Molemmissa vastaus on osakesplitti. Ja paska lähde joka ei tuota splittiä korjaa.
2 tykkäystä
Inflaation vaikutus vahvoihin arvo-osakkeisiin? Ymmärrän ajatuksen siitä, että rahat siirtyvät inflaation noustessa vähempi riskisiin korkosijoituksiin, mutta eikö vahvan arvoyhtiön voisi ajatella säilyttävän arvonsa (osakekurssinsa ja tuloksentekokykynsä)? Rahan arvo laskee, mutta omistanhan edelleen yhtä suuren osuuden yhtiöstä, joten tuntuu että kurssin pitäisi enemmänkin nousta kuin laskea inflaation jyllätessä. Toki inflaation myötä mm. rahoituskulujen ja palkkojen noustessa yritysten kulut kasvavat, mutta vastaavasti yritys voi nostaa lopputuotteensa hintaa. Kun salkussa vahvataseisia yhtiöitä, joilla velkaantumisaste pieni niin tv ohjelman nimeä lainatakseni kysynkin: “pitääkö olla huolissaan?” Vai onko nyt syytä pelätä sitä, että inflaatio ei ole talouskasvusta johtuvaa vaan rahanpainamisesta ja tulevaan kasvuun ja hinnoitteluvoimaan ei ole uskoa?
Sieltä “additonal info” alta ku lataat “earnings” excelin niin saat vaikka ja mitä tietoa Sp500:sta ja vähän muistakin SP-indekseistä. Muun muassa P/E ja PEG koko indeksistä, mutta myös sektoreittain pilkottuna.
Itse luulen, että arvostasot ovat paineessa osakkeella kuin osakkeella jos tulee muita vaihtoehtoja osakkeille. Varsinkin “bondiosakkeista” luulisi ilmojen pihisevän pihalle ja preemiohinnoittelun maltillistuvan. Yhtiöt, jotka kykenevät tehokkaasti siirtämään nousevat hinnat kuluttajahintoihin kykenevät varmasti luovimaan korkeamman inflaation ympäristössä hyvin tuloksellisesti, mutta niistä hyväksyttävä P/E voi esim tippua 25 => 20 jos on enemmän vaihtoehtoja sijoituksille.
Aloittelijalle vinkit ja tipsit rahasto-osuuksista (nyt ei riitä aikaa perehtyä, siksi kysymys)
Nordea OSTin lisäksi ajattelin laittaa hajautusta rahastoihin. Eli kulutonta passiivirahastoa pohjoismaat, eurooppa USA. Onko Nordnetin rahastot varma valinta merkintämaksuttomista ja kk-kuluttomista? Omast pankista eli Nordeasta ei tainnut löytyä kokonaan kuluttomia rahastoja.
Ei kannata keskittyä täyteen kuluttomuuteen. Tähän voi päästä vain jos joku muu maksaa viulut. Nordnetin Suomi, Ruotsi ja Norja indeksi rahastoissa maksajana on Nordet koska nämä on toiminut sisäänheittotuotteina. Tanska maksaa nyt 0.2% joten mitään takeita ikuisesta maksuttomuudesta ei ole. Kannattaa siis keskittyä kokonaisuuteen ja maltillisiin kuluihin. Esimerkiksi Handelsbanken USA on hyvä valinta vaikka kustantaakin 0.2%. Hyvä myös katsoa rahaston valuutta. Näissä menee aina automaattinen valuutanvaihtokulu joka on 0.25% per osto ja lunastus jos valuuttana ei ole euro.
Eli lyhyesti. Valitse ensiksi mitä haluat saavuttaa. Esim globaali hajautus. Sitten tutkit millä tämän saat toteutettua parhaiten. Fyysinen/synteettinen, rahastoyhtiön luotettavuus, kulut, valuutta, tracking error, morning star rating, vastuullisuus yms. Eli kulut ei ole ainoa eikä edes merkittävin juttu.
4 tykkäystä
Lisäksi suoraan sanoen jos indeksirahastoa hakee, niin ero siihen että ostaa yhden ison (vaikka USA tai World-lapulla oleva) vs että ostaa kolmea neljää erilaista on aika pieni. Jos summat ovat tonneja, silppuaminen useampaan eri rahastoon on todennäköisesti turhaa. Hae yksi pienikuluinen (ei välttämättä ilmainen - ilmaisia lounaita ei ole) ja pistä roposet sinne kunnes pääomaa on tarpeeksi alkaa huolehtimaan enemmän ja harkita suoria osakesijoituksia. Pientä vuosikulua tärkeämpi on kerta-oston kulu. Tämän vuoksi nuo ETF-säästösysteemit joissa on voinut ostaa esim. kerran kuussa ilman ostokuluja ovat olleet niin hyviä.
Muista myös ero ETF vs Rahasto:
ETF = voit myydä laput milloin vain sillä sekunnilla. Toisaalta kuluja kaupasta tulee varmasti myyntitilanteessa.
Rahasto = voit pyytää että rahasto myis ne jossain vaiheessa lähipäivinä ja siinä vaiheessa kun haluat niistä eroon, voi odottavan aika olla pitkä ja esim. isoon äkilliseen kurssireaktioon reagoinnin voi rahastojen kanssa unohtaa. Tämä on hyvä ja huono asia. Hyvä siinä mielessä että ei tule panikoitua liian herkästi kun panikointi ei ole mahdollista. Huono siinä mielessä että jos sittenkin haluaa panikoida niin se pitää tehdä hyvissä ajoin 
2 tykkäystä
Kiitos neuvoista.
Sen ymmärrän, että samalta alueelta en aikonutkaan etsiä montaa eri rahastoa vaan esimerkiksi neljä erilaista. Pohjoismaat, eurooppa, USA ja kehittyvät/world.
Jos merkintäpalkkio on 0% kuten esim. Nordnetin kaikissa? näyttää olevan niin kulua menee valuutan vaihdosta ja mahdollisesti juoksevasta kulusta.
Ilmasta lounasta ei toki ole, mutta toisaalta olen saanut ymmärtää että (iso) juokseva kulu syö helposti parempaa tuottoa, ennustaminen kun on vaikeaa kaikille. Eli ihan max 1% saisi olla juoksevakulu, miel alle 0,5%.
Oma tietotaito ei tässä vaiheessa riitä tulkitsemaan rahastojen tuoteselosteista mikä on toista parempi eikä ole aikakaan tällä hetkellä. Eli aion paina muutamaan “tavistuotteeseen” pääomaa kiinni. Jos kiinteää merkintäkulua ei ole niin kustannushan menee suhteessa siirtosummaan joten voi panostaa vähän kerrallaan?
ETF:ssa kulua siis tulee esim. sama 1% osto/myynti kuin minulla Nordean OSTissa? Rahastot liikkuu ilmaiseksi, mutta hitaammin.
1 tykkäys
Nordnetissa on joitakin ilmaisia, taitaa olla ainoastaan Suomi, Ruotsi ja Norja tällä hetkellä, mutta muissa on kuluja. Olennaisinta on maksaa siitä, minkä katsoo itselleen parhaaksi.
Nordnetin kautta ostaessa ETF pätee normaalit hinnaston mukaiset kulut (max taitaa olla 15e/kauppa, jollei mene prosenttikustannukselle). Kk-säästönä toteutettavat ostot ovat 2,5 euroa/kk, jos kauppoja toteutettavana.
Sen verran kannattaa opetella lukemaan avaintietoesitteitä, ettet ihan vain peesaile vaan tiedät mihin rahoja olet laittamassa.
Ja siis tosiaan rahastoissa erikseen on merkintäkulut (yleensä ilmaiset) ja juoksevat hallinnointikulut, jotka voivat vaihdella Nordnetin nollasta korkeisiin lähelle 3% kuluihin.
Vähän epäilyttää mitä iloa on noista neljästä vs. yksi “World”-tason rahasto. Kurssit ja indeksit peesaavat toisiaan aika orjallisesti isossa kuvassa ja eroavaisuuksia tulee lähinnä valuuttakursseissa (eurosijoituksesi arvo jenkkirahastoon voi muuttua myös siksi että taalan hinta muuttuu). Vasta vuosien aikajänteellä voi olla jotain eroa joka on enemmän kuin pyöristysvirhe tuhansien eurojen sijoituksessa.
Se on sitten eri asia jos lähtee sijoittamaan sektoripohjaisesti esim. “tech” tai “kaivokset” tai “pankit” tyylisesti johonkin erillis-ETFään tai rahastoon joka keskittyy yhteen alaan. Näissä tietty riskit nousevat myös ja pitää paremmin ymmärtää mitä on tekemässä kun perus indeksisijoittaminen on aika lailla osta-ja-unohda.
1 tykkäys
Lisäksi kokonaiskulua ei näe näköjään suoraan juoksevasta kulu-%:sta.
Esimerkiksi tämmöiselle rahastolle näyttää kokonaiskuluksi 4,06% vaikka nimellinen juokseva kulu on 2%.Delphi Global A – Vertaa ja osta rahastoja | Nordnet
Minä olen hajauttanut moniin rahastoihin en siksi että kokonaistuotto olisi merkittävästi pitkässä juoksussa eri vaan siitä syystä että kun 10 vuoden päästä alan syömään pääomaa voi aina valita mitä rahastoa myyn. Jos minulla on vaikka Kiina, vihreä energia, Usa, tekno ja vaikkapa asuntorahastoa niin on isompi todennäköisyys että nämä kaikki eivät mörni samaan aikaan. Jos olisi vain yksi niin menetän tämän mahdollisuuden.
4 tykkäystä
Loogista jos pääoma on tarpeeksi iso.
Ei niin loogista jos puhutaan satasista tai tonneista. Okei, rahastoissa joissa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota ongelma on pienempi. ETF:ssä kymmentä eri ETF:ää myydessä maksaa kymmenkertaisesti ko. ilosta
1 tykkäys
Riippuu palveluntarjoajasta, eikö? Ainakin Nordeassa on oston/myynnin hinnan suhteen prosentuaalinen kulu, korkeintaan 1%.
Vai olenko tässäkin niin pihalla, että kulut on erilaiset osakkeiden ja ETF:ien välillä…
Totta, tulee välillä liikaa mietittyä vaan oman tarjoajan hinnaston perusteella missä on järkeä.
1 tykkäys
Pistän kysymykseni tänne, koska on ehkä hieman offtopic eikä koske pelkästään Quuttia vaan yleisesti kirjanpitokäytäntöjä. Eli voiko tosiaan yritys kirjata velaksi taseeseen tässä tapauksessa jakelulisenssit mitkä ovat jo asiakkaan toimesta maksettu ja myyjän kannalta tuote toimitettu eikä niitä lisenssimaksuja palauteta missään tilanteessa vaikka asikkaan tuotteen jakelua mitä varten lisenssi on maksettu ei koskaan tapahtuisi?
Suoriteperusteisessa kirjanpidossa tapahtumat ja raha pitää tuloslaskelmassa kirjata samalle kaudelle. Esim. jos saan vuoden kehättäjälisensseistä rahat tänään, kirjaan ne 12kk jaksolle yli ajan ja vähennän velkaa taseesta joka kuukausi. Ekalla kuukaudella on 1kk liikevaihtoa ja 11k velkaa ja siitä se purkautuu 12kk yli. Samalla tavalla nuo tuotantolisenssit kirjataan suoriteperusteisesti silloin, kun asiakas tekee tuotteitaan. Veikkaan että Qt:n tapauksessa suurimmassa osassa asiakaskeissejä ennakkomaksut eivät kata läheskään koko tuotantoa, joten kirjanpito ennakkomaksuista ja käyttämättömistä lisensseistä on erittäin olennaista.
Tilintarkastajien erityismielenkiinto SaaS-yhtiöiden osalta on liikevaihdon jaksotuksessa, joten en usko että tässä voidaan poiketa käytännöistä, kun kyseessä on vielä listattu yhtiökin. Jos omassa pikkufirmassa noihin kiinnitetään suurta huomiota, niin uskoisin että pörssiyhtiöllä tuo huomio on muutamaa kokoluokkaa suurempaa.
PS. ne käyttämättömät lisenssit saa kirjata tulokseen vasta sitten kun sopimusehtojen mukaan ne voidaan todeta käyttämättömiksi (1 vuosi tai 2 vuotta tai jotain muuta, en tiedä). Enkä usko että niitä kovin paljon tulee. Kyllä asiakkaatkin osaavat optimoida rahojaan.
6 tykkäystä
Käsitin Qt:n vuosikertomuksesta, että nuo kehittäjälisenssit tuloutetaan heti ja niihin sisään leivottu ylläpitotuotot sitten yli sopimusajan.
Sivu 20
Konsernilla on taseellaan sekä asiakassopimuksiin liittyviä omaisuuseriä että
velkoja. Asiakassopimuksiin liittyvät velat ovat toiminnalle tyypillisiä ja johtuvat
pääasiassa siitä, että lisenssimyyntiin liittyvä ylläpitotuoton osuus tuloutetaan
ajan kulumisen myötä toisin kuin itse lisenssi
Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa sopimusta ja sitä, että tuotteen toimitus on tapahtunut. Lisenssi voi sisältää lisenssikomponentin lisäksi myös ylläpito-osuuden ja tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle.
1 tykkäys
Varmaan näin meneekin vanhan mallin mukaan, mutta nythän he siirtyivät SaaS-tyyppiseen laskutusmalliin, jossa laskuttavat jatkuvasti kehittäjälisensseistä.
Qt:n kohdalla kannattaa tuloksen lisäksi seurata operatiivista kassavirtaa, joka reagoi heti saatuihin ennakkomaksuihin. Jos se on kasvussa, niin se tietää hyvää liikevaihdolle lähitulevaisuudessa.
3 tykkäystä
Qt toimi tässä vain esimerkkinä, kun siellä keskustelua kävitte ja on tuttu tapaus. Halusin vain sivistää itseäni softatalojen kirjanpidosta.
1 tykkäys