Kiitos hyvästä vastauksesta. Pitkälti samoja ajatuksia itsellä ja tosiaan käteistä on tullut säästettyä mukavasti. Riskejä pohtiessani tajusin että olenkin ehkä enemmän huolissani asunnon ostamisesta velkavivun takia kuin osakkeista vaikka asunnon pitäisikin olla riskittömämpi sijoitus. Kuitenkin 10% asuntojen hintojen lasku veisi jo melko pitkälle takamatkalle jos velkaa on 200-300t euroa.
3 tykkäystä
Nortti1:n erittäin hyvien vastausten lisäksi kannattaa pitää mielessä se, että mikä on näiden suuromistajien ja yritysjohdon välinen rooli.
Yritysjohto toimii omistajien työntekijöinä ja heidän tulee jatkuvasti kyetä esittämään yrityksen toiminta myös jatkossa toimivana sijoituskeissinä. Yrityksen hyvä IR ja markkinointi piensijoittajille toimii suuromistajille tuuliviirinä. Jos analyytikot ja piensijoittajat ovat yhteisesti sitä mieltä että johto on viestinnässään ja strategian toteutuksessa uskottava, kannattaa myös ison omistajan olla lähtökohtaisesti samaa mieltä.
Johto joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaolonsa, muutoin saattaa tulla kenkää.
Suuromistajat haluavat halvalla ja helposti tietoa johdon uskottavuudesta, eivätkä halua ottaa sitä riskiä että he keskustelisivat johdon kanssa ja joutuisivat viranomaisten hampaisiin sisäpiiritiedon hankkimisesta. Helpointa on käskeä johtoa viestimään asiansa avoimesti suurelle joukolle sijoittajia.
3 tykkäystä
Tuo on kyllä monisyisempi tilanne kuin osakesijoittaminen. Vaikken pk-seudulla asu, ymmärrän tuskasi hintatason suhteen.
Ehkä tuota asunnon ostoa voisi miettiä hieman toiselta kantilta skenaarioajatteluna;
Oletko jäämässä pysyvästi pk-seudulle? Jos olet, on asuntojen hintakehitys siellä ollut historiallisesti hyvä, eikä suuremmatkaan kriisit ole sitä pitkäaikaisesti heiluttaneet eikä näköpiirissä ole tuota tulevaisuudessakaan. Jos haluat lisää confirmation biasia, lue Hypon asuntomarkkinakatsauksia.
Oletko tulevaisuudessa ehkä ostamassa pk-seudulta isomman ja kalliimman asunnon ensiasunnon jälkeen? Jos näin, hyödyt asuntojen hintojen laskusta enemmän kuin niiden nousemisesta. (kaikki laskee, kalliit suhteessa enemmän). Jos taas hinnat jatkavat nousuaan, menetät ostamatta jääneen ensiasunnon tuotot.
Ainoa skenaario, jossa miettisin tarkemmin asunnon ostoa pk-seudulta on, jos tiedät että muutat sieltä pois esim 5 vuoden päästä. Todennäköisesti sillonkin jäät voitolle, kun hesan kämppäsi arvo on noussut ja uuden kotikaupunkisi asuntojen hinnat ovat polkeneet paikoillaan / laskeneet.
Jos muutat sieltä pois 30 vuoden kuluttua viettämään eläkepäiviä vaikkapa Kainuuseen, on erittäin todennäköistä, että hintakehitys pks on ollut positiivista ja Kainuussa negatiivista, eli tällöinkin voitat.
Asiaa hieman sivuten, olen monesti pohtinut tuota pks asuntoparadoksia; kaikki asunnonomistajat vaurastuvat siellä nopeaan tahtiin, mutta ainoat tilanteesta oikeasti hyötyvät ovat niitä, jotka realisoivat asunnonsa hinnannousun ja muuttavat halvemmalle alueelle tai vuokralle (olettaen ettei vuokrataso nouse, ja miksi ei nousisi). Se 40 neliön kaksio on 40 neliön kaksio riippumatta siitä, onko sen markkinahinta 350 vai 400 te. Maakunnassa asunto/talo on enemmäkin kulutushyödyke, jonka arvo laskee kuten minkä tahansa muunkin kulutushyödykkeen. Jos pidät omaisuudestasi hyvää huolta ja maakuntakeskuksesta ei viedä sitä viimeistä sellutehdasta pois, saatat menettää vähemmän rahaa kuin naapurikunnassa, mutta suunta on selvä. Toisaalta sitten absoluuttiset rahamäärät, joita asuntoon laitetaan kiinni ovat ihan toisessa sfäärissä.
tsemppiä valintoihin!
5 tykkäystä
Jos pääomaa on kertynyt jo mukavasti niin itse lähtisin hajauttamaan ajallisesti markkinoille tuloa. Aloittaisin sijoittamisen heti, mutta en laittaisi kaikkia säästöjä kerralla osakemarkkinoille tai rahastoihin vaan lisäisin panostuksia hiljalleen. Näin välttäisi sen ettei ainakaan kaikki sijoitukset osu aivan markkinan huippuun.
1 tykkäys
Terve. Etsin vastausta yhteen osakesäästötili-kysymykseen.
Aikomukseni on avata osakesäästötili olemassa olevan arvo-osuustilin rinnalle. Yritin eri tietopaketeista löytää vastausta tähän, mutta en löytänyt. Ehkä foorumi osaa auttaaa?
Ns. “1000 euron sääntö” myynneissä. Käsittääkseni osakesäästötilin verot tulevat maksuun vasta kun tililtä nostaa ulos varoja. Näin ollen pohdin, että jos arvo-osuustilin osakesalkusta myyn yhteensä alle tonnilla osakkeita verovapaasti, vaikuttaako OST:in sisäiset myynnit tuohon summaan? Eli jos myyn vaikka arvo-osuustilillä joulukuussa 900€ jotain osaketta joka on kivasti voitolla, ajatuksena verovapaa tuotto, vaikuttaako esim. OST tekemäni 500€ myynti tähän niin, että kokonaismyynnit ovatkin 1400€? Oman logiikan mukaan ei, koska vero tulee maksettavaksi vasta jos nostan osakesäästötililtä rahat ulos. Eli jos jätän tuon OST 500€ myynnin tilille, on tuo 900€ edelleen verovapaa mikäli mitään muita myyntejä en ole tehnyt arvo-osuustililtä?
Ei vaikuta.
Osakesäästötilin tuoton verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kysymys luovutusvoiton verotuksesta vaan muun erikseen säädetyn veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa. Myöskään TVL 53 §:n 8 kohdan mukainen enintään 500 euron valuuttakurssivoittojen verovapaussäännös ei sovellu osakesäästötililtä nostettuihin tuottoihin.
Osakesäästötilin verotus - vero.fi
2 tykkäystä
Mikä olisi paras (maksuton) työkalu Helsingin pörssin yhtiöiden vertailuun?
Sellainen, jossa saisi järjestettyä kaikki yhtiöt järjestykseen pienimmästä suurimpaan (tai suurimmasta pienimpään) tunnuslukujen perusteella, esimerkiksi P/E -luvun, P/S -luvun jne.
Tuoltahan noi saa ladattua exceliin.
Puuttuu näköjään pienimmät nakkikioskit, mutta saa kyllä melkein koko pörssin ja lisäksi pystyy leikkimään ennustetuilla.
7 tykkäystä
Joku akuutin liputussormen syyhystä kärsivä varmasti liputtaa tämän, niin kuin kaikki aloittelijoiden tyhmät kysymykset, mutta koitetaan onnea… Olen kuitenkin niin kauan yrittänyt seuraavia asioita itsenäisesti selvittää, että hyvällä omatunnolla nyt kehtaan kysyä:
1 Onko Inderesin kk-pohjainen tilaus vuositilaus, joka laskutetaan kerran kuukaudessa, vai onko tilaus irtisanottavissa jokaisen kuukauden jälkeen niin että laskutus katkeaa? (Näistä vastaavista on tullut näpeille ulkomaisista palveluista, joten ihan todella tarkkana tulee nykyään oltua).
2 Nordnetin sivulla lukee:
“Osakesäästäjien jäsenenä saat Inderes-analyysit suomalaisista pörssiyhtiöstä edullisemmin: Nordnetin hinnaston tasoilla 2–3 oleville Osakesäästäjien jäsenille 10 €/kk ja tasolla 1 oleville 0 €/kk (norm. 20 €/kk)”.
Voisiko joku vääntää rautalangasta miten pääsen nauttimaan 10/kk analyyseistä. Jos siis liityn OSKL:n, ja ilmoitan siitä Nordnetille, niin miten tieto välittyy Inderesille? Teenkö erillisen kk-tilauksen Inderesille, ja hinta määräytyy kuukausittain sen mukaan millä tasolla Nordnetissä olen, vai onko tuossa kysymys jostain eri palvelusta (tuossa ei sanotakaan, että kyse premium-jäsenyydestä)? Jos kyse eri jäsenyydestä, niin miten se tilataan ja miten se poikkeaa premiumjäsenyydestä?
- Nordnetistä menu / pörssit ja markkinat / analyysit
Sieltä avaa Inderesin tilaus ja sitten samalta sivulta avaa Inderes palvelu. Molempiin näihin toimiin on omat napit tuolla sivulla.
Itse olen luonut Inderes-tunnuksen vasta tämän jälkeen, mutta oletan että sivusto tässä vaiheessa ehdottaa olemassaolevan tunnuksesi päivittämistä tai päivittyy automaattisesti jos olet jo kirjautuneena omalla tunnuksellasi Inderesiin.
Sitten kun tuo Inderes-tilisi on päivittynyt, ei tarvitse enää käydä Nordnetin kautta vaan jatkossa voit mennä Inderesin sivuille suoraan.
5 tykkäystä
Tarvitaanko OMX Helsinkiin tai First Northiin listautuvien yritysten instituutioantiin osallistumiseen IPOssa aina oma yritys, vai voiko niihin osallistua yksityishenkilönä kunhan vain on varaa tehdä riittävän suuri merkintä?
Onko ehdoissa muita tyypillisiä eroavaisuuksia yleisöanteihin?
Olen useisiin yleisöanteihin osallistunut vuosien varrella ja niiden ehdot lukenut.
1 tykkäys
Riippuu annista mutta noin yleisesti ottaen yksityishenkilökin voi ottaa osaa kunhan merkinnän alarajan verran on valmis sijoittamaan. Bonuksena yleensä järkevämmät maksuehdot kuin yleisöannissa ( ainoastaan allokoidut osat joutuu maksamaan eikä merkittyä määrää ).
3 tykkäystä
Joihinkin instikka-anteihin voi tosiaan osallistua yksityishenkilönä. Esim. Bilotin antiin olen osallistunut itse instikan puolella. Nykyään joissain anneissa on tosiaan näkynyt sitä, että pitää olla yritys LEI numeroineen.
Huomauttaisin myös, että Instituutio anti ei ole takuu suuremmasta allokaatiosta. Periaatteessa on kai mahdollista jäädä kokonaan ilman. Esim. tuossa Bilotin annissa olisi saanut enemmän osakkeita yleisöannin maksimilla kuin 30% suuremmalla merkinnällä instikka-annin puolella.
2 tykkäystä
Muut pointit edella jo onkin, mutta viela vinkki etta voi osallistua yleensa seka yleiso- etta instikka-antiin ja niita kohdellaan taysin erillisina merkintoina.
1 tykkäys
Miten tuo T+2-sääntö käytännössä toimii? Nordnetillä olen pystynyt myymään osaketta X ja ostamaan siitä saaduilla varoilla halutessani heti jotain toista osaketta. Nordean kautta tämä ei näytä onnistuvan vaikka ostaessa näkyy ilmoitus, että saldossani olisi nuo myynnistä tulleet varat. Johtuuko tämä ero siitä, että Nordnet lainaa minulle nuo varat, mutta Nordea ei? Onko AOT- ja OST -tileillä tässä eroja?
T+2 on päivä, jolloin kaupat settlataan, eli rahat liikkuvat. Nordnetin ei varsinaisesti tarvitse lainata sinulle noita varoja, sillä tarvitset varat ostoon vasta T+2 päivänä, jolloin tässä tapauksessa myös myynti tapahtuu. Selkeimmin T+2 näkyy siinä, jos yrität nostaa rahoja, jotka olet saanut myynnistä nostopäivänä. Tällöin nosto ei vielä onnistu. (Tai NN voi lainata rahat.) AOT- ja OST -tileillä ei pitäisi olla tässä suhteessa mitään eroa.
Olen myös kuullut huhuja, että joillain pankeilla saattaisi olla, että myynnistä saatuja varoja ei voi heti käyttää ostoon. Kertoo ehkä jotain pankin kankeudesta sillä, kuten yllä kirjoitin, myynnistä saatavat rahat ovat tässä tapauksessa tilillä T+2 päivänä kun niitä tarvitaan ostoon. 
3 tykkäystä
Kiitos selvennyksestä!
Mistä nuo rahat esim. Nordnetin puolella sitten tulevat tuota ostoa varten, jos uuden osakkeen osto tapahtuu saman päivän aikana kuin edellisten myynti, mutta varat vapautuvat vasta kahden päivän kuluttua? Jostainhan noiden eurojen on pakko tulla.
Siitä, että myös ostoon menevät rahat liikkuvat vasta T+2, jolloin rahat tulevat ja menevät samana päivänä. 
Onnistuu ilmoituksesta huolimatta, pitää vaan vahvistaa toimeksianto uudelleen. Ilmoitus on aiheellinen sen takia, että selvityspäivänä T+2 tulee olla varoja hoitotilillä.
2 tykkäystä
Tämä ei ole totta ja vastaukset aiheeseen t+2 löytyvät Nordnetin FAQ-osiosta.
6 tykkäystä