Aivan, Romanian tehtaan arvioitu investointi on 650 miljoona. Nyt en itseasiassa ole varma onko tässä jo huomioitu Romanian arvioitu vajaan 100 miljoonan tuki? Tiedätkö @Rauli_Juva onko se jo mukana tai tulossa osaksi arvioita?
Vastuuttomasti teorisoin, että Romaniassa operoitava tehdas kykenee toimivaan vastaavilla ellei jopa paremmilla katteilla Euroopan markkinoilla.
Tartuin tuohon 2mrd lukuun, koska arvelen että pyrit nyt vertailemaan Nokian renkaita näiltä arvostustasoilta edelleen tuohon maailmaan ja tuotantomääriin joihin Venäjän tehtaan kanssa päästiin? Miksi pitäisi vertailla? Sijoituskeissi muuttui kokonaan sodan myötä. Jos firma pystyisi 8-10% EBIT tasoon tehtaan menetyksestä huolimatta ja investointitarve velkarahalla on tuo 600-700 miljoonaa ja nyt kassaan kilahti Venäjän tehtaasta 285 miljoonaa, niin mistä valtavasta velkataakasta tässä nyt pitäisi olla huolissaan? Jos Romania saa EU rahaston kautta tuettua tehtaan rakennusta, niin tarvittava velan määrä on lähempänä 250-300 miljoonaa?
Eiks toi ev/ebit ole sama kuin pe tuolla 10 hujakoilla eli noista ei ole vähennetty mitään investointeja romanian suuntaan? Eikö se romania rahoiteta lisävelan otolla. kassavirta ei siis ole kummoinen?
eli siis kassavirta on about saman kuin nettotulos vuonna -24 positiivinen 96milj e.
Osa rahoituspakettia on myös yhtiön saama investointituki ja osa Venäjältä saatavasta rahasta allokoidaan varmasti investointiin / investointeihin. Velkaa varmasti otetaan, sillä pääomarakenne mahdollistaa velan käytön kasvuinvestointien rahoituksessa. Velkaantuneisuuden taso pysyy mielestäni maltillisena, jos Inderesin arvio on, että velkakerroin pysyy tasolla 2,0x tai alhaisempana. Sen päällekin yhtiöllä oliisi varaa vielä ottaa velkaa sanoisin 0,5x-velkakerroinpisteen verran (Net debt to EBITDA) ja oltaisiin hyvin vielä IG-tasoilla velkakertoimissa.
Gearing löytyy jo sekä raporteista että inderes.fi:n yhtiösivuilta (nimellä nettovelkaantumisaste tms.) Nettovelka/EBITDAta olen itsekin haikaillut ja se on kyllä käsittääkseni jossain kehitysputkessa tulossa.
Ei varmaankaan ole ja tossa tukiuutisessa puhuttiin myös 650 MEUR-luokan investoinnista. Juttelen firman kanssa alkuviikosta niin voin kysellä tuostakin. Mutta eihän tuohon tosiaan paljon jää rahoitettavaa kun Venäjältä tuli 285 ja jos tukia saa 100.
Tuntuisi oudolta, että yhtiö julkistaa 650 MEUR investoinnin eikä kertoisi, että sisältää oletuksen 100 MEUR tukiaisista. Kaikkihan on tietysti mahdollista. Tuo 650 MEUR investointi sisältänee ison logistiikkakeskuksen ja sekoitusosaston, isomman kun nyt julkistettu 6 miljoonan kapasiteetitavoite tarvitsisi. Yhtiö vihjasikin, että tontille kyllä mahtuu lisää kapasiteettia. Venäjän tehtaallahan saatiin kapasiteettia hyvinkin joustavasti nostettua, kun tehdas oli alunperin fiksusti suunniteltu. Varmaan samat tehtaan piirrustukset Romaniassa käytössä. Ei liene realistista odottaa 18 miljoonan mammuttitehtaan tontille rakentuvan tulevaisuudessa, pitäisi Nokialaisen tunnettuus vielä petrantua CE:ssä.
Arvaukseksi menee, mutta veikkaustahan tässä pyydettiinkin. 6% shortteja on oikeastaan aika vähän. Menee vielä jonkunkin aikaa, ennen kuin uusi tehdas tuottaa mitään. Eli veikkaan, että shorttareilla on paljonkin aikaa odotella, että mihinkä suuntaan tässä kurssit menevät. Kyllä shorttareilla on paljon kovemmat hermot kuin keskivertojampalla.
Oletko katsonut missä sykleissä Venäjän tehdasta on laajennettu vuosien varrella? Ei venäjälle suoraan rakennettu 18milj rengasta tuottavaa tehdasta. En epäile hetkeäkään etteikö Romaniankin tehdasta tulla laajentamaan jollain aikataululla kun nyt ensin rakentuu.
Viittaukseni koski 1) kapasiteetin hintaa, 2) tappiota, joka on seurausta Venäjän tehtaan myynnistä ja 3) tarvittavaa kokonaisinvestointia, jos Venäjän tehdasta vastaava kapasiteetti rakennetaan uudelleen.
Venäjälle yritys lähti tuotannon osalta vasta vuonna 2005 kun Nokian Renkaat käynnisti Vsevolozhskissa Pietarin lähellä uuden tehtaan. Lisäksi Venäjän tehdasta on laajennettu useaan otteeseen.
Aluksi tehtaalla oli vain 2 tuotantolinjaa. Vuonna 2006 tehtaaseen lisättiin varastotiloja ja sekoitusosasto, jonka ansiosta sekoitusten valmistus paikallisesti alkoi kahdella linjalla. Vuonna 2007 tuli käyttöön kolmas tuotantolinja. Vuonna 2011 lopussa tuotantolinjoja oli jo 10 ja kapasiteetti 11 miljoonaa hlöautorengasta vuodessa. Vuonna 2011 käynnistyi uuden tehtaan ja varaston rakentaminen nykyisen yhteyteen. Vuonna 2012 Venäjällä otettiin käyttöön uusi tehdas ja sen tuotantolinjat 11 ja 12 asennettiin. Kapasiteetti nousi näiden myötä 14 miljoonaan hlöautorenkaaseen vuodessa ja Venäjän tuotantolaitoksiin oli tehty investointeja yli 700 miljoonaa euroa yhteensä tähän mennessä.
Laajentaminen jatkui:
Vuonna 2013 Venäjällä otettiin käyttöön uudet tuotantolinjat 12 ja 13. Tuotannon vuosikapasiteetti nousi 18 miljoonaan renkaaseen.
Vuoden 2014 loppuun mennessä Venäjän tuotantolaitoksiin on tehty investointeja yli 800 miljoonan euron arvosta. 80% hlöautorenkaista tuotettiin vuonna 2014 Venäjällä.
Vuonna 2015 kapasiteetti ei ollut täysin käytössä. Venäjän tuotannosta noin 70 % meni vientiin, ja euromääräisten vientitulojen ja ruplissa toteutuvien tuotantokustannusten välinen marginaali kasvoi ruplan devalvoitumisen myötä.
Vuonna 2016 86% hlöautorenkaista tuotettiin Venäjällä.
Vuonna 2017 otettiin uusi ja viimeisin tuotantolinja 14 käyttöön ja Venäjän-tehtaassa valmistettiin sadas miljoonas rengas.
Vuosina 2018, 2019 ja 2020 84%, 85% ja 87% hlöautorenkaista tuotettiin Venäjällä.
Vuonna 2021 tuotannonsopeutukset oli lopetettu ja Venäjän tehdas ajeli koko vuoden täydellä kapasiteetilla.
Eli suomeksi sanottuna gummitehtaan ns. “tappiinsa ylösajaminen” on hyvinkin pitkällinen projekti kaikkinensa…
Mut, but, sehän tarkoittaa vain hyvää siinä mielessä, jotta Tyreksen ns. “feeniks”(=kasvuosake) tavallaan vasta alkaa tehtaan tuotannon auetessa…?
Tämä investointi on merkittävä strateginen päätös. Alamme nyt rakentaa Nokian Renkaiden liiketoimintaa uudelta pohjalta ilman Venäjää. Uusi tuotantolaitos Euroopassa on tässä avainasemassa. Se tuo meille tarvittavaa lisäkapasiteettia ja on tärkeä tasapainoisen tuotantoverkoston kannalta…
Keski-Eurooppa on Nokia Renkaille tärkeä markkina-alue. Uusi tehdas sijoittuu lähellä yhtiön asiakkaita.
…Tarkastelimme yli 40 eri vaihtoehtoa tehtaan sijaintipaikaksi, minkä jälkeen sijainniksi valikoitui Oradea. Päätökseen vaikuttivat useat tekijät, kuten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, logistiset edut sekä vakaa toimintaympäristö…
Voisitko Rauli Juva avata, missä määrin tuorein raportti huomioi Venäjältä (silloin vielä mahdollisesti saatavan) saatavan kauppasumman? Raportin mukaan sitä ei huomioida täysimääräisesti. En ainakaan itse osannut luvuista tulkita, kuinka paljon tästä on laskettu raportissa sisään.
Kesäkuussa yhtiö puolestaan kertoi kolmen hehtaarin teollisuustontin ostamisesta Nokialta Valkoisen harjun teollisuusalueelta.
”Nokialla on perinteisesti ollut sellainen tilanne, että siellä ei ole oikein ollut tonttia, eikä ole voitu laajentaa. Sen takia ollaan ostettu Nokian Portti ja Valkoinen harju tien toiselta puolelta, ja tätä kautta meillä on nyt mahdollista laajentaa Nokian toimintaa”, Moisio sanoo ja jatkaa: ”Suunnitelmaa tehdään paraikaa ja kun ollaan valmiina, hallituksessa keskustellaan siitä, toivon mukaan päätetään ja sitten ruvetaan hommiin.”
Nokian renkaat oyj osti viime kesänä Nokian tehtaansa läheisyydestä Valkoisen harjun teollisuusalueelta tontin, jolle ollaan nyt käynnistämässä asekaavavalmistelua.
Nokian renkaat tavoittelee asemakaavalla muun muassa tonttitehokkuusluvun nostamista 0,2:sta 1,1:een ja että kaava sallii rakentamisen koko kiinteistön alueelle.
Kyllähän tässä hyöty korvaa haitat. Aivan oikein toimittu. Rinkulat kun olisi vaan lastannu koneet rekkoihin ja tullimiehille pieni käteismaksu ja suomeen niin olisi saatu kalliit muottivehkeet kotiin. Byrokraatit voivat sitten jälkeenpäin pyöritellä aiheeseen liittyviä papereitaan aivan niin kauan kuin tykkäävät.
Terve. Joo, eipä sitä sieltä luvuista tosiaan millään näe. Viimeisimmässä kommenteissa olen sanonut, että kauppahinta oli suunnilleen odotustemme mukainen. Käytännössä odotin noin tasearvon suuruista kauppahintaa (noin 260 MEUR). Q1-raportin yhteydessä nähdään sitten tarkat tasevaikutukset niin voi vielä vähän numerot tarkentua, mutta tuon osalta suurusluokka pitäisi olla oikein.
Tänään kannatti seurata Tyreksen kurssikäyttäytymistä aamupäivän “indeksihöyhenten pöllytyksessä”…
Siis siinä mielessä, jotta kyseessä on kuitenkin ns. “näyttävästi”(=n. 6.51%) lyhyeksi myyty osake.
(=Esimerkiksi toiseen kohtalotoveriinsa Fortumiin verrattuna…)
