Aikaisemman Goldman Sachsin ilmoituksen mukaan ainoastaan heillä on omistuksessa 51 864 127 osakkeen verran Nokian Call optioita ja warrantteja, jotka erääntyvät ensi perjantaina. Tuo on 0,9% Nokian osakkeista.
Tuo on 400 kertaa enemmän mitä tuo MaxPain sivu kertoo… mihin tässä voi luottaa? Itse luotan tuohon GS:n viralliseen tiedotteeseen…
Tammikuussa GS:llä ei ole “kuin” 1 854 217 Call optiota.
Odotan tulevaa viikkoa mielenkiinnolla.
Luulisi ainakin kaupankäyntivolyymien kasvavan - vai mitä muut tuumaatte?
1 jenkkioptio = 100 osaketta, tuolla max-pain sivulla on noin 100.000 OI eli vastaa 10m lappua (16.12 siis) , ei silti täsmää lähellekään GSn ilmoitusta + ei ole ainoa peluri
Toivottavasti tuo ei ole vastuu markkinatakaajan roolissa, jolloin kurssinousu ei olisi heille hyvä asia, eli rahaa käytettäisiin kurssin paikallapitämiseen… (toivotaan että betsit on Oxyn linkin mukaisesti soft landingiin ja nähdään vahva nousuviikko)
Tuo, että 1 jenkkioptio = 100 osaketta on hyvä tietää tuota MaxPain sivua tulkittaessa!
Voisiko GS sanoa omistavansa tuolla osuudella nokiaa, jos olisi optioiden liikkeellelaskija - eikö omistaja ole se ostanut osapuoli… Vai mitä tuo markkinatakaajan rooli tässä tapauksessa tarkottaa?
Sillä markkinatakaajalla pitää periaattessa olla 1:tä optiota vastaava määrä (100 ) osaketta kun optio päättyy (tai joku muu takuu), osa optioiden ostajista käyttää oikeuden ostaa osaketta, osa ottaa rahat myymällä optionsa ennen perjantaita (markkinatakaaja ostaa) ja osakevaatimus (takuu) pienenee
Nyt kun 16.12 on lähellä ja jos kurssi nousisi ja olisi iso määrä optioita joita ei vielä katettu niin vaikuttaa ao tyylisesti
Esim tammikuussa homma menisi mielenkiintoiseksi kun määrät 10-kertaisia perjantaihin, jos tapahtuu jotain WSB tyylistä ja takaajat joutuvat kurssin noustessa lisäämään omistusta kattaakseen myydyt optiot (Gamma squeeze)
mutta koko joukkoa itselleni ainakin sekoittaa se että calleja ja putteja voi myös myydä (käänteiset vaikutukset) ja sitten on vielä nuo swapit ja futuurit ja miten tämä kokonaisuus nyt muodostanut esim GSn position
joku asiantuntevampi voisi tuota hahmotella, jos noista tilastoista edes paremmin sisään pääseee, onko esim futuurit (sitoumus ostaa tietyllä hinnalla) jo suojauksia esim optioiden takauksessa ?
Voiko joku muu takuu olla dollareina eli liikkeellelaskija maksaa ostohinnan ja osakkeen markkinahinnan erotuksen optioiden omistajille erääntymispäivänä? Jos näin on mahdollista, liikkeellelaskijan ei tarvitse ostaa osakkeita jemmaan erääntymispäivää varten.
Nokia kehityksen eturintamassa……
…veikkaan, että Pentagon ja peliteollisuus etenevät ensimmäisten joukossa 6g/metaversen sovellusten tiellä.
———>
Together with O2 Telefónica Germany,
Nokia is the first to combine sub-6 GHz spectrum to boost uplink throughput.
CA enables mobile operators to maximize their spectrum assets to reach higher throughputs and enhance the 5G experience for subscribers. As users create and share content online such as HD video, Carrier Aggregation will improve the performance of 5G by delivering improved UL network usability at the cell edge with higher reliability and lower latency. Mobile operators will be able to enable new industrial use cases for verticals such as the automotive industry and live broadcasts of events and virtual reality experiences for consumers and enterprises, paving the way for the metaverse.
Ranskassa Alcatel Submarine Networksin (ASN) tehtaalla on pystytetty väitetysti Euroopan suurin privaverkko (industrial).
Muutama yksityiskohta:
Yllätyksettömästi verkkoon tulee laitteet Nokialta, ja operaattorina toimii Iliad - ei Orange, joka on Nokian suurempi asiakas.
Osittain ja useammalla miljoonalla eurolla Ranskan valtio on rahoittanut projektia… “as part of the Recovery Plan and the Future Investments Program”.
Verkko sisältää 57 sisätilan antennia ja 2 ulkotilan antennia peittäen 50,000 m² alueen. Tämä pitää sisällään 11 rakennusta ja lastauslaitureita.
5G-verkon ansiosta Nokia aikoo parantaa tehtaan tuottavuutta sekä jäljitettävyyttä ja turvallisuutta.
ASN, eli Nokia on suunnitellut toteuttaa samanlaisen operaation Greenwichin/ Lontoon tehtaassa vuoden loppuun mennessä.
Kuvaajassa vielä yksi tärkeä uuden verkon käyttökohde.
Eli jotakuinkin näin… on 130 kaapelin varastosäiliötä (jokaiseen mahtuu 1000 km kaapelia), joiden täyttöastetta on aiemmin valvottu manuaalisesti. Nyt 5G verkon avulla tämä hoituu lasersensoreilla.
Mulla on jotenkin vaikeeta ymmärtää, että miksi näissä hyppy 4G → 5G tai Wifi → 5G on ollut ns. silver bullet? Ei kai tollaisista laser-antureista nyt niin paljon tule dataa, etteikö se olisi vanhoilla nopeuksilla liikkunut langattomasti tietokoneille?
Sillee ihan tiivis kahden virkkeen tietoisku riittänee
Itse mietin ihan samaa kun luin aiheesta. En todellakaan ole paras antamaan vastausta näin ykityiskohtaiseen tekniseen asiaan, mutta olettaisin että asialla on jotain tekemistä viiveen kanssa. En kyllä keksi millä tavoin. Mietin että mahdollistaako järjestelmä se ettei kukaan fyysisesti olisi kelaa asettelemassa, mutta tämä olisi vastoin kuvan antamaa mielikuvaa.
Aikaisemmin joka tapauksessa on tiedot tilanteesta syötetty manuaalisesti, ja nyt ne integroituu reaaliaikaisesti isompaan järjestelmään. Tämä ei kylläkään ei ole liitoksissa kysymääsi asiaan.
Isoissa tehtaissa, joissa on myös laajoja ulkoalueita ja -varastoja on aina ollut isoja haasteita Wifin käytössä. Rakennukset ja metalliset hyllyt, säiliöt ja isot koneet estävät ja häiritsevät tehokkaasti Wifi-signaalia ja kantavuus on muutenkin hyvin rajattu. Isoillakaan signaalinmittausjumpilla ja suunnittelulla verkosta ei saa täydellistä (kokemusta on).
5G parantaa merkittävästi mahdollisuutta tiedonkeruuseen, automaatioon ja reaaliaikaiseen etäohjaukseen, sillä verkon kattavuus ja tiedonsiirron luotettavuus on täysin eri tasolla kuin Wifi:ssä.
Tällaiset kohteet, isot tehdasalueet, ovat privaattiverkkobuumin ytimessä. 4G → 5G -päivityksessä eroa ei ole juuri muussa kuin viiveissä ja luotettavuudessa. Tällaisissa kohteissa hyötyä G-päivityksestä on vaikea nähdä.
Jos olisin tehtaanjohtaja, joka tekisi laskelmaa investoinnista, selvittäisin saisiko homman riittävän pienellä viiveellä ja riittävällä luotettavuudella toimimaan 2G, 3G tai 4G verkolla Luulisin, että alle 5% prosesseista vaatii pienilatenssisen ja jatkuvasti häiriöttömän yhteyden toimiakseen, ainakin ihan perus datakeruu sensoreista ja prosessien ohjailu pääpiirteissään varmaan useimmiten toimii, vaikka polling rate olisi 1Hz.
EDIT: Tarkoituksenani on vaan herätellä hiukan myös realismia ja kritiikkiä tuota 5G privaverkko viestintää kohtaan, joka tuntuu useimmiten aikamoiselta markkinointimateriaalilta
Jos se oma verkko on nyt päätetty tehdä niin ei noissa vanhoissa teknologioissa mitään priva verkkoa kai ollut. Tai ainakaan Suomessa en ole tällaisista kuullut. Eli sitten pitää olla operaattorin kanssa kimpassa.
Toinen kysymys olisi sitten kannattaako aloittaa suoraan vanhoilla laitteilla? Monesti se vaihtorumba voi näytellä isoa osaa kokonaiskustannuksista. Silloin se että ottaa riskin ja rakentaa vanhalla verkkoteknologialla (operaattorin kanssa yhdessä) ja sitten heti kohta tajuaa että tällainen ja tällainen käyttötapaus ei tule kyseeseen olisi aika huono tilanne.
Mutta samaa mieltä silti. Pitää insinöörimäisesti laskea ja laskelmoida eikä tehdä vaan hypen mukana koska muutkin tekee.
Nokian kannalta taas yksittäisen tehtaan ratkaisut ei ole kovin kiinnostavia. Sen sijaan se että kuinka moni päätyy priva 5G:hen lähivuosina on aivan avainasemassa sen suhteen paljonko / kuinka nopeasti markkina kasvaa.
Nokian omat ulostulot on olleet aika Bulleja eli kai tuosta monessa paikassa ihan todellista hyötyä on.
Sen mukaan mitä olen Nokian privaverkon sopimusilmoituksia nähnyt niin suurin osa on (4G) LTE.verkkoja. Nokia varmaan ihan kaupallisista syistä haluaa 5G-privaverkon ASN’lle.
-WI-FI/WLAN on hyvin herkkä häiriöille, joku kun kävelee antennin edessä tai trukki ajelee kentässä niin desibelit pomppaa 10db enemmän miinukselle. Kanavia rajoitettu määrä, riippuu systeemistä ja kaistanleveyksistä eri laitteissa mutta noin kymmenen, ja kaikki puhelimet ja tietokoneet Wlaneineen etsii omaa vapaata kanavaa ja on solmussa aina vähän väliä kun kaikki kanavat käytössä. Eli ei sovi lainkana reaaliaikaiseen kriittiseen kommunikaatioon, surffailuun kyllä. Siksi vanhat anturiverkot usein olleet zigbee yms toteutuksia. 5G Privaverkossa ei tule ylimääräisiä sotkemaan kun on ihan oma tukiasema.
Kyllä, juuri tätä tarkoitin kun mainitsin että 5G on luotettavampi. Wifi on vähän semmoinen “best effort vähän sinne päin” datasiirtoon kun ei ole ihan niin justiinsa kuinka hyvin ja luotettavasti data kulkee.
Ja jos tänä päivänä rakentaa uuden verkon, miksei käyttäisi 5Gtä kun rautaa on saatavilla.
Ei näytä komponenttipula vaikuttavan 5G rakentamiseen. Odotettua ja lupaavaa Nokian ja Ericssonin osalta.
T-Mobile has achieved its year-end goal of covering 260 million people with Ultra Capacity 5G weeks ahead of schedule.
Plus, the Un-carrier has now deployed an additional, new layer of 1900 MHz mid-band Ultra Capacity 5G spectrum nationwide to deliver greater speed and performance.
the Un-carrier has begun lighting up three-carrier aggregation — combining three channels of mid-band 5G spectrum — which in tests produced peak speeds topping 3 Gbps on T-Mobile’s 5G standalone network
Arvioita Ericsson / Apple -IPR -sopparista.
Mm Kepler pohtii, että sopparin arvo /vuosi nousi noin 2,5 mrd SEK → 4,5 mrd SEK.
Myös todetaan, että Ericsson sai edellisen sopparin rahat kontsänä, eli niitä ei ole Erkin P&L nähnyt siis vuosiin.
Olishan se mukavaa jos Noksukin saisi mojovan korotuksen 5G:n mukaantulon myötä… Applelta ja muilta.
ja miten tämä kokonaisuus nyt muodostanut esim GSn position
Luulisin, että alle 5% prosesseista vaatii pienilatenssisen ja jatkuvasti häiriöttömän yhteyden toimiakseen, ainakin ihan perus datakeruu sensoreista ja prosessien ohjailu pääpiirteissään varmaan useimmiten toimii, vaikka polling rate olisi 1Hz.
