Muistattehan aina referoida jutut ja myös tarvittaessa mainita, jos juttu on maksumuurin takana. Tämä juttu on vielä ruotsinkielellä, mitä harvempi taitaa osata ymmärtääkseen hyvin, mistä jutussa puhutaan.
Koetin tekoälyä käyttämällä ymmärtää, mistä jutussa puhutaan:
Jutussa kerrottiin, että Sammon hyvistä voittoennusteista ja vastaavasti siitä, miten Mandatum houkuttelee 8 prosentin “suorilla tuotoillaan”. Molempien osakkeiden riskiä pidetään alhaisensa ja niistä oletetaan tulevan hyvää tuottoa.
Mandatumissa osalta on mahdollisuus ostotarjoukseen.
Ostotarjous on kyllä mielenkiintoinen kortti, mitä vilautellaan markkinalla tämän tästä. Mutta johdon puheet on päinvastaisia. Esim. Niemisvirta Karon Grillissä puhui Mandatumista yhtä houkuttelevana yrityskohteena, kuin myrkyllinen kasvi mausteena keitossa. Systeemit ei rimmaa eurooppalaisten henkivakuuttajien kanssa, osaaminen on spesifiä, synergiat rajallisia yms. Toisaalta jos yhtiö haluaa jatkaa itsenäisenä, on loogista että sen edustajat vähättelee sen sopivuutta osana jotain isompaa kokonaisuutta.
Toinen, missä on dissonanssia, on yritysostot. Usein Mandatumin päälle sovitetaan yritysjärjestelijän viittaa. Mutta, yhtiön omassa esittelytilaisuudessa ja meidän haastiksissa huokuu omaan korvaani nihkeys yritysostoja kohtaan, koska varainhoidossa arvo on osaajissa ja heillä on tapana liukkaasti luistella paikalta (miettikää esim. Aktian Taalerin varainhoidon osto ja miten Heikkilät ja Viitikot eivät kauaa uudessa paikassa viihtyneet vaan veivät osaamisen pienen sapatin jälkeen omaan firmaan).
Tietysti puhe on aina puhetta ja teot sitten lopulta ratkaisee. Aika näyttää.
Lisäys: Yritysostoissa, mitä tehdään, ei tietysti aina ole mitään järkeä tai sitä on hyvin vähän, ja siksi niiden pohtiminen järkysyitä etsien ei valaise asiaa täydellisesti
Tuli myös heti tuo haastattelu mieleen ja kai Mandatum olisi ostettu kuleksimasta jo Sammolta, jos se olisi ollut järkevää. En kyllä oikein itse usko tuohon ennen kuin se korkokantahimmeli on purettu.
Ohessa vielä DI:n tänään julkaisema videoesittely Mandatumista ja Sammosta osakeostokohteena. Molempien todetaan olevan pulskassa kunnossa ja kiinnostavia sijoituskohteita. Esitetään myös arvio Mandatumin ja Carnegien yhdistymisestä.
“Korkokantahimmelin” purkaminen varmasti edesauttaisi tilannetta, mutta tähdellistä myös miten Mantan muu liiketoiminta kasvaa ml. sen Tukholman ja Kööpenhaminan konttoreissa. Helpoin ja turvallisin tie olisi orgaaninen muheva kasvu ml. muissa Pohjoismaissa. Mutta mitä jos himmeli on purkautunut ja muut toiminnat eivät ole lähteneet isoon liitoon?
Tämä riski on Mandatumiin sijoittaessa ja voi olla myös yritysjärjestelyjen laukaisija jossain vaiheessa.
Kysyttäessä Sampo vai Manta sijoituskohteeksi DI:n analyytikko vastaa hyviä olevan kumpienkin, mutta valittaessa Mandatum sen rakennejärjestelyoption takia.
Muuten olen muistavinani, että @Verneri_Pulkkinen kysyi foorumilla @Kasper_Mellas’lta voisiko hän jossain välissä arvioida Carnegie-Manta-kihlausoptiota, kun on jo yhteinen sama pääomistaja kummallakin. En muista arviota nähneeni ja olisikin hatunnoston arvoista, jos edes joku raapaisu asiasta saataisiin analyytikolta:)
Täydennys: @samamies kirjoittaa, että eikö Mandatum olisi ostettu pois kuleksimista jo Sammon aikana, jos se olisi järkevää. Mantastahan saatiin Sammon aikana ostotarjous, mutta ilmeisesti hinta ei riittänyt tai jotain vastaavaa.
Oon samoilla linjoilla, mutta mulla on käynyt mielessä että Mandatum ja OmaSP (tai joku muu pankki) voisivat jollain aikavälillä yhdistyä. OmaSP:ltä puuttuu varainhoitoa ja vakuutusta, Mandatumilta pienet ja keskisuuret asiakkaat. Tämä ollut puhdasta spekulaatiota ja täysin itse keksimää, mutta molemmat löytyy salkusta ja en pahastuisi kummankaan omistajana jos näin kävisi. Mistä moinen ajatus on kummunnut, on käytännössä OP Pohjola. Mitäs mielipiteitä valistuneemmilla?
Kahvihuoneen puolella on pieni äänestys kurssikehityksestä. Mahdolliset kommentit sinne.
Seuraan itse kurssikehitystä tarkkaan. Kohta nähdään saavutetaanko kurssille uusi taso ja se, että onko Mandatum sijoittajien silmissä vain osinkolappu. Itse olen Mandatumissa mukana pitkässä juoksussa ja uskon yhtiön orgaaniseen kehitykseen. Hallintarekisteröityjä on yhä n. 44% joten isoon kurssinousuun puhtaasti osingon takia en usko.
Moni varmasti myös ajattelee että Mandatum on osingonmaksun jälkeen astetta arvottomampi yhtiö. Se pitää paikkansa, koska yhtiö jakaa nyt tuloksen verran pääomia pihalle. Kun laskuperustekorkokanta vähenee, pienenee myös siitä saavutettu tulos, eli yhtiö on nyt periaatteessa parhaassa tuloskunnossa. Tästä johtuen voitaisiin myös nähdä astetta rajumpi osinkodippi.
Varainhoidon suuret nettorahavirrat ovat hyvä tae tulevasta. Ja vielä kun saadaan pohjoismaiden varainhoitomyynti käyntiin!
Lukaisin myös hallituksen toimintakertomuksen ja se oli hyvää luettavaa.
OMXH25 indeksit päivittyy kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja elokuussa. Saat sitä ESG ostopainetta odottaa ainakin vielä tovin.
Eikä sekään ole 100% varmaa, että Mandatum täyttää ESG-indeksin kriteerit, koska ko. tiedot eivät ole julkisia. Itse kyllä uskon, että täyttää
Voi olla, että Mandatum jäi pois ESG-indeksistä vaihtomäärien vuoksi. Käsittääkseni Mandatum tuli tavanomaiseen OMXH25-indeksiin poikkeusjärjestelyin. Vaikka ESG-valinnan yksityiskohtia ei paljasteta, niin se taitaa olla melko kaavamaista ja ei liity ympäristöasioihin millään tavoin.
Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta. Ensin muutama sana Altorista. Vaikka kyseessä on pääomasijoittaja, eivät nämä aina tavoittele enemmistöomistusta kohdeyhtiöissä. Esimerkkinä tästä vaikka Sbanken, josta Altorin rahastot omistivat 25 %. Myöskään yrityskauppavetoinen kasvustrategia ei ole mikään oletusarvo, vaan yhtiöitä voidaan kasvattaa myös täysin orgaanisesti pääomasijoittajan alaisuudessa. Mandatumin ja Carnegien lisäksi Altorilla on salkussaan myös C WorldWide, joka on niin ikään pohjoismainen varainhoitaja. Yhtiöllä on edustusta kaikkien kolmen hallituksissa, joten erilaisten järjestelyjen junailu voisi toisaalta olla asteen helpompaa.
Liiketoiminnan näkökulmasta yhtiöillä on selkeitä eroavaisuuksia sekä yhtäläisyyksiä. Yhteistä näillä kolmella on vahva fokus instituutioasiakkaisin. Tuotetarjoomat puolestaan eroavat jonkin verran (esimerkiksi C WorldWide tarjoaa pääosin perinteisiä rahastoja, Mandatumille vaihtoehtorahastot ovat keskeisessä roolissa), joten voihan tuosta löytää syitä yrityskaupoille. Itse en kuitenkaan näkisi myyntisynergioita riittävänä perusteluna keskinäisille järjestelyille, sillä ristiinmyyntiä voi harjoittaa myös erilaisilla kumppanuus- ja jakelusopimuksilla. Lisäksi tj Niemisvirta on muistaakseni jossain yhteydessä maininnut, että Pohjoismaissa potentiaalinen ostajakunta on instituutiopuolella varsin rajallinen. Näin ollen myyntitiimien kasvattamiseksi tehtävien panostuksien hyödyt lienevät maltilliset (eivätkä edes siis vaadi yrityskauppoja).
Järjestelyjen logiikan tulisi siten nojata ainakin pääosin kustannussynergioihin, joiden potentiaalista kokoluokkaa taas on hyvin vaikea ulkopuolelta arvioida. Suurin haaste lienee, että Mandatumilla on näistä kahdesta selvästi eroavaa liiketoimintaa (riski- ja sijoitusvakuutukset, laskuperusteinen korkokanta), mikä myös laskee synergiapotentiaalia selvästi. Joten jos yrityskaupalla ennen kaikkea pyritään täydentämään tuotetarjontaa täysin uusiin omaisuuslajeihin, ei merkittäviä kulusynergioita kannata mielestäni odottaa. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että tämän kokoiset järjestelyt ovat hyvin kalliita ja monimutkaisia, ja vaativat valtavan määrän konsultointia ja implementointia sekä transaktion aikana että sen jälkeen. Tähän päälle (ja osittain em. seikoista johtuen) tulevat vielä Vepun mainitsemat henkilöriskit ja näiden potentiaalinen kustannus. Mandatumin johto on lisäksi puhunut yrityskauppojen mahdollisuudesta lähinnä kotimaan markkinalla, mikä tulkintani mukaan viittaa lähinnä pienempiin täsmäostoihin.
Tämä on myös mielestäni relevantti huomio. On toki mahdollista, että Altorin tavoitteena on naittaa näitä salkkuyhtiöitään ja siten aktiivisesti konsolidoida markkinaa. Toisaalta, kyllä asiansa osaavat investointipankit ovat yhtiötä osanneet Altorille listautumisen aikaan tarjota, joten tästä voisi päätellä että siellä hinta on nähty liian korkeana koko osakekannan hankkimiseksi (esim. toisen salkkuyhtiön toimesta). Voihan arvio olla muuttunut, mutta tämän varaan en omaa sijoitusteesiäni rakentaisi. Listatuista ja likvideistä yhtiöistä voidaan nimittäin päästä eroon järkevillä hinnolla suurillakin omistusosuuksilla, joten nykyinen ~16 % omistus ei vielä tarkoita, että jotain merkittäviä järjestelyjä olisi väistämättä edessä. On myös huomioitava, että Altor on hankkinut osuutensa nykykurssia matalammalla hinnalla, ja mahdollisessa ostotarjouksessa tähän päälle täytyisi maksaa vielä todennäköinen preemio, mikä taas vaikuttaa rahaston tuottolaskelmiin.
Yhteenvetona: ei näiden yhtiöiden välinen järjestely (jossain muodossa) missään nimessä mikään mahdottomuus ole, mutta mielestäni tämän todennäköisyys ei ole järin korkea. Tarkkaa todennäköisyyttä en uskalla julistaa, mutta sanotaan vaikka sen olevan papereissamme alle 15 % seuraavan kolmen vuoden aikana suuruusluokan hahmottamiseksi. Saan samalla pestyä käteni jos ensi viikolla yhtiöt päättävätkin yhdistyä
Hyvää kannattaa odottaa! Mutta tieto lisää myös tuskaa. Näköpiirissä siis on suurella todennäköisyydellä että Mandatum askel askeleelta laihtuu laskuperustekorkokannan alasajon ja ulkopuolisten yritysosuuksien (Enento jne) myynnin vanavedessä.
Sen sijaan vastaava merkittävä kasvu on arvailujen varassa. Toki varainhoito nousussa kohisten, mutta se aika pientä. Ja nyt tämä yritysjärjestelyoptiokin on sitten niin ja näin.
Toki osinkoja, pääomanpalautusta ties mitä jokunen vuosi runsaskätisesti, mutta miten jo keskipitkällä aikavälillä? Se tässä mietityttää. Mutta onhan M:lla voimavaroja ja osaamista, joten toivotaan uusiutumisen onnistuvan👍
Näyttää muuten Ruotsin päätalousmedian DI:n tuore Manta-hehkutus niin lehdessä, TV-videolla kuin podissa vähintään myötävaikuttaneen kipuavaan kurssiin.
Spekuloin tuossa yllä siis puhtaasti Altorin ja sen salkkuyhtiöiden välisiä järjestelyjä. Onhan Madatumille kohteita tarjolla myös Suomen markkinalla. Muutamia näistä olemme pyöritelleet laajassa raportissa, josta löytyy myös yleistä pohdintaa Mandatumin osallistumisesta markkinan konsolidaatioon.
MM is owned by Nordic Capital (NC) but the article argues that NC are in the process of selling MM since key personnel have left the company (NC took ownership in may 2020). NC has attempted to increase the revenue of MM and has succeed, but at the expense of the underlying profitablity. As a result, the bonus pool for key personnel has decreased.
This is one additional reason why I avoid companies in this sector as one of their biggest MOATs walks in and out the door on a daily basis (that is the key employees)
Such is the case with IT, Management, Design etc. consulting also and yet there are many success stories in consulting business. Key lies in economy of scale. When your operation scales enough losing a superstar employee becomes less critical. Why would wealth management be any different in this sense?
You are quite right. These are also sectors I tend to avoid.
Scale tends to minimize these problems but in a Nordic setting I would argue that the wealth mgm companies are too small not to be effected if most key division head or key managers go somewhere else.
Such as in this case that DI had a story on (Max Matthiessen).
Was that not also the case when Aktia bought Taalari wealth mgm…
I would say that the most relevant key personnel risks in asset management are not in the management layer of the company but in the investment teams.
In the institutional side of the wealth management investors are often customers of the fund’s team rather than the managing company. This is because the investors are looking for the highest returns and investment teams/professionals are the ones able to provide this. Hence, if a successful team goes to work for another manager many of the customers will follow (or choose another provider). In my opinion, this is not a huge problem with private customers who usually buy wealth management as a service instead of picking products from various managers. This means that the personnel risks vary significantly between companies.
Hei en huomannut tästä aiheesta aiempaa keskustelua, laittakaa linkkiä tai vinkkiä, jos jossain aiemmin keskusteltu aiheesta. Miten porukka ja päämestari@Kasper_Mellasarvio tämän uuden verottajan ohjeen vaikuttavan Mandatumin varainhoito bisnekseen?
“Jos palkansaajalla kuitenkin on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten henkilöstörahastoon siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy, palkansaajan katsotaan määräävän tulosta siten, että hän saa jo siirtohetkellä tulon vallintaansa. Tällöin tulon verotushetkenä pidetään TVL 110 §:n perusteella sitä hetkeä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. Kyse on tällöin palkansaajan ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 §:ssä tarkoitetusta palkasta, joka ei ole osaksikaan verovapaa.”
Tämähän on käsittääkseni se yleisin toimintamalli. Yrityksessä maksetaan lähtökohtaisesti palkkiot käteisenä, mutta työntekijä voi ilmoittaa, että tietty osa rahastoidaan jos tällainen henkilöstörahasto on käytössä.
Ohje on tullut sellaiseen ajankohtaan, että käytännössä aika harva on ehtinyt muuttaa rahaston sääntöjä tälle vuotta. Varmaan monessa firmassa tulee välivuosi? Tai jopa lopettavat kun tulee yllätyksenä, että joutuvatkin ne verot maksamaan talletusvaiheessa?
Veikkaisin, että yksinkertaisuudessaan sääntöjen muoto muutetaan niin, että oletuksena maksetaan palkkiot rahastoon ja optiona voi palkansaaja pyytää rahana, jolloin ei käytännössä muutosta vanhaan - polku vain erilainen, mutta lopputulos sama.
Käsittääkseni tällä hetkellä veropuhelin käy kuumana kun jokainen firma haastaa voiko koskea tätä vuotta saati takautuvasti, mutta selvinnee ajallaan. Välivuosi siten mahdollista, jos verohallinnossa eivät kuuntele järkeä.
