Aiemmin ketjussa tuli mainittua muun muassa tuo Khorramshahr, jonka kantama olisi jopa 2000 km, että kai se ihan kohtuullisen paljon olisi.
Iranin ydinaseohjelma on kuitenkin hieman erikoinen tapaus, kun siitä on puhuttu vuosikausia mediassa ja muualla, mutta tiettävästi itse aseversiota ei ole koskaan rakennettu. Iranilla on kuitenkin ollut niin paljon resursseja käytössään, että niiden ei olisi pitänyt olla asiassa esteenä, jos tarkoitus olisi todella ollut ydinaseen rakentaminen. Toisaalta uraanin rikastamista varmaan käytetään neuvotteluissa vipuvartena tai jotain vastaavaa.
Lisäksi Iranille saattaisi olla hyvin epäedullista, jos niiden ydinase aiheuttaisi kilpavarustelun Lähi-idän alueella. Varmaankin jotain tuollaisia laskelmointeja on tehty Iranissa projektin hyödyllisyydestä. Ei voi tietää muuttuvatko ne tulevaisuudessa, mutta lainaan tuohon USA:n tiedusteluarvion wikiartikkelista.
In June 2023, an assessment by the U.S. Director of National Intelligence concluded that Iran was not developing nuclear weapons, though it was improving its nuclear capabilities, reporting that “Iran is not currently undertaking the key nuclear weapons-development activities that would be necessary to produce a testable nuclear device”.
Ei tuolla 2000 km kantavuudella amerikkalaisia uhata. Israelia kylläkin.
Mutta Iranilla on muutenkin vajaa tuo atomipommituskyvykkyys. Nimittäin uraanipaukku ei tosiaankaan ole high techiä. Jos otamme vertailukohdaksi Little Man -pommin, niin sehän painoi netin mukaan 4400 kg. Nykyaikaisilla materiaaleilla ja räjähteillä painon saa varmasti putoamaan, vaan kuinka paljon. Toisessa kupissa on sitten sellainen juttu, että jos meinaa sen tyylisen kapineen saada pitkän matkan ballistisen ohjuksen kärjessä toimimaan luotettavasti, niin täytyy tehdä jotain suojaustemppuja, että kapine ylipäätään kestää sen vaiheen, kun laskeudutaan avaruudesta sinne avaruuden ja stratosfäärin rajalle. Se lisää painoa. Vaan kuinka paljon. Tietävät eivät kerro. Veikkaan kuitenkin, että siihen se tämä business case sitten kaatuu. Siis veikkaan. En tiedä.
Iran varmasti pystyisi tekemään nopeasti pudotettavan uraanipommin. Mutta siinä on sitten sellainen ongelma, että pitäisi päästä lentokoneella ilmatorjunnan läpi. Ei onnistu Iranilta.
Jotta Iran saisi oikeasti hyödyllisen pommituskyvyn, niin Iranin täytyisi päästä plutonium-tielle ja osata miniatyrisoida sanottu paukku. Kuten kaikki vakavasti otettavat ydinasevaltiot ovat tehneet, sillä sanotulla tiellä vaan on niin paljon parempi tehokkuus materiaalin käytössä. No, Irak yritti aikoinaan sitä tietä kulkea. Israel pommitti reaktorin ihan päreiksi. Emme toki tiedä, että josko Iranilla olisi salainen reaktori, joka olisi hyvin suojattu. Ehkä on, ehkä ei ole. Eihän Israelinkaan reaktorista olisi saatu tietoja, jollei hommiinsa jurppiintunut teknikko olisi mennyt lavertelemaan maailmalle.
Kokonaisuutena minusta näyttää, että Iran jatkaa uraanin rikastamista ihan vaan siksi, että pystyy poliittisista syistä näyttämään, että he voisivat tehdä yhden tai kaksi pommia, jos haluaisivat. Vaikkei niillä mitään käytännön sotilaallista merkitystä oikeasti olisikaan.
CNN:n uutisen mukaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Punaisellamerellä huthikapinallisten risteilyohjus lensi hyvin lähelle USS Gravelyä, kunnes se onnistuttiin torjumaan Phalanx CIWS-tykillä. Tuohan on tosiaan suunniteltu lähietäisyydelle yleensä viimeiseksi puolustuslinjaksi, sillä sen tehokas ampumaetäisyys on noin 1,5 km. Voisi varmaan sanoa, että nämä toistuvat läheltä piti -tilanteet muistuttavat jemeniläistä rulettia.
Kuulemma tulitaukoneuvotteluissa on tapahtunut jotain edistystä, mutta sen toteutuminen vaikuttaa edelleen erimielisyyksien takia hyvin epävarmalta.
A senior Israeli official tells NBC that it is unclear if a proposal for a pause in fighting in Gaza and the release of hostages will come to fruition.
“I don’t think it’s more than 50/50 it will materialize,” the unnamed senior official says.
Kohta se selviää, miten pitkät jonot huoltoasemalla on maanantaina.
The debate inside the White House is tense, according to a U.S. official, as the administration weighs options that some believe will send a clear message to Iran-backed proxy groups to stop the attacks while others fear they could trigger broader fighting in the region that the Biden administration has strenuously sought to avoid.
At the same time, Biden is [under pressure from many Republicans to act even more forcefully – with some calling on him to strike directly inside Iran.
Tunnetusti öljyn hinta toimii geopolitiikan peilinä, niin on ollut tälläkin kertaa. Viime aikoina öljyn hinta on heilunut aika paljon ihan twiittien perusteella muun muassa rauhanneuvotteluista, tosin torstaina oli vuorossa lähinnä vain algoritminen ostaminen.
Toiminta jatkuu aktiivisena Lähi-idässä, esim. on vaikea pysyä perässä miten monta Iranilaista Israel eliminoi per viikko Syyriassa. Toisaalla USA:ssa on näemmä tehty laskelmia, että homma leviää käsiin, aika vetäytyä parempiin asemiin ennen kuin Lähi-idän sodan seuraava vaihe käynnistyy.
NY Timesin pitkäjuttu Hamasin tunneleista sairaalan alla. Ilmaislinkki alla.
Itselle jutun informaatioarvo on lähes nolla, koska toi kaikki on ollut jo pitkään tiedossa jos konfliktia on jaksanut tarkemmin seurata.
Tuskin kotimaan voimakaksikko Yle/Hs tätäkään suostuu uskomaan. Itselle ei mene jakeluun miksi Hamas tunnelien tunnustaminen faktaksi on kotimaan medialle kovin vaikeaa. Noista tunneleista on ollut juttuja länsimaisissa lehdissä pitkin 2010-lukua.
Jonkinlaista hyvin pientä toivonkipinää ilmassa Hamasin panttivankien vapauttamisesta ja tulitauosta. Ensi kuussa alkaa Ramadan ja Israel on sanonut hyökkäävänsä Rafahiin Ramadanin aikana, jos 100 jäljellä olevaa panttivankia ei vapauteta.Kairossa Israelin ja Hamasin neuvotteluja välittää Qatar, Egypti ja Yhdysvallat. Netanyahu ei vissiin ole kovin innostunut diileistä vaan Hamasin tuhoamisesta ja on jo aloitellut Rafahin pommituksia.
No niin. Siinä on sitten ensimmäinen Houthien isompi onnistuminen. Tämä ei lopu, ennen kuin jompi kumpi seuraavista on tapahtunut:
Iran ja Venäjä Venäjä nujerrettu sotilaallisesti ja taloudellisesti ja Houthien aluetta hallinnoi Yhdysvaltojen (tai miksei vaikka Ranskankin) johtaman liittouman rauhanturvajoukot
Olen pessimistisempi Gazan sodan lopputuksen suhteen Israelin kannalta, miten palestiinalaisten mielialat kehittyvät jatkossa ja mikä vaikutus Netanjahun valitsemalla strategialla on maailmalle kuin Venäjän tuhomissodan lopputuloksesta Ukrainassa. Alla ote Hesarin pääkirjoituksesta.
Hamasin lokakuinen hyökkäys oli kuin punainen vaate härän edessä: sen tavoite oli provosoida Israel hyökkäämään Gazaan. Israelissa se toki ymmärrettiin, mutta niin raakaa terroristihyökkäystä oli mahdotonta jättää kostamatta. Israelin selviytyminen vihamielisten naapurivaltioiden keskellä on perustunut maan liki voittamattomina pidettyjen asevoimien pelotteeseen.
Tämä pelote olisi heikentynyt, ellei Israel olisi vastannut Hamasin taisteluhaasteeseen, mutta nyt se uhkaa heiketä siksi, ettei Israel ole saavuttanut tavoitteitaan. Israel ilmoitti pyrkivänsä panttivankien vapauttamiseen ja Hamasin tuhoamiseen, mutta kumpikaan ei ole onnistunut.
On varsin erikoista, kun terroristit hyökkäävät Israeliin ja tekevät massamurhia ja paetaan siviilien keskelle tulittamaan israeililaisia, niin sitten ollaan niin kauhian kaltoin kohdeltuja.
Zahedi is the replacement for Suleimani and by far the most important person in organizing Hezbollah and associated Shi’ite militias in the region. He has been very successful in reorganizing Hezbollah after it was harmed by previous assassinations and the Syrian civil war. This is a blow to Iran since it is hard to find yet another replacement with the skills and contacts Zehadi had.
That is doubly true since his deputy was also killed. In addition, five other senior officials were killed.
Tämä punaisen meren tilanne alkaa vaikuttaa koko maailmantalouteen rahtikustannusten nousun ja inflaation sitkeyden kautta. Israelille tämä on toki kiusallista, sillä paine sotatoimien lopettamiseen kasvaa pattitilanteen jatkuessa. Tämä kaikki voisi toki johtaa kenties parempaan, mikäli kahden valtion malli punnerrettaisiin länsimaiden painostuksella väkisin maaliin. Mikäli Gazan avovankilamallia jatketaan kaiken tämän jälkeen, on vain ajan kysymys, milloin seuraava eskalaatio tapahtuu.
