Ehtiikö kansainvälinen yhteisö estämään FSO Saferin massiivisen öljyvuodon vai jätetäänkö jälkisiivous Lamorin harteille?
The FSO Safer vessel is holding four times the amount of oil spilled by the Exxon Valdez – enough to make it the 5th largest oil spill from a tanker in history.
If we do not act now, the result will be an environmental and humanitarian catastrophe centered on the coast of a country already devasted by seven years of war.
A massive spill from the Safer would destroy pristine reefs, coastal mangroves and other sea life across the Red Sea, expose millions of people to highly polluted air, and cut off food, fuel and other life-saving supplies to Yemen, where 17 million people already need food aid.
Coastal communities would be hit hardest. Hundreds of thousands of jobs in the fishing industry would be lost almost overnight. It would take 25 years for fish stocks to recover. The cost of cleanup alone would be $20 billion.
Bangladeshin valtiollinen viranomainen, Cabinet Committee on Government Purchase (CCGP), on tänään valinnut julkisessa tarjouskilpailussa Lamorin toimittamaan Monglan satamaviranomaiselle (Mongla Port Authority, MPA) kolme projektia, joiden tavoitteena on öljyntorjuntavalmiuden ja jätteenkäsittelykyvykkyyden kasvattaminen Monglan satamassa Bangladeshissa. Laitetoimituksista koostuvien projektien kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa.
Hyvä diili ja kertoo mielestäni siitä, että potentiaalia Lamorilla vielä on tuollakin saralla, sillä monilla kehittyvän maailman satamaviranomaisilla/merivartiostoilla öljyntorjunta-varautuminen ja jätteenkäsittely on vielä käsittääkseni aika alkeellista! Toteutuessaan tuo diili tuloutuisi lähes kokonaan ensi vuoden puolella. Inderes ennustaa ensi vuodelle 111 miljoonan liikevaihtoa, joten yksistään tuo diili vastaisi jopa noin neljäsosaa ensi vuoden liikevaihdosta. Tässähän alkaa pikkuhiljaa Inderesin ennusteet osoittautua mielestäni aika varovaiseksi
Tämän kokoluokan diilit ovat erittäin merkittäviä Lamorille. Mikä parasta, myydään sekä ”softaa että rautaa”. Tarjooma on siis monipuolinen ja takaa nopeampaa sekä tehokkaampaa kasvua.
Erittäin hyvä.
Mahtavaa, kun toiset painaa kauppaa, kun itse tässä vaan lomailee. Inderesin laajassa raportissa Bangladeshin tämän vuoden kilpailutusten arvoksi arvioitiin 110 M€. Kannattaakohan vielä pitää haavia valmiina, jos sattuu tärppäämään vai oliko se tässä tällä erää ja siirrytään Punaisellemerelle pyytämään isoa kalaa?
Hyvä bongaus! Ainakin tuosta Inderesin laajasta rapsasta saa käsityksen, että kyseessä on vain yksi kilpailutus. Kutistuiko kilpailutus siis huomattavasti pienemmäksi kuin oli ennakoitu vai onko tulossa vielä mahdollisesti lisää kilpailutuksia tuon tiimoilta? Ehkä @Aapeli_Pursimo voi kommentoida?
Kommentti aiheesta. 2023 ennusteet saattavat mennä uusiksi, kuten foorumillakin ennakoitu että jos yksikin isompi diili ui öljynsuodattimeen niin 2023 ennuste on jo varovainen.
Tähän olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla tarkennus.
A) olivatko nyt voitetut projektit vasta 1. osa lähivuosien Bangladesh-kokonaisuudesta?
B) hankkeen sisältö muuttui ja tässä kaikki mitä jäi jäljelle.
C) arvioiko Lamor hankkeen arvon etukäteen pahasti väärin? Jos kyllä, tämä asettaisi myös muut Lamorin lähitulevaisuuden tarjouskilpailuista antamat arviot kyseenalaiseen valoon.
Tänään nähtiin mielenkiintoinen raketointi kurssissa kovalla vaihdolla jonkalainen meno olisi kuulunut Lamorille alusta saakka. Harmillisesti se ei kestänyt, oikein mikään uutinen ei tunnu tätä nostattavan pysyvämmin.
Bangladeshin investoinnit ovat monikossa joten tämä oli vasta yksi. Oletettavasti 85 miljoonaa vielä jäljellä.
@Aapeli_Pursimo:lta ei ainakaan toistaiseksi kommenttia ole saatu, joten pystyisikö @Mikaeli kommentoimaan tätä? Eli oliko kaikki Bangladeshin kilpailutukset mukana tässä jo julkistetun sopimuksen yhteydessä vai vieläkö sieltä on tulossa lisää kilpailutuksia? Alkuperäisen arvion mukaanhan kilpailutuksen arvo olisi pitänyt olla tätä nyt julkistettua sopimusta huomattaavasti korkeampi (110 miljoonaa euroa).
edit: Tajusin, että Lamor on tietenkin hiljaisella jaksolla, joten ei taida @Mikaeli juuri nyt pystyä kommentoimaan. Joka tapauksessa olisi mukava kuulla tästä kilpailutuksesta tarkemmin viimeistään Q2-tuloksen yhteydessä.
Alkuun pahoittelut venyneestä vastauksesta. Olin näemmä loman aikana onnistunut kuittaamaan alkuperäisen kysymyksen ilmoituksen
Hyvä huomio raporttiin liittyen, että tuosta taulukosta sai kuvan, että kyseessä olisi aina yksittäinen kilpailutus (mm. Kuwaitkin on kolmivaiheinen projekti, joka kilpailutetaan vaiheittain ja todennäköisesti osakokonaisuuksittain). Korjasin tuon sanamuodon nyt raportin taulukkoon.
Sen sijaan Bangladeshin kilpailutusten rakenteen osalta olen tässä kohtaa aikaisempien tietojen (esite, Q1-tiedotustilaisuus) ja toissaviikkoisen tiedotteen varassa. Tuossa Ailin laittamassa kuvakaappauksessa onkin esitteen tiedot ja puolestaan Q1-infossa yhtiö kertoi olleensa Bangladeshissa ainoa tarjoaja ja, että uudelleenkilpailutuksen tuloksia yhtiö odotti pääsevänsä kertomaan Q3:n aikana. Eli odotellaan yhtiön kommentteja Q2-tuloksen yhteydessä, jonka myötä ollaan viisaampia tämän osalta.
Nämä olisivat kyllä hienot luvut toteutuessaan. Q1:llä Perun ja Ecuadorin öljyvahingoista oikaistuna liikevaihto olisi ollut 16 miljoonan euron luokkaa ja tässäkin oli vielä neljä miljoonaa euroa viime vuodelta siirtynyttä kauppaa.
Perussa on riittänyt polemiiikkia Repsolin ympärillä. Viranomaiset ja kansalaiset eivät ole olleet tyytyväisiä puhdistustyön tuloksiin. Viranomaiset ovat asettaneet valvontakomission, joka on tarkkaillut hiilivetyjen määrää saastuneilla rannoilla. Saastuneista 61:stä rannasta on vielä 19 putsaamatta. Repsolille on asetettu sakkoja ja Repsol on korvannut alueiden asukkaille ansionmenetyksiä. Kritiikki on siis kohdistunut nimenomaan Repsoliin ja nyt tietysti on sattunut energiakriisitkin samaan aikaan niin on helppo olla kansan sylkykuppina.
Aika rajusti jäätiin Inderesin ennusteista. Uutena huolena nousee Tecnotreen seuraajille tuttu ilmiö maksuhaasteista itämailla:
“Oikaistu liikevoittomme ei yltänyt tavoittelemallemme tasolle. Tämä johtui alhaisemmasta volyymista ja Saudi-Arabian projektin laskujen hyväksymisprosessiin liittyvistä haasteista.”
Iso kuva ja tarina ennallaan, mutta tässä markkinatunnelmassa taitaa meno olla rajua tänään.
Q2:n kasvuennusteet osoittautuivat turhan optimistisiksi, mutta kuluvan vuoden ohjeistuksen yhtiö odotetusti toisti. Yhtiön mukaan liikevaihtoon vaikutti negatiivisesti alhainen laiteliiketoimintavolyymi. Liikevaihdon ennustealituksen myötä myös operatiivinen tulos alitti meidän odotuksemme. Kulurakenteessa ei nopealla silmäyksellä ollut mitään ihmeellisempää ja lopulliseen volyymiin suhteutettuna kannattavuus olikin karkeasti odotetulla tasolla. Siten isossa kuvassa ei ainakaan alustavasti mitään suurta dramatiikka paitsi ainakin omat liikevaihdon jaksottumiseen liittyvät ennusteet menivät metsään kuluvan vuoden osalta. Toki loppuvuonna liikevaihtokuorman täytyy nousta selvästi Q2:ta korkeammalle, että ohjeistukseen ylletään, mutta käsityksemme mukaan ainakin Kuwaitin osuus on kasvamaan päin H2:lla. Huomiseksi sitten tarkemmat kommentit ja päivitetyt ennusteet. Lamorin tiedotustilaisuutta voi seurata täältä klo 10 alkaen.
Joo eipä näillä kvartaaliennusteilla (tai -toteumilla) ole Lamorin tapauksessa niin suurta väliä. Isoja heittoja siinä mille päivämäärälle projektit tuloutuvat. Vuosi on sopivampi tarkasteluaika.
Mutta kun yhtiö kerran kvartaaleittain raportoi niin pitäähän näitä koittaa ennnustaa ja tarkastella.
Raakalukemat näyttävät pliisuilta mutta tosiaan, ei niillä ole mitään väliä jos vuoden sisällä homma etenee suunnittellusti. P.S. saatuja tilauksia pitää pystyä kasvattamaan taas pian jotta tilauskanta ei pääse laihtumaan.
P.P.S. nyt kun kaupankäynti alkoi niin näyttää siltä että voisi tulla kelpo ostopaikkaa tänään…
Juna puksuttaa raiteilla oikeaan suuntaan. Eniten kiinnostaa Kilpilahden tehdasprojekti. Podcast klo 10.00.
“Operatiivinen kassavirta parani katsauskaudella merkittävästi. Tavoitteenamme on rakentaa noin 10 000 tonnin kemiallisen kierrätyksen vuosikapasiteetti Kilpilahteen. Kemiallisen kierrätyksen markkinan arvioidaan olevan vuoteen 2050 mennessä satoja miljardeja euroja.”
