Mistä olet tuollaisen käsityksen (“kiellettyjen lista”) saanut, ettei voisi ostaa suoraan vaikka jenkkipörssin osakkeita?
Rahastot on ok. ETF- asiaan ja jenkkipörssiin en osaa vastata. Muut kertokoon tarkemmin. Näistä on ollut muistaakseni sen verran puhetta täälläkin, että jotkut ovat ETF:iä ostaneet.
Tässä ketjussa on asiasta ollut paljon puhetta, en aivan yksiselitteistä vastausta saanut aiemmista viesteistä muodostettua. Ilmeisesti ETA-alueen ulkopuolinen sijoitustoiminta katsotaan lapsen kannalta liian riskiseksi, ja se pitäisi pystyä erikseen perustelemaan DVV:lle luvan saamiseksi. Lapsen rahojahan ei edunvalvoja muutenkaan saisi käsitellä aivan miten lystää.
3 tykkäystä
Jos ostat ETA-alueen ulkopuolelta lapselle pörssiosakkeita, tarvitaan jokaiseen kauppaan DVV:ltä lupa.
4 tykkäystä
Kiitokset. Näköjään 184 € joka kerta kun lupaa kysyy. Noh, eipä ole onneksi tarvetta.
Kun katsoo tuota lapsen rahastoista muodostetun salkun tuottoa ja vertaan omiin salkkuihin, niin voisi olla hyvä että joutuisi itsekin kysymään luvan ennen kuin sijoittaa johonkin muuhun kuin rahastoihin…
12 tykkäystä
USA-markkinoille sijoittavaa rahastoa tai ETF:ää saa ostaa lapsen rahoilla ilman lupaa jos se on UCITS.
Nyrkkisääntönä on, että et tarvitse lupaa, kun sijoitat päämiehesi omaisuutta tavallisimpiin sijoituskohteisiin, kuten kotimaisiin tai ETA-alueen pörssiosakkeisiin (mukaan lukien First North -listat) tai sijoitusrahasto-osuuksiin. Nämä rahastot tunnistaa lyhenteestä UCITS, joka monesti näkyy sijoitusrahastokohteiden esitteissä. UCITS-rahasto on sijoitusrahasto, jolle laki asettaa säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava. Kyseessä on sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto.
Tarvitset luvan kuitenkin esimerkiksi silloin, kun olet sijoittamassa päämiehesi varoja erikoissijoitusrahastoon. Tämän tunnistaa lyhenteestä non-UCITS.
Käsittääkseni useimmat pankit tarjoavat lapsen pankkipalvelut ilmaiseksi. Omalla lapsellani on tili S-pankissa (ei enää aktiivisesti käytössä) ja Nordeassa. Kummastakaan ei tule kuluja.
En henkilökohtaisesti ymmärrä Nordnetin suosiota. Kallis pienillä kertasijoituksilla (ja harva lapsi saa niin isoja lahjoituksia että Nordnetin palkkiot kannattavat). Suomessa on ainakin kaksi palveluntarjoajaa, joilla on 1 % kulukatto kotimaisiin osakkeisiin, ja ainakin yksi, jolla on 1 % kulukatto ETF:iin.
10 tykkäystä
Luulisin Nordnetin suosion johtuvan siitä, että rahastovalikoima on pirun kattava. Osto ja säilyttäminen on täysin ilmaista ja rahastoissa on tarjolla erittäin matalakuluisia vaihtoehtoja. Suorissa osakeostoissa lapsen kulut tulee oman statuksen mukaan eli monella voi olla 3€:n minimikulu.
Meillä on tavoitteena ostella lapselle pelkästään rahastoja, joten Nordea tai OP ei houkuttele yhtään. ETF:issä kulupuoli on ollut nousemaan päin ja rahastot ovat niin hyviä vaihtoehtoja, että ETF:t jäävät turhiksi. Näkemyksen ottaminen suorilla osakeostoilla ei kiinnosta. Taitoa indeksin voittamiseen ei ole, joten olisi vastuutonta heitellä lapsen rahoja sinne tänne.
Lisäyksenä: Kun Nordnetissä on ennestään muitakin salkkuja niin onhan tuo todella kätevä seurata lapsen juttuja siellä. Siinä missä muilta puuttuu mobiilisovellus kokonaan niin Nordnetissä kaikki toimii nykyään viimeisen päälle ilman minkäänlaisia viiveitä yms kun ovat keskittyneet pelkästään sijoittamiseen. Onhan näillä palveluilla eroa kuin yöllä ja päivällä jos vertaa OP/Nordea- osastoon.
10 tykkäystä
Tämä on jo hieman eri otsikon keskustelu, mutta yhdyn näkemykseesi Nordnetistä pienillä summilla. Itse olen Mandatumin asiakas, mutta siellä salkun voi avata vasta täysi-ikäiselle. Nordeassa 1% kulukatto on hyvä, mutta pankkipalveluista itsellä erittäin huonoja kokemuksia. Tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta tuntuu pitää lapsen tiliä omassa pankissani ja salkku Nordnetissä juurikin tuon laajan valikoiman ja miellyttävän käyttökokemuksen vuoksi. Pelkkien rahastojen osalta kulut kuitenkin aika maltillisia.
3 tykkäystä
Aikanaan markkinoinnilla luotu onnistuneesti mielikuva kansankapitalismia ajavasta piensijoittaja-ystävällisestä yrityksestä.
Joku tuossa aikaisemmin mainitsikin, että menee kauhean monimutkaiseksi jos yrittää miettiä vuosikymmeniä eteenpäin mutta sitähän tämä hieman on lapselle säästäessä.
Palvelumaksut, käyttökokemukset, rahasto- ja ETF-tarjonta, verotus jne kaikki vaikuttavat monisäikeisesti ratkaisuihin.
Nyt kun Kela ilmeisesti pelasti meidät epätietoisuudelta ja alkaa huomioimaan osakesäästötilille tulevat tuotot tulona, niin olen alkanut pohtimaan lapsen osakesäästötilin lopettamista ja varojen siirtämistä toisiin kohteisiin.
Iltaisin välillä pohdin, että tuoko lapselle omaan pankkiin säästäminen sijoittamisen mentaliteettia lähemmäs päivittäistä elämää kun se on intregroitu omien pankkipalveluiden kautta osaksi päivittäistä talouden hoitoa. Lapsi saa verkkopankkitunnukset ja ehtii näkemään oletetun varallisuuden kertymisen vuosien aikana mobiilisovelluksessa samalla kun harjoittelee omaa talouden hallintaa…
Pääasia, että jokainen saa itselleen ratkaisun johon on tyytyväinen 
2 tykkäystä
Miksi realisoida luovutusvoittoveroja nyt, sen takia että joskus tulevaisuudessa ehkä tulee kela-vaikutuksia, jotka voi kuitenkin välttää vaihtamalla sijoituskohteita OST sisällä?
1 tykkäys
Tämän aiheen tiimoilta mulla ovat ajatukset olleet myllerryksessä viime vuosina.
Muutama vuosi sitten iloitsin siitä miten hyvän kombon rahankäyttötottumuksia lapsemme saa(vat) vanhemmiltaan.
Itse olen liian pihi, liian tietoinen opportunity costeista, mennyt liian korkealla säästämisasteella. Parempi olisi ollut käyttää enemmän rahaa kokemuksien ja elämyksien hankkimiseen. Se toki on kiva että en ole ikinä ollut näyttävien lelujen tms. perään.
Vaimo on aina elänyt tiukasti tulojensa puitteissa mutta – toisin kuin minä – käyttänyt fiksusti rahaa hetkessä elämiseen. Hänkään ei ole yrittänyt signaloida kuluttamisellaan mitään ulospäin mutta tehnyt asioita jotka aidosti toimivat hänelle ja nyttemmin perheellemme.
Nykyään ajattelen kuitenkin että tolkulliset rahankäytön mallit yksinään eivät riitä mihinkään siinä että saa lapselle säästämisen tai suvun varallisuuden siirtämisen lapselle toimimaan lapsen hyväksi.
Onko tälle käsitteelle character josta Deborah Gilboa alla puhuu, täsmällistä vastinetta suomessa? Se ei tarkoita samaa kuin luonne.
Audiossa on vähän häiriöitä mutta substanssi timanttia:
Olen alkanut ajatella että windfall-tyyppinen varallisuus 18-vuotiaalla toimii jossain mielessä kuin bisneksen tai sijoitussalkun vivuttaminen.
Loistava character 18-vuotiaalla ja maltillisesti windfall-varallisuutta on kuin loistavan, leveiden ja syvien vallihautojen takana olevan bisneksen maltillinen vivuttaminen. Voi luoda lisäarvoa 18-vuotiaan elämään tai sitten ei, riskitaso nousee varmaankin vain vähän.
Huono character 18-vuotiaalla ja paljon windfall-varallisuutta on kuin surkean bisneksen raisu vivuttaminen.
Jos teinillä on ollut hyvä koti ja sopivasti onnea muutenkin geenien ja elämän tapahtumien suhteen … miksi ottaa häneltä pois kaikki ne hyvät jutut jotka siitä hänen psyykeelleen seuraavat kun hän pääsee tekemään itselleen täysin omin avuin omaa myös taloudellisesti hyvää elämää alkaen enimmäisistä satasista jotka hän itse tienaa?
Tekijät jotka nähdäkseni edistävät sitä että 18-vuotiaalla on good character:
- vähintään yksi mutta mieluummin useampi turvallinen aikuinen jo(t)ka on aina kohtuullisen hyvin kartalla lapsen iloista ja huolista
- paljon rakkautta ja lujat rajat; lapsi ei määrää asioista jotka eivät lapselle kuulu
- hiekkalaatikolta alkaen aikuinen antaa heti tiukan ja välittömän palautteen jos perseillään muita lapsia kohtaan
- lapsi osallistuu päivittäin arjen askareisiin kehitystasonsa mukaisesti
- aikuiset eivät tee lapsen puolesta sellaista mitä lapsi pystyy kohtuudella tekemään itse
- lasta kannustetaan oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta, laajentamaan mukavuusalueensa rajoja; aikuisen tehtävä on huolehtia että erehdykset tapahtuvat turvallisissa rajoissa
- aikuiset näyttävät mallia siitä että tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen on elämässä ykkösprioriteetti
- tuttuja ja tuntemattomia kohdellaan kunnioittavasti; ei pelata nollasummapelejä joissa haetaan itselle pikavoittoja
- harjoitellaan arjessa tunteiden käsittelyä, varsinkin negatiivisten tunteiden luontevaa ja rakentavaa kohtaamista
- opetellaan arvostamaan kaikkea sitä mikä on hyvää juuri nyt
- harjoitellaan erottamaan erottamaan lyhyen tähtäimen sokerihumalat ja pitkän tähtäimen merkitykselliset asiat toisistaan; molemmat ovat kivoja mutta jälkimmäiset hurjasti tärkempiä
- opitaan että raha, valta, status ja suosio eivät tee kenestäkään arvokkaampaa tai vähemmän arvokasta kuin hän muuten olisi
- keskustellaan teinin kanssa arvoista ja kannustetaan häntä itse etsimään arvot jotka juuri hänellä edistävät hyvää ja onnellista elämää
- mietitään yhdessä tätä aihetta: elämän ulkoiset puitteet, status, odotusten ja vaatimusten inflaatio ==> elämässä harvoin toimii hyvin strategia “olen onnellinen tulevaisuudessa sitten kun olen saanut ja saavuttanut XYZ”
- varallisuus tuo arkeen valinnanvapautta ja turvallisuutta; kun varallisuutta ei signaloi näyttävästi ulospäin, on helpompaa olla ihmisten kanssa luontevasti tekemisissä riippumatta siitä onko heillä varallisuutta vai ei
Suunnitelmani tuleville vuosille:
- käytän omaa taloudellista liikkumavaraani niin että priorisoin läsnäoloa lasten elämässä
- isovanhemmilta on tulossa varallisuutta lapsille; ei ole minun asiani, en puutu siihen
- selkeytän omia ajatuksia sen ajan minkä se selkeytyminen ottaa; lapsille säästäminen ja sijoittaminen jäissä toistaiseksi mutta optio jatkaa sitä koska tahansa
59 tykkäystä
Poika koittaa kerätä rahaa niinkin tuottoisaan sijoitukseen kuin kevariin 
Ja kysyi, että miksei hänen sijoitussalkustaan voisi ottaa osaa rahasta. Itse en tietenkään ole asiasta kovin mielissään, mutta toisaalta mietin, että jos se mahdollistaa nuorelle miehelle jotain mistä hän saa hienoja kokemuksia ja mukavia muistoja loppuelämäksi, niin miksipä ei.
Jos tililtä nostetaan rahana ulos, niin minkälaisia kysymyksiä siitä voi tulla ja toisaalta, pitänee voida esittää, mihin rahat on laitettu?
4 tykkäystä
Ilman muuta kevari sillon ku mieli tekee mieluummin ku 10 kevaria 100- vuotiaana. Penniä ehtii kyllä venyttää elämän aikana.
10 tykkäystä
No näinhän se on ja nuorelle miehelle tuollainen on isompi juttu kuin euroja Nesteen osakkeessa. Mutta kysymys ehkä olikin enempi tuosta käytännöstä. Ihmetteleekö joku taho, jos lapsen aot:ltä nostetaan käteistä ulos. Jos ihmettelee, niin pitänee säilyttää tilisiirto mahdollisesta kevarin ostosta
1 tykkäys
Sanoisin että jos lapsi on kevari-iässä niin hänellä on myös oma käyttötili ja kortti. Maksu niillä, rahat AOT:ltä, niin maksun kirjausketju on täysin selvä. Vanhempana varmaan tunnet lapsen niin että osaat arvioida, tuleeko ne rahat oikeasti käytettyä siihen kevariin vai ei, ja tarvittaessa voinet olla esiliinana kaupoilla mukana varmistamassa rahojen käyttötarkoituksen.
4 tykkäystä
Aivan totta, onhan hänellä käyttötili ja näinhän se toki kannattaa tehdäkin 
Ja ilman muuta on selvää, että aot:ltä otettaisiin vain se summa, minkä hankintaa varten tarvitsisi. Ja itsehän siinä hankinnassa pitää joka tapauksessa olla mukana, joten ei ne rahat toki taivaan tuuliin menisi.
Olen koittanut etsiä lapselle parasta paikkaa Maailma indeksille ,kulujen suhteen.
Tässä kyllä OP voittaa Nordnetin, koska kk-säästössa Nordnetilla on 2,5€ kertakulu, ja hallinnointi 0,30%, OPlle ei kertakuluja ja hallinnointi 0,39%.
Perustelut että on kätevää kun sijoitukset on Nordnetissä, ehkä vähän ontuu siinä mielessä että onko hyötyä olla ne siellä seurannassa kun tarkoitus on ostaa ja unohtaa mieluiten lapsen täysi-ikään asti vähintään…
Osta rahastoja sitten, niissä ei ole merkintäkuluja. Ja nopeesti on tuo merkintäkulu katettu halvemmalla rahastolla jos ei pullorahoja sijoita.
5 tykkäystä
Siis… eikö Nordnet Indeksirahasto Maailma ESG indeksirahastoon kuukausisäästämällä, tästäkin lähde se 2,5€/merkintä?
Ei. Tuo 2,5 euron kulu lähtee vain kuukausisäästäessä pörssissä noteerattuihin etf-rahastoihin.
9 tykkäystä