käänteinen esimerkki olisi sitten joku yhtiö, jolla olisi suhteellisen vähän velkaa (ja hyvät EV perusteiset luvut), mutta jostain syystä se velka olisi huomattavan korkeakorkoista.
Molemmat asiathan näkyy kyllä ihan perus P/E:ssäkin, mutta jos tykkää tehdä asioista monimutkaisia… 
Hei! Aloittelijan kysmys. Pankit ehkä jakavat osinkoa nyt tulevana syksynä. Itsellä on Aktian osakkeita, jotka hankittu kevään ja kesän aikana. Mitä tarkoittaa, kun uutisoidaan, että esim Aktia jakaa osinkoa vuodelta 2020? Tarkoitan sitä, että olenko oikeutettu osinkoon vaikka minulla ei ollut Aktiaa vuonna 2020 vaan vasta nyt myöhemmin?
Kunhan omistat osakkeen osingon irtoamispäivään asti.
Tarkoittaa, että osinko maksetaan vuoden 2020 tuloksen ja sen vuoden yhtiökokouksen päätösten perusteella. Pankkien tapauksessa tämä voi tarkoittaa myös vuodelta 2020 maksamatta jääneitä osinkoja, EKP:n rajoitettua voittojen ulosmaksua.
Jokaiseen osingonmaksuun liittyy täsmäytyspäivä (olikohan oikea termi…?) jona osinkoihin oikeuttavat osakkeet on omistettava ollakseen oikeutettu osinkoon. Tuona, maksusta ilmoittamisen yhteydessä kerrottavana päivänä kun osakkeet omistat, niin olet oikeutettu osinkoon.
Paljon selkeämpää puhua irtoamispäivästä kuin täsmäytyspäivästä.
Täsmäytyspäivä on vasta irtoamispäivän jälkeen.
Nordnetin faqista:
Jos osakkeen ostaja tekee kaupan osingon irtoamisen jälkeen, ostaja ei ole oikeutettu osinkoon (vaikka se olisi ennen täsmäytyspäivää). Osinko jää tuolloin myyjälle.
Kiitos teille molemmille! Itselleni asia oli uusi ja ihmettelin juuri tuota viittausta vuoteen 2020. Tarkoitus on pitää osakkeet pitkään eli varmaan olen saamapuolella sitten, kun aika koittaa.
Mietin tässä että mitä tarkoittaa monilla Foorumeilla puhutut Nonnerot/ NON-sijoittajat ?
NON on Nordnetin välittäjälyhenne, se esiintyy tehdyissä kaupoissa.
Tuulipukuihinhan siinä viitataan.
Tämä on ihan helppo juttu. NON eli nonnerot tekee kaiken aina toisinpäin(negaatio) kun pitäisi. Kun pitäisi ostaa nousevaan kurssiin niin Nonnerot myy. Kun pitäisi luopua turskasta niin Nonnerot vaan pilkkii lisää.
Toi on aika julma tulkinta. Eikös nonnero ole “tavis”, ja kyllä tavikset aika usein tekee suuren osan ajasta kuten on ihan järkevää.
Tällä hetkellä sekä supertähdet että nonnerot ostaa (ja holdaa) pää märkänä. Kumpi ryhmä on väärässä?
Pahoittelen, jos en ymmärtänyt huumoriaspektia.
Nonnerot on itseään keskimääräistä osaavampina pitävien foorumilaisten tapa puhua tuulipuvuista, tuulareista, reiskoista, jani-pettereistä; sopuleista ja rahvaasta, eli siis “tavallisesta kansasta” johon puhujat eivät itse katso kuuluvansa. Se on siis tapa ylentää itsensä vaurastumisen ehdottomaksi osaajaksi ja lahjakkaaksi, näkemykselliseksi sekä kokeneeksi sijoittajaksi.
Sana on kekseliäästi johdettu Nordnetin NON-lyhenteestä.
Vastaan omaan pohdintaani Noho-ketjusta vähemmistöihin liittyen:
Niin piti nuo vähemmistöt vähentää tuosta EBITistä, niinkuin @Petri_Gostowski n Panimo OY teki mainiossa blogi-kirjoituksessa:
Hei,
Mulla alkaa/jatkuu oman alan opinnot nyt syyskuussa ja teen juuri aikuiskoulutustukihakemusta työllisyysrahastolle. Ongelma on et mul on sijoitukset perinteisellä AOT ja ei saisi tulla tuloja samaan aikaan, kun nostaa työllisyysrahastosta tukea.
Pystyykö omia arvopapereita siirtämään OST tilille, vai pitääkö kaikki ensin myydä ja antaa verokarhulle osansa. Menee aikamoiseksi veivaamiseksi, kun osingonmaksajia on paljon salkussa, joten ongelma on hyvinkin relevantti tästä näkökulmasta. Eihän tässä mitään hätää olisi, jos omistaisi pelkästään ei-osinkoa-jakavia kasvuyhtiöitä.
Joka tapauksessa tulee olemaan aika hurjat verot tulossa ensi vuonna, kun olen jo nyt kotiuttanut voittoja, kun maksoin kaikki velat pois ennen opintojen alkamista (riskien välttämiseksi ja kuukausimenojen hallinnoinnin takia).
OST:ille ei voi siirtää osakkeita, vain rahan tallettaminen onnistuu.
