Nyt on taas väitetysti löytynyt asevarasto yhden Gazan koulun alueelta. Kuvaa tarkemmin katsomalla havaitsee sieltä liivit UN-merkinnällä, joten pistää miettimään, miten tuota koulua on rahoitettu. Aiempien artikkelien mukaan Gaza Cityn Sheikh Radwan alueella sijaitsee UNRWA-rahoitteinen koulu, mutta en pysty nyt selvittämään varmasti, onko tuo sama paikka. Edelleen voidaan kuitenkin miettiä kuinka hyödyllistä on käyttää noihin kouluihin EU-kehitysapua.
Noissa kuvissa näkyy myös erilaisia Hamasin valmistamia improvisoituja räjähteitä. Kuvissa ei kuitenkaan näy Hamasin käyttämää raskaampaa pst-tarviketta kuten esimerkiksi Al-Yassin 105. Ensimmäisellä videolla näkyy tunneleissa ilmeisesti jokin asepajaviritys ja seuraavalla videolla onkin sitten ihan teollisen mittakaavan tuotantorakennus.
Hieman kiertoilmausta käyttäen luultavasti IDF:n työtehtävissä eduksi katsotaan nyt monipuolisen ja laajan tilannekuvan hallinta. Ilmeisesti retoriikka ei ole keventymässä ja taistelut jatkuvat nyt melko pitkään, monella rintamalla.
Defense Minister Yoav Gallant says Israel is being attacked in seven separate theaters amid the ongoing war in the Gaza Strip, and the military has so far responded in six of them.
“We are in a multi-front war. We are being attacked from seven different arenas: Gaza, Lebanon, Syria, [the West Bank], Iraq, Yemen, and Iran,” says Gallant at a meeting of the Knesset’s Foreign Affairs and Defense Committee.
“We have already responded and acted in six of these areas, and I say here in the clearest way: Anyone who acts against us is a potential target, there is no immunity for anyone,” he adds.
Gallant says the war in Gaza will be “a long, hard war. It has costs — heavy costs — but its justification is the highest that can be.
Muutama erilaista poimintaa tässä. Reserveistä joudutaan etsimään taas lisää väkeä. Tiedustelutoimintaa lokakuun alussa varmaan selvitetään vielä pitkään. Libanonin puolelta ammuttuja raketteja osui taas pohjoisille alueille, eikä ole näkyvissä nopeaa ratkaisua Hizbollahin uhalle. Toisaalla taas Iranin kommentin mukaan Hamasilla olisi kyky jatkaa taistelua ainakin useamman kuukauden ajan. Egypti ilmeisesti olettaa, ettei Hamasista päästä kokonaan eroon.
The IDF has only two helicopter flight squadrons, operating Boeing’s AH-64 Apache 190 and 113. These squadrons have been conducting round-the-clock operations in Gaza since the beginning of the war.
The workload on the two squadrons has been extremely high. Air Force Commander Brigadier General Tomar Bar was requested to recall retired pilots aged 54-55 to return to active duty, even though they exceeded the accepted age limit for combat flights, which is 51. Older pilots aged 55-60 were also called up to fill operational positions on the ground.
Israel pommitti Damaskoksen lentokenttää ja poikkeuksellisen monta IRGC:n jäsentä joutui tulilinjalle. Iranilta luultavasti odotettavissa uusia kostoiskuja liittolaisten kautta (Hizbollah?), joten tilanne on kehittymässä.
Toisaalla on sitten hieman kyseenalainen saavutus kyseessä, sillä Gazan pommituksien vahingot ovat kahdessa kuukaudessa jo selvästi ohittaneet Aleppon ja Mariupolin taistelut. Sitten voidaan tietysti miettiä mitä tuolla ollaan saavutettu sotilaallisesti, mutta näyttää ilmeiseltä, ettei nuo pommitukset ole suurimmalta osin vaikuttaneet syvempiin tunneliverkostoihin.
Enimmäkseen uutisissa keskitytään nyt Hamasin toimintaan, mutta palestiinalaisilla on monia muitakin aseellisia ryhmittymiä, jotka ovat edelleen toiminnassa. Piti selvittää tätä tarkemmin, niin alemmassa kaaviossa näkyy mitä ryhmittymiä löytyy pelkästään Länsirannalta.
“Katibat” tarkoittaa prikaatia arabiaksi eli varmaan viittaa johonkin paikallismilitiaan. Suurin osa noiden toiminnasta keskittyy karttojen mukaan pohjoiseen Jenin-Nablus-Tulkarm -akselille. Palestiinalaishallinnolla ei ole kovin paljon kontrollia siellä monilla alueillla, joten Israel on aivan viime aikoina de facto miehittänyt uudelleen monia alueita sieltä toistuvien operaatioiden yhteydessä.
Hamasin lisäksi Palestinian Islamic Jihad (Al-Quds Brigades) ja Al-Aqsa Martyrs Brigades toimivat edelleen Gazassa. Siellä on lisäksi toiminut ainakin viisi muuta aseellista ryhmittymää, jotka on listattu erikseen toisessa linkissä, mutta niiden vahvuus on luultavasti paljon rajallisempi.
Firstly, it proposes the establishment of a neutral, technocratically led government responsible for administering both the Gaza Strip and the West Bank. This would require Hamas to relinquish its governance over Gaza on the condition of a permanent ceasefire.
Secondly, it outlines a tripartite sponsorship model for the agreement involving the United States, Egypt, and Qatar
Luultavasti päivän vähiten yllättävän uutisen mukaan Netanyahu ei aio luopua pääministerin paikasta. Lokakuun jälkeen oli kuitenkin tehty jotain kannatusmittauksia, joiden mukaan kannatusprosentti oli niin pieni, että vaikea nähdä miten Netanyahu (tai hallituskoalitio?) pystyisi pysymään vallassa tuon sodan jälkeen. Toisaalta kannatuksen nostamisen edellytyksenä olisi ainakin selkeä voitto sodasta, joten se näkyy nyt noissa artikkelin kommenteissa. “To achieve absolute victory, to fulfill all our goals, more time is needed.”
Tuo kuulostaa merkittävältä uutiselta, jos Gazan taisteluista vedetään pois viisi prikaatia. Taistelu tunneliverkostoa käyttävän vastustajan kanssa on hieman kuin Whack-A-Molen pelaamista, joten avoimena kysymyksenä on edelleen, kuinka kattavasti IDF on pystynyt verkoston tuhoamiseen. Alla olevasta kartasta voi katsoa uusinta tilannetta ja toisaalta Hamas edelleen onnistui laukaisemaan lisää raketteja uudenvuodenyönä. Punaisellamerellä on myös samankaltainen epätasainen tilanne, siihen liittyen pieni loppukevennys.
Laitan Perunin uusimman videon tähän ketjuun, koska tämänhetkinen haittta merenkululle on tällä alueella. Houthien hyökkäyksillä on mittavia vaikutuksia talouteen ja tässä videossa käydään asiaa läpi hyvin kattavasti ja nostetaan muutamia potentiaalisia tulevia leimahduspisteitä esille.
Yli 80% maailmankaupasta tonneilla mitattuna kulkee meritse. Ja nyt halpojen dronejen myötä uhan pystyy luomaan hyvin köyhätkin valtiot (Jemeni tässä tapauksessa).
Israelissa Netanyahun haluama oikeuslaitoksen kaappaus ei etene. Voimaan tullessaan laki olisi sallinut hallituksen tehdä mielivaltaisia päätöksiä ilman, että oikeuslaitos voisi niitä torpata.
Times of Israel jullkaisi uuden jutun pohjoisen alueen tilanteesta eli toisin sanoen miksi Hizbollahin ongelmaan tai raja-alueiden evakuointiin ei ole helppoa ratkaisua. Raportin mukaan Hizbollah on jo vuosien ajan rakentanut Iranin ja Pohjois-Korean avustuksella tunneliverkkoja Libanonin ja mahdollisesti Syyrian alueelle, joita on luultavasti satoja kilometrejä. Monet noista asioista ovat kuitenkin olleet tiedossa jo paljon ennen lokakuun tapahtumia, mutta tuohon ei ole reagoitu ilmeisesti kovinkaan paljon.
Tuohon liittyen Israelin puolelta ainakin jotkut poliitikot kuten Liberman vaativat Litani-joen eteläisen alueen miehittämistä ja Hizbollahin vetäytymistä sen pohjoispuolelle. Tässä vaiheessa on vain todella vaikeaa nähdä tilannetta, jossa Hizbollah suostuisi vapaaehtoisesti vetäytymään tuolta alueelta.
Itse oletan Israelin keskittyvän Hamasin jälkeen Libanoniin, Hizbollah on antanut kaikki avaimet siihen omilla toimillaan. Tämän pohjoisen sodan jälkeen latu olisi auki monien viikkojen pommituskampanjalle Iranin ydinaseohjelmaa vastaan.
En ole ihan varma, mitä narratiivia tuossa yritetään nyt tavoitella, mutta tarkemmin uutisia lukemalla Israel ei siis virallisesti ota vastuuta tuosta operaatiosta.
Mark Regevin sanoin “I’ve seen the reports. Israel has not taken responsibility for this attack. But whoever did it, it must be clear that this was not an attack on the Lebanese state. It was not an attack even on Hezbollah, the terrorist organization.”
Kuitenkin Likud-puolueen Danny Danon ehti jo twiittailla “I congratulate the IDF, the Shin Bet, the Mossad and the security forces for killing senior Hamas official Salah al-Aaruri in Beirut.”
Toisaalta voisi ajatella, että tuollaiset johtajien eliminoinnit ovat enemmän taktiikka kuin strategia. Myöhemmin nähdään kuinka iso vaikutus noilla operaatioilla on pysyvästi Hamasiin. Kyseessä on kuitenkin organisaatio, jolla ei ole mitään erityisiä pidäkkeitä omien uhraamiseen “vastarinnassa”, jos sillä ajatellaan saavutettavan jotain pidemmän aikavälin tavoitteita.
Tämä on yksi vahva merkki mahdollisesta eskalaatiosta. Ei se kuitenkaan ole kiveen hakattua. Linkit ei näköjään avaudu esikatseluun, mutta ruotsi ja saksa kehoittavat ao. twiiteissä kansalaisiaan poistumaan libanonista.
Samaan aikaan tuskenin hiekkaväkeä on nyt varoitettu. Tässä on Iranin niin halutessaan mahdollisuus kyllä aiheuttaa rähinä niin pohjoisessa kuin etelässä. Toki tuo yemenin huthialueiden homma hoitunee omanaan, ellei homma eskaloidu joka puolelle
Tuo on melko pitkä laajasti Iranin tilannetta käsittelevä artikkeli ja etenkin suhdetta näihin eri ongelmien aiheuttaja järjestöihin. Muutama pointti nostona tuosta artikkelista:
Iran on artikkelin mukaan viime aikoina ollut yllättäen hyvin maltillinen ja jopa osittain vetänyt tukeaan pois Hamasilta, Hizbollahilta jne. Eli nämä ryhmittymät ovatkin huomanneet sponsorinsa/isäntänsä olevan hivenen poissa oleva henkisesti ja ainakin osittain materiaalisen tuen suhteen.
Iranilla sisäinen tilanne on edelleenkin hyvin hankala ja hallinnon pääfokus olisi enemmän sisäisen tilanteen stabilisoimisessa. Siellä valmistaudutaan vallan siirtoon ja on esitetty epäilyjä että vallassa olevilla tahoilla on erilaisia näkemyksiä kenestä tulisi seuraaja. On arvioita, että tuo valtaklikki on vaarassa ajatua väkivaltaiseen vallanperimys kiistaan.
Kenties vähemmän yllättäen Iranin nk. kumppanitkin ovat antaneet vähemmän tukea kuin Iranissa oli kenties laskettu. Eli Kiina teki kyllä erilaisia MOU:ta Iranin kanssa, mutta odottaa pakotteiden purkua ennen kuin tekee mitään konkreettista. Ja sitten on venäjä, jolle Iran toimittanut aseita vastineeksi venäjän investoinneista Iranin öljykenttin ja raideyhteyksiin. No kukin arvioikoon itse kuinka todennäköistä, että venäjä kunnioittaa tekemiään sopimuksia kun pitäisi tehdä jotain rakentavaa venäjän ulkopuolella. Saudien kanssa tehty sopimus on ehdollinen tuen loppumisesta proxyille.
Toki myös arvioita että Iranin epäröinti pidättyneisyys tai jopa YK:ssa annettu tuki kahden valtion ratkaisulle Israelin ja Palestiinan kysymyksessä olisi vain taktiikkaa.
Nuorempi sukupolvi Iranissa vähemmän kiinnostuneita uskonnollisesta oikeaoppineisuudesta ja enemmän kiinnostuneita materiaalisesta elintasosta, minkä näkevät Dubaissa, Lontoossa tai Kanadassa (jne.) missä ainakin valtaklikin jäsenet lomailevat.
Tässähän on taustalla käynnissä olevat neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ja vaikuttaisi Iranin sisällä olevan merkittyviä ryhmittymiä jättämään ideologiat sikseen ja tällöin nämä proxyt jätettäisiin oman onnen nojaan.
No tuossa oli artikkelin sisältö noin karkeasti. Tuo tarjoaa ainakin hivenen erilaista näkökulmaa tilanteeseen. Itse jäin miettimään onko tällaiset artikkelit mahdollista signalointia myös Iranin suuntaan toisenlaisten mahdollisuuksien olemassa olosta ja missä määrin oikeasti siellä on halua muutokselle?
Toisaalta oma käsitykseni Iranin sisäisestä tilanteesta ei ole aivan niin yksiselitteinen ja kuten vuosi sitten näimme siellä on hyvin vahvaa halua heittää fundamentalistit sivuun ja palata normaalimpaan elämään. Eli kenties siellä on oikeasti erilaisia näkemyksiä vallassa olevien keskuudesta mihin suuntaan tulisi edetä.
Ja tavallaan kaikki eri suuntiin viittaavat toimet voivat olla osa tuota sisäistä vallanperimys kiistaa, eli eri ryhmittymät tekevät jo nyt toimia eri suuntiin. Tällainen luontaisesti kertoisi jo tuon sisäisen kiistelyn alkaneen ja voi siten näkyä ristiriitaisena toimintona.
Hyvä kun mainitsit myös Economistin artikkelit, maksumuurin voi muuten ratkaista kun ottaa JS:n pois käytöstä. Vaikea sanoa kuinka hyvin Economist on onnistunut ennustamaan asioita aiemmin, mutta toisaalta nuo artikkelit kuvaavat ehkä parhaiten päättäjien ajatuksia tietyissä länsimaissa. Niistä kannattaa siis ensisijaisesti katsoa, mitkä ovat tämän hetken tavoitteet länsimaissa, vaikka analyysi joskus voi olla osittain toiveajattelua.
Eli toisin sanoen tuo artikkeli vaikuttaa hyvin vahvasti myös signaloinnilta Teheranin suuntaan. Kun maailmanjärjestyksessä tapahtuu muutoksia, Iran voisi olla myös siinä keskiössä Lähi-idän osalta. Varmaan kovin paljon selkeämmin neuvotteluhalukkuutta ei voisi ilmaista kuin alla olevassa lainauksessa samasta artikkelista.
Iran has much to offer foreign investors, but American sanctions, protectionism and mismanagement chase almost everyone away. China has signed copious memoranda of understanding, but is waiting for sanctions to be lifted to implement them.
Tuossa on myös vähän laajempi tilannekatsaus koko Lähi-idän osalta.
Talouspakotteilla ja merisaarroilla on se yhteinen ominaisuus, että ne vaikuttavat tuotantoon hieman viiveellä. Alempana on lainaus INSS-raportista nimeltä Ensuring the Resilience of Food Supply Chains in Israel During Emergencies. Nyt Eilatin satamassa aktiviteetti on vähentynyt noin 85%, mutta Israelin kannalta ehdottoman tärkeitä satamia ovat kuitenkin Haifa ja Ashdod. Ei vain yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa tuoda riittäviä tavaramääriä muita reittejä.
Ilmeisesti myös muihin teollisuudenaloihin pätee, että ne ovat riippuvaisia noiden satamien toiminnasta. Samalla voisi miettiä, että missä määrin niiden puolustusteollisuus on riippuvainen muun muassa Aasiaan pohjautuvista alihankintaketjuista, joiden kuljetukset Punaisellamerellä voivat nyt olla pysähtyneet. Tuosta ei vaan ehkä ole kovin paljon julkista tietoa saatavilla. Jonkin aikaa sitten Suomi teki sopimuksen ilmatorjuntaohjusten ostamisesta Rafael Advanced Defense Systemsilta, jonka päämaja on Haifassa.
As long as Israel’s ports remain open and ships continue to arrive, the risk to Israel’s food industry is relatively limited. However, Israel must prepare for extreme scenarios in which all the port corporations (at both Ashdod and Haifa) significantly reduce their ability to unload imported cargo. There is currently no alternative for bringing in goods in the amounts that the food sector needs, especially not grains for human consumption and for fodder, neither by air nor by land. Therefore, Israel should consider increasing reserves now, both in the volume and in the variety of goods and raw materials needed for producing food over time. It is insufficient for the reserves to be just the basic products that NEMA has required so far, as they do not provide for the variety of needs of the general population – neither health-wise nor in terms of demand.
