SP500 on kyykännyt vuoden alusta 22% nimellisesti ja 30% reaalisesti. Kummalle pitäisi antaa enemmän painoarvoa pitkän aikavälin tuotto-odotusta arvioitaessa?
Inflaatio on kuin näkymätön vero, joka heikentää valuutan ostovoimaa. Rahoitusteoreettisesti on kai korrektia arvioida osakesijoituksen riskipreemiota suhteessa riskittömään korkoon, koska osakesijoituksen vaihtoehto on käytännössä se riskitön korko pankkitililtä (0 % edelleen). Shillerin P/E mittaa S&P 500 -indeksin kymmenen viime vuoden inflaatiokorjattuja tuloksia osakkeiden nykyhintaan. Kuvaaja näyttää tältä:
Historiallinen keskiarvo lukemalle on ollut 15,89 ja sen käänteisluvusta saadaan historiallinen keskiarvotuotto-odotus 6,3 %. Lukemat oli 80-luvulla erittäin matalia, koska maailma oli syvän laman ja energiakriisin kourissa. Inflaatio oli kehittyneissä talouksissa kaksinumeroisissa lukemissa. FEDin silloinen pääjohtaja Paul Volcker nosti ohjauskoron vuoden 1981 kesäkuussa 20 %:iin. Onko siis ihmekään jos osakkeet olivat halpoja tällaisessa tilanteessa? Finanssisijoituksen arvo laskee kun sille on vaihtoehto.
Viime vuosikymmenen iloinen osakeralli on ollut seurausta matalasta inflaatiosta, matalasta korkotasosta ja lisäksi keskuspankkien QE (quantitative easing) -ohjelmista, jossa korkomarkkinoilta imuroitiin riskittömät korkopaperit pois. Rahat ajautuivat osakkeisiin ja asuntomarkkinoille, nostaen niiden hintoja. Monet markkinakommentaattorit ovat kuvanneet tuota tilannetta sanoilla “everything bubble”. Toden totta, jos katsoo suurien jenkkijättiläisten P/E-lukemia, ne heiluvat 30-40 tienoilla, kaukana siitä historiallisesta 15-20:sta. Sijoitustuotot ovat olleet tänä vuonna huonoja kaikissa omaisuusluokissa.
Inflaation ei pitänyt olla mahdollista, kunnes se yllätti meidät kaikki. Mitä vaaditaan keskuspankeilta sen kuriin saattamiseksi? Jämähtääkö inflaatio jonnekin 3-4 %:iin ja korot samalle tasolle? Miten euroopassa sopeudutaan uuteen energiatodellisuuteen ja loppuuko globalisaatio? Osakkeiden tulevaisuuden tuotto-odotus riippuu vastauksista tällaisiin kysymyksiin. Historiasta on apua, mutta emme voi astua samaan virtaan kahdesti.
7 tykkäystä
“A stock can be below $1 and stay listed on the NYSE for less than 30 trading days . At that point, the company receives an initial price violation notice and must inform the NYSE of its plans to increase the stock price to avoid being suspended or delisted”
Tähän liittyen:
Mitä osakkeenomistaja voi tehdä, jos
-
yritys ei tee ReverseSplit:iä tai tee muita tarvittavia toimenpiteitä saadakseen osakkeen arvon nousemaan yli 1 USD kymmenenä peräkkäisenä päivänä, esimerkiksi hae jatkoaikaa, ja osake poistetaan NYSE:stä.
-
Pitääkö osakkeenomistajan välttämättä myydä kaikki osakkeensa ennen listalta poistamista vai myydäänkö osakkeet jonkun muun toimesta joka tapauksessa?
-
Onko tällaisessa tilanteessa kiire reagoida?
-
Vai voiko jäädä osakkeenomistajaksi ja odotella esimerkiksi muutaman vuoden, josko osake nousisi takaisin listalle? Ja jatkuisiko kaupankäynti tämän jälkeen jo omistuksessa olleilla osakkeilla normaalisti?
3 tykkäystä
Käsittääkseni osakeen delistauksessa omistuksesi säilyy ennallaan - ainoastaan kaupankäynti vaikeutuu. Jos yhtiö palaa pörssiin (samaan tai johonkin toiseen) tulevat omistuksesi taas julkisenkaupanteon piiriin mahdollisten. Pörssi tai yhtiö itsessään ei triggeröi mitään pakkomyyntejä, mutta jokin osakevälittäjä voi tietysti olla sitä mieltä, että heillä ei voi säilyttää listaamattomia osakkeita.
Käytännössä delistauksen jälkeen kaupankäynti on mahdollista vain pörssin ulkopuolella, mutta on se kuitenkin edelleen mahdollista useimmiten OTC (over the counter) markkinoiden kautta. Se vaan on yleensä vaikeampaa, kalliimpaa ja riippuu välittäjästä miten he sen mahdollistavat.
Täältä löytyvän kuvauksen mukaan delistaus NYSEstä sisältää useamminkin notifikaatin ja yhtiö voi esittää suunnitelman hinnan nostamsieksi yli 1$ hinnan (eli reverse-split) tai vapaaehtoisesti delistautua. Eli ihan samantien 30 päivän jälkeen ei tarvitse välttämättä olla reagoimassa, mutta jos delistaus on näköpiirissä, on sillä tietysti oma vaikutuksensa osakkeen hinnoitteluun pörssissä.
5 tykkäystä
Paljon on uutta ja ihmeellistä, joten toivottavasti kysymällä selviää. Tulen kyselemään varmaan paljon ja laitan tähän nyt muutaman kyssärin vähän sieltä ja täältä. Vastaa joko kaikkiin, tai poimi omasi. Kiitokset jo etukäteen.
-
Analyytikot antavat omia suosituksiaan. Osta, myy, vähennä, lisää. Suositellaan ostamaan ja sille annetaan joku tavoitehinta. Kurssi esim nyt 14 ja tavoite 20€ Jos kurssi nousee tuohon 20€:n tavoitteeseen, niin mitäs sitten? Myydä pois? Tulee uusi tavoite? Pitää? Vai onko tuo jokaisen oma harkita, miten parhaakseen katsoo?
-
Verotuksesta. Vuodessa saa myydä verottomasti 1000 eurolla. Koskeeko tuo myyntiä ylipäätään, vai voitto-osuutta?
-
Tarkoitus ei ole myydä mitään vielä pitkään aikaan, MUTTA: Lähteekö voitto-osuudesta verot automaattisesti, vai pitääkö ne huolehtia itse. Jos pitää, niin välittömästi, vai verovuoden aikana? Toki maksaisin heti, muuten kävisi hassusti.
-
Miksi joku ostaa /myy vain yhden 0,75€:n osakkeen? Esim. eilen Tulikiven viimeisimmissä kaupankäynneissä huomasin tällaisen omituisuuden? Onko tuo jonkinlainen hupiostos, vai onko sillä jotain taktista merkitystä, tai jotain muuta pointtia, mitä en tajua?
-
Heitin 18v pojalleni muutaman kympin tilille ja sanoin, että osta jotain osaketta. Opettele. Pääset alkuun. Poika on jo ite aloittanut rahastosäästämisen. Haluaisin tehdä saman homman myös alaikäiselle 15v pojalleni, miten tuo onnistuu alaikäisen kohdalla?
Tuossapa vitosen setti alkuun. Kuten huomaatte, olen aloittelija näissä hommissa. Googlellakin varmasti jotain löytää, mutta kysellään nyt täällä.
4 tykkäystä
Analyytikot antavat tavoitehintoja sen mukaan, missä arvelevat yhtiön pörssikurssin olevan 12kk aikajänteellä. Suositus tulee sen mukaan kuinka paljon tavoitehinta eroaa pörssikurssista tavoitehinnan antohetkellä. Näihin tavoitehintoihin ei kannata suhtautua kovin vakavasti, ne noudattelevat pörssikurssin kehitystä jälkijättöisesti. Sijoittamisessa kannattaa ajatella itsenäisesti, vaikka analyysi voi tarjota uusia näkökulmia.
Myyntihintojen pitää olla alle 1000 euroa. Eli jos ostat kerran 500 eurolla ja myyt 550 eurolla niin verottaja ei peri tuosta 50 euron voitosta 15 euroa veroa. Tämä verohyöty koskee siis tilannetta jossa sijoitustoiminta on erittäin pienimuotoista. Verottajalla on muuten selkeät sivut esimerkkeineen josta nämä verokysymykset selviää.
Verot myyntivoitoista ei lähde automaattisesti, mutta suomalainen välittäjäsi lähettää tiedot verottajalle tekemistäsi kaupoista. Verotuksessa voitoista vähennetään tappiot ja tulonhankkimiskulut kuten kaupankäyntipalkkiot. Jos voittoja on enemmän, niistä kertyy jälkiveroja maksettavaksi. Nämä kannattaa ottaa huolellisesti huomioon omassa kirjanpidossa.
Suomalaisten yhtiöiden maksamista osingoista pääomatuloverot peritään ennakkopidätyksenä. Suomella on joidenkin maiden kuten Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa verosopimus, jossa ulkomaisen yhtiön maksamista osingoista tehdään 15 % ennakkopidätys. Loppu jää maksettavaksi Suomen verottajalle. Sitten jotkut maat kuten Tanska, Saksa ja Norja ennakkopidättävät liikaa veroja verosopimuksen vastaisesti ja näitä voi olla työlästä saada oikaistua.
Asialla saattaa olla kokematon sijoittaja, robottikauppa tai sitten jonkinlainen yritys manipuloida markkinoita. Katsoin tästä yhden seminaarin, olikohan Finanssivalvonnan järjestämä.
Lapselle säästäminen onnistuu myös. Hänelle pitää avata oma tili. Tässä kannattaa olla yhteydessä pankkiin. Foorumilla on aiheesta muuten ketju.
11 tykkäystä
@Juippi jo vastasi hyvin, kohtaan 3 pieni täydennys:
Verottajalta voi halutessaan hakea ennakkoveropäätöksen tai vaihtoehtoisesti uuden verokortin, jos haluaa maksaa voitoista verot välittömästi itse tai vaihtoehtoisesti palkanmaksun yhteydessä. Tällöin nämä pääomatuloverot tulevat heti huomioiduksi, eivätkä jää roikkumaan lopulliseen veropäätökseen potentiaalisina jälkiveroina.
3 tykkäystä
Tähän liittyen kysymys: miten on mahdollista ostaa yksi osake reilusti yli kauppaa edeltäneen markkinahinnan, mitä joskus näkee? Ainakin Nordnetissä ostot toteutuu ymmärtääkseni aina parhaalla mahdollisella hinnalla, vaikka rajahinta olisi hyvin korkea toimeksiannossa. Pitääkö olla joku pienivaihtoinen osake, jossa ostohetkellä ei esim. ollenkaan myyntilaitaa näkyvissä/spread todella suuri?
Muitakin selityksiä varmaan on, mutta tässä yksi. Usein tilanne voi olla vaikka se, että myyntilaidailla on ollut esimerkiksi seuraavasti tarjolla osakkeita:
100 osaketta hintaan 1€
50 osaketta hintaan 1,05€
49 osaketta hintaan 1,10€
40 osaketa hintaan 1,2€
Nyt jos joku ostaa laidasta 200 kpl osakkeita, tarttuu siihen läjään viimeisenä ostoksena 1kpl hintaan 1,2€, joka olisi jo 20% nousu. Myyntilaidan tyhjeneminen taas houkuttelee nopeasti paikalle muita myyjiä (usein automatisoidusti), joten jos manuaalisesti käy katsomassa laitaa heti kaupan jälkeen, voi siellä taas olla osakkeita halvemmalla myynnissä kuin tuo 1,2€.
Edit: typo
9 tykkäystä
Jos yritys ostetaan ulos pörssistä, niin meneekö osakkeen omistajalta kaupankäyntikuluja tässä tilanteessa?
2 tykkäystä
Yleensä ei, jos odottaa aivan lunastukseen asti. Voit kuitenkin ostotarjouksen jälkeen myydä osakkeet pörssissä, jolloin saat rahat heti käyttöösi, mutta maksat kaupankäyntikulut.
2 tykkäystä
Japani sijoituskohteena on ollut Nikkei-kuplan jälkeen niin pölyttynyt markkina että sen olemassaolonkin meinaa välillä unohtaa.
Mutta nyt kun Japanin talouden isoin haaste eli deflaatio on taittunut 3% inflaatioksi saa miettimään uudestaan sen potentiaalia: miksi iso yleisö ei tunnu kiinnostuvan Japanin pörssistä vieläkään vaikka muualla maailmassa kärvistellään 10% inflaation kanssa?
Olen harkinnutkin kasvattaa Japanin osuutta salkussa mutta toivon myös muiden näkemyksiä asiaan 
10 tykkäystä
Vastaan itse itselleni kun tuntuu olevan hiljaista 
Tässä mielenkiintoinen markkinakatsaus Japanista: Is it time for investors to make it big in Japan again?
Tarkkaavaisuushäiriöisille samoja teemoja stimuloivammassa videomuodossa: Why (Almost) Nobody Invests in Japan - VisualPolitik EN - YouTube
(videolla sen verran ärsyttävä moottoriturpa äänessä että suosittelen 0,75x hidastusta)
Buffettikin ottanut muutaman vuoden näkemystä Japanista ja Berkshire omistaakin nyt 5% siivut viidestä suurimmasta listatusta Japaniyhtiöstä: Warren Buffett's Berkshire Hathaway buys stakes in Japan's five leading trading companies
5 tykkäystä
Hyvä avaus! Vähän on juttua Japanin markkinoista foorumilla…
Itse aloitin keväällä Storebrand Japan rahastoon pientä siivua laittamaan ihan vain mielenkiinnosta. Suuria tunnettuja ja mielenkiintoisia yhtiöitä täynnä.
1 tykkäys
Mielellään lukisin myös foorumilta enemmän Japanin makrosta ja yhtiöistä!
Mitä mieltä kansa on jos luodaan Japani-aiheinen ketju? 
12 tykkäystä
Olisikohan tämä hyvä ketju?
Viime aikoina olen pohdiskellut ajatusta sijoittaako itse yritykseen vai yrityksen tuotteeseen, kuten vaikka rahastoon.
Käytetään esimerkkinä vaikka Titaniumia. Heidän rahastonsa kiehtovat minua, mutta niin myös yritys itse. Kumpaan sijoittaa, molempiin sijoittaminen tuntuu ”turhalta” päällekkäisyydeltä.
Painivatko muut samojen mietteiden kanssa, ja jos niin miten olette tehneet päätöksiä?
Vaimolla rahastot ja itsellä osakkeet.
1 tykkäys
Vieraisiin maihin ja kulttuureihin sijoitettaessa pitää muistaa kulttuurien erilaisuus. Kirjanpito voi sinänsä olla melko samanlaista, mutta jokaisella maalla on omanlaisensa tapa toimia, omat kauppasuhteet, elinkeinorakenne ja talouspolitiikka. Suomessa olemme “insinöörikansaa”, eli meiltä saa laivan moottoreita ja koneita, mutta olemme heikkoja markkinoinnissa ja kuluttajabrändien luonnissa. Olemme paljon kiinnostuneempia julkisen vallan roolista taloudesta kuin vaikkapa Yhdysvaltalaiset, jotka aidosti uskovat markkinatalouden hoitavan ongelmat.
Japanista tulee mieleen sanat ‘perinteinen’ ja ‘hierarkinen’. Konservatiivinen ja nationalistinen liberaalidemokraattinen puolue on ollut vallassa lähes tauotta 1950-luvulta lähtien ja puolueen sisällä on siipiä eri näkemyksineen. Japanin vientituotteet ovat korkealle jalostettuja hyödykkeitä kuten autoja ja mikropiirejä. Japanin bruttokansantuotteessa näkyy syklisyyttä ja viime vuosina vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi. Suurin haaste Japanin makrotaloudelle on laskeva väestön määrä ja paikallaan junnaava tuottavuuskehitys. Kulttuuri on sisäänpäinkääntynyttä, joten työvoiman saatavuus olisi ongelma jatkossakin, jos bruttokansantuotetta yritettäisiin kasvattaa yli ajan.
Yhtiöt voivat olla yksilöitä, mutta sijoittaessa pitäisi tietää johdon ja hallituksen näkemys siitä, miltä menestyminen heille näyttää. Eri asia olla skaalautuva startup kuin vuosisatojen dynastiaa rakentava yhtiö, jossa työsuhteet kestävät läpi elämän. Erilainen kulttuuri voi näkyä taseissa, rahoituksessa ja osinkopolitiikassa.
4 tykkäystä
Tämä on sijoittajan todellakin syytä huomioida. Japanissa väestönkasvu (lasku) on niin heikkoa, että erään artikkelin (en löytänyt tätä enää nopealla googlella, muutaman vuoden takaa IS) mukaan viimeinen sammuttaa valot 2040, mikäli jotain ei tehdä ja nopeasti.
Ongelma toki ainoastaan pitkällä jänteellä sijoittavalle, päivätreidaajalle ei niinkään.
Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan, joten kysyisin, millainen vaikutus arvo-osuustilin myyntivoitoilla ja osingoilla olikaan opintotukeen sekä asumistukeen? Oliko jotain tiettyä summaa, johon asti pääomatuloja sai olla, vai vaikuttavatko ne välittömästi kyseisiin tukiin? Osakesäästötilin puolella olevien omistusten myyntivoitot ja osingot eivät ainakaan vaikuttaneet tukiin, muistanko oikein?
Kiitos jo etukäteen vastauksista 