Tervehdys kaikille!
Olen Nordeaan sijoittanut jo noin kymmenen vuoden ajan ja herättelen keskustelua sekä kerron omia näkemyksiäni tulevasta tilinpäätöksestä sekä sen yhteydessä kerrottavista uusista taloudellisista tavoitteista. Nordea ei toki ole viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut mikään huippuhyvä sijoitus, mutta kulkenut mielestäni oikeaan suuntaan (it- ja muun toiminnan uudistus sekä riskin vähentäminen) ja nyt potentiaali on rämpimisen jälkeen alkanut näkyä. Viime vuoden aikana tämä on näkynyt myös analyytikoiden tavoihinnoissa, jotka ovat nousseet 7,9 eurosta 11,65 euroon. Viimeaikaiset tavoitehinnan nostot voisivat viitata siihen suuntaan, että tavoitehintojen kasvutrendi jatkuu. Mielestäni tämä on täysin oikeutettua.
Tällä hetkellä analyytikkojen konsensus koko vuoden osakekohtaiseksi tulokseksi on 0,93 euroa, jolloin viimeisen kvartaalin osakekohtaisen tuloksen pitäisi olla 0,24 euroa. Oma oletukseni on, että konsensusennuste ylitetään hieman ja se on aiempien kvartaalien mukaisesti 0,25 euroa. Oletukseni perustuu kahteen seikkaan: ensinnäkin Nordean hyvään toimintaan asuntolainoituksessa ja toiseksi Nordean rahastojen hyvään myyntiin.
Kuten hyvin tiedossa on, että asuntomarkkinoilla aktiviteetti on ollut ennätysmäistä. Nordea on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan ja tämä on näkemykseni mukaan johtunut hyvästä it-uudistuksen jälkeisestä toimintamallista, jonka merkitys on korona-aikana korostunut. Toisin sanoen Nordea on pystynyt tekemään tarjouksia ja järjestelemään lainoja riittävän nopeasti verrattuna moneen muuhun toimijaan. Omakohtaisen kokemuksen kautta ja kuulemieni tarinoiden perusteella vaikuttaa siltä, että monella muulla pankilla on ollut suuria vaikeuksia yhteydenpidossa ja lainaneuvotteluissa. Toki näkökulma on suomikeskeinen ja muutenkin suppea, mutta oletan, että havaintoja voi jonkin verran yleistää. Muilla pankeilla lainatarjous on liikaa yhden ihmisen sekä fyysisten konttoreiden varassa, kun Nordealla etäasiointi toimii mallikkaasti. Varsinkin Osuuspankki on kuulemani mukaan sekoillut erityisen paljon laina-asioissa. Tämä tilanne on käsittääkseni johtanut siihen, että Nordean ei ole tarvinnut markkinaosuutta kasvattaakseen kilpailla juuri hinnalla, vaan ylipäätään se, että laina järjestyy, on ollut riittävä tekijä. Rahastoissa taas markkinaosuus Nordealla on kasvanut - oletettavasti kiitos hyvän markkinoinnin, sillä eiväthän nuo Nordean rahastotuotteet vähääkään aiheeseen perehtyneillä mitään ostohaluja herätä.
Nordea asetti toimitusjohtajan vaihdon aikoihin itselleen taloudelliset tavoitteet. Merkittävimmät asiat olivat yli 10% ROE ja alle 50% kulusuhde. Nämä nykyiset tavoitteet täyttyivät etuajassa ja vähän runsaan kahden viikon päästä kuulemme uudet lähivuosien tavoitteet. Tämänhetkiset tavoitteet eivät olleet mitenkään kunnianhimoiset. Oli lähes ilmiselvää, että ne tullaan täyttämään. Rima asetettiin sen verran alas, että pettymysten jälkeen niiden ylittäminen oli selvää. Oletan, että uudet tavoitteet ovat suurin piirtein samalla realistisella periaatteella laaditut. Nordean hallituksessa olevan Christell Gardellin mukaan Nordean tulisi tavoitella 14% oman pääoman tuottoa. Oletan, että tuo 14% tuleekin olemaan tavoite vuoteen 2025 mennessä. Vaikka tuo on suurehko hyppäys ylöspäin, niin mikään erityisen kunnianhimoinen se ei mielestäni ole, vaan täysin realistinen tavoite. Tuo 14% oman pääoman tuotto kun miltei täyttyisi jo nykyisellä tulostasolla, mikäli pääoman määrä olisi nykyisten tavoitteiden mukainen. ROE on pieni, koska Nordea on ylikapitalisoitu.
Tällä hetkellähän Nordean tavoite on pitää CET1-vaatimuksen lisäksi 1,5-2% pääomapuskuria. Viime kvartaalin lopussa CET1-tavoite ylittyi 6,7 prosentilla. Kun tuosta otetaan pois maksimi 2% puskuri, niin ylimääräistä pääomaa on 4,7 CET1-prosenttia. Euroiksi muutettuna tuo tarkoittaa noin 7 miljardia euroa “ylikapitalisaatiota”. Näissä luvuissa on sitten jo mukana tämä nykyinen kahden miljardian omien osakkeiden osto-ohjelma. Lisäksi koronan aiheuttamia luottotappiovarauksia on rapiat 600 miljoonan euron arvosta, jotka on laskettu jo menetyksiksi. Nuo luottotappiothan eivät ole odotetusti realisoituneet, vaan näitä varauksia on voitu hieman purkaa. Voi olla, että nämä varaukset menevät luottotappioihin täysin, mutta näkisin, että pieni positiivisen yllätyksen mahdollisuus on siinä, että varauksia voidaan purkaa edelleen.
Omien laskelmieni perusteella Nordealla on tällä hetkellä siis lähes 7 miljardia euroa ylimääräistä pääomaa jaettavana. Ensi keväänä jaettaneen tavoitteiden mukaisesti 0,66 euron osinko, johon mennee noin 2,7 miljardia euroa. Näin ollen omien osakkeiden ostoja tulee jatkaa ja Nordeahan on jo kertonut hakevansa lupaa jatko-ohjelmalle. Nykyinen ohjelma riittänee yhtiökokouksen korville ja seuraava voisi jatkaa siitä. Oletan, että jatko-ohjelmakin on parin miljardin kokoluokkaa. Potentiaalia olisi siihen, että takaisinostoja toteutetaan edelleen tulevina vuosina kunnes ylikapitalisointi on purettu. En odota siis kertarysäystä, vaan pidempää ohjelmaa.
Millaiset uudet tavoitteet sitten olisivat? Oletan, että horisontti heitetään vuoteen 2025, jolloin ROE-tavoite on Gardellin mainostama 14%. Kulusuhdetavoite on 45%. Pääomapuskuritavoite pidetään 1,5-2% yli viranomaisten vaatimustason (oletettavaa on, että uusimpien regulaatiosäädösten johdosta pääomavaatimustaso kasvaa, mutten usko, että tämä nousu on dramaattista). Osinkojen payout-prosentti pysyy 60-70 prosentissa ja ylimääräinen pääoma jaetaan takaisinostojen kautta. Lisäksi tavoitteisiin voidaan lisätä kasvutavoite, joka on markkinaosuuden yleinen kasvattaminen.
Mikä on ajatukseni osakkeen hinnan kehityksestä? Omasta mielestäni osake on edelleen edullisesti hinnoiteltu. Olen pitänyt Nordeaa osinkopaperina ja mielestäni osake on edullinen kun osinkoprosentti on yli 5%. Nordean liiketoiminta ei ole voimakkaasti kasvavaa (tosin nousevat korot saattavat tuoda eloa korkokatteeseen tulevina vuosina), mutta pidän sitä suhteellisen vakaana ja nykyisellään vähäriskisenä (osin kiitos regulaation). Näin ollen osake on mielestäni nyt edullinen alle 13 euron hinnalla. Odotukseni on, että osakekohtainen osinko kasvaa ollen nyt tänä keväänä 0,66 euroa ja tulevana keväänä 0,70 euroa (eps ylittänee tältä vuodelta euron tason).