Jokainen päätös luo signaalin. On helpompaa olla hiljaa, kun syrjintää tai rasismia esiintyy. Se ei kuitenkaan tuo muutosta parempaan. Monet (asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat yms) näkevät, että myös yrityksillä on vastuu ottaa kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin ja edistää vastuullisuutta.
Miten Nordean ylin johto on ottanut huomioon? Ylin johto tukee moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämistä monin tavoin. Ja ehkä kuullaan tästä enemmän tulevassa yhtiökokouksessa maaliskuussa.
Swedbankin tulos oli ok. ruotsin asuntolainamarkkina kasvaa volyymeissa ja Swedbank menetti taas markkinaosuutta. Nordea todennäköisesti sitä hieman taas otti. kuitenkin marginaalit ruotsissa tulleet alaspäin. taistelu on verenpunaista. komissiot on nyt kaikilla pankeilla tapissa niin varmaan nordeallakin huomenna ja luottotappiot lähellä nollaa. kannattaa kuitenkin henkisesti varautua, kun markkina on yllättyvinään tuloksesta 
Nordena tulos näyttää vallan mainiolta kautta linjan. Oman pääoman tuotto nousi yli 11 %:iin.
Tässä oli konsensuodotukset blummalta:
Uudet tavoitteet:
“Nordean uusi taloudellinen tavoite on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto vuonna 2025. Tavoitetta tukee 45-47 prosentin kulu/tuotto-suhde.”
En tiedä, että oliko tätä jo aiemmin ilmoitettu, mutta CEO kertoo seuraavaa: “Myös omien osakkeittemme takaisinosto-ohjelma jatkuu. Olemme tähän mennessä käyttäneet 75prosenttia suunnitellusta 2miljardista eurosta ja ostaneet osakkeenomistajilta takaisin 141miljoonaa osaketta. Osakkeiden takaisinostot ovat mielestämme keskeinen osa Nordean pääomarakenteen hallintaa, ja teimme tammikuussa 2022 EKP:lle virallisen hakemuksen takaisinosto-ohjelman mahdollisesta jatkosta.”
Tämähän on tietenkin positiivinen asia meidän osakkeenomistajien näkökulmasta, jos Nordea vielä jatkaa omien osakkeiden ostoja ja mitätöintejä.
Juttu ei ole maksumuurin takana ja sitä lukiessa menee muutama minuutti, ihan hyvä kooste.
" Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen toteaa vuoden 2021 olleen hyvä.
”Olen ylpeä siitä, miten olemme kehittyneet pankkina - yhdessä asiakkaittemme kanssa. Liiketoimintamme volyymit kasvoivat, ja kasvatimme markkinaosuuksiamme Pohjoismaissa kautta linjan. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 6prosenttia, samoin luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 17prosenttia. Kaikki nämä kolme ovat nyt ennätystasoilla. Asiakasvalituksia tehdään nyt 41prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta sitten”, hän sanoo tiedotteessa."
Tässä vielä arvostamani Mika Heikkilän twiitti.
Tuloskommentit Sampo-lasien lävitse katsottuna:
Muistankohan nyt ihan oikein, että Nordea kommunikoi jo viime vuoden puolella aloittaneensa keskustelut EKP:n kanssa uudesta omien osakkeiden osto-ohjelmasta. Olisiko nyt sitten niin, että keskusteluista on edetty varsinaiseen viralliseen hakemusvaiheeseen!? Tästä varmaan voisi päätellä, että alustavien keskustelujen perusteella EKP:n puolelta olisi näytetty vihreää valoa niin, että hakemuksella on hyvät mahdollisuudet mennä läpi!?
Muistat aivan oikein!
Kuten 16. syyskuuta 2021 kerrottiin, Nordea on aloittanut keskustelut EKP:n kanssa myös takaisinosto-ohjelman mahdollisesta jatkosta, joka edellyttää erillistä lupaa EKP:ltä. Nordea suunnittelee tekevänsä virallisen hakemuksen toisesta ohjelmasta vuoden 2022 alussa varsinaisen yhtiökokouksen 24. maaliskuuta 2021 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
Tänään Nordeasta kirjoittaa Iltalehti, jonka verkkopalvelua seuraa n. 2,5 miljoonaa lukijaa:
”Viime viikolla Nordea-pankki liittyi näyttävästi oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lanseeraamaan Olen antirasisti -kampanjaan, ja viranomaiset saivat hashtagin trendaamaan Twitterissä ristiintviittaamalla toisiaan.
Antirasismi kuulostaa kivalta ja pehmoiselta, sillä kukapa ei haluaisi taistella rasismia vastaan. Mutta tajusikohan esimerkiksi Nordea, millaiseen liikkeeseen se nyt nimensä kytki?”
Nordea ei sorru minkäänlaiseen ”rotuerotteluun” aloitteellan. Ihmisrymä ”antirasistit” eivät ole ”rotu”, eikä ihmisryhmä ”rasistit” ole ”rotu”. On murheellista kun yhteiskunnallisessa keskustelussa käytetään tällaista retoriikkaa, jonka kömpelön tarkoituksenhakuisuuden luulisi jokaisen edes puolisivistyneen ymmärtävän. BTW: kuuluko tämä keskustelu ylipäätänsä tämän otsikon alle, tällaiselle on varmaan omat paikkansa?
Olin juuri kommentoimassa, että ei kuulu.
Nämä kampanjat voi huomioida sijoittajavinkkelistä siinä mielessä, jos kun ne vaikuttaa brändin ja mielikuvien kautta liiketoimintaan.
Yli 10 miljoonan asiakkaan Nordeassa tuskin kauheasti.
Toinen pointti. Vastuullisuus yms. keskustelussa ollaan Suomessa melko paljon kiinni vielä ilmasto/ympäristö-piirissä, mutta jos useiden trendien syntymaassa Yhdysvalloissa katsoo niin vähemmistöt, diversiteetti, rasismin vastainen taistelu (jotka meistä kaikki varmasti allekirjoittajat ihan relevanteiksi seikoiksi huomioida) nousee täälläkin voimakkaasti esiin.
Yhtä kaikki, aiheesta keskustelun ellei se oikeasti heilauta kassavirtoja voisi siirtää muualle, joko Kahvihuoneeseen tai politiikkanurkkaukseen.
Korona johti tunnetusti EKP:n suositukseen, että pankit eivät jakelisi osinkoja ja ostelisi omia osakkeita. Itseä vähän vierastuttaa tämän päivän hehkutus Nordean omien osakkeiden ostoista, joihin yhtiön puolelta heitetään löylyä kiukaalle.
En ole tsekannut, kuinka suuren osan vuoden 2019 yhtiökokouksen omien osakkeiden osto-oikeuksista Nordean hallitus lopulta käytti hyväksi. Kim Lindström tunnetusti on sijoittamisen monella osa-alueella Suomessa pioneeri ja hän jos kuka tuntee pankkisektorin. Nämä hänen vuoden 2019 kolumnit Nordean aliarvostuksesta saivat minun tällöin tankkaamaan Nordeaa. Alla linkki yhteen sellaiseen kolumniin. Toivoa sopii, että Nordean hallituksella on arvonmääritys hallussa, mutta vähän tuntuu että pyörää nyt keksitään uudestaan.
kautta linjan hienoa suorittamista. jos haluaa olla inhoittava niin 2022 enuste: “For 2022, Nordea expects a RoE above 11%, supported by a cost-to-income ratio of 49–50%, despite investment for growth and higher regulatory costs, including the Swedish bank tax”
nordean ruotsi joutuu maksamaan ylimääräistä populistista pankkiveroa. ei se isoa kuvaa muuta ja pankit siirtävät veron asiakkaiden maksettavaksi ennen pitkää. jälkiviisaana voi sanoa, että Sampo teki virheen EXIT nordeassa. toisaalta se on lohduttavaakin huomata, että ammattilaisetkin mokailee.
Nordea on siitä hauska yhtiö, että vaikka luvut ylittäisivät odotukset vaikka miten, niin kurssi siitä huolimatta julkistuspäivänä laskee. Tämä on ollut lähes sääntö jo useana vuotena. Kuten jo aiemmin tässä ketjussa on todettu, niin osakekohtainen tulos löi analyytikkoennusteen ja meni se omista henkilökohtaisista odotuksistani yli myös. Samoin kävi osingolle. Hauskaahan tässä on se, että Nordean oma analyytikkokin oli yhtä hukassa omien arvioidensa kanssa. Varsinkin luottotappioiden suhteen arviot ovat olleet melkein kaikilla analyytikoilla aivan liian suuria.
Viitateen tuohon tammikuun puolivälissä kirjoittamaani viestiin, Nordean uudet tavoitteet olivat hyvinkin odotettuja. Vaikeinta itselleni saatavilla olevan tiedon perusteella on ollut arvioida tuota Basel 3 -säädöksen vaikutusta pääomavaatimuksiin. Arvioin, että pahimmillaan pääomaa pitää sitoa se 3 miljardia euroa lisää ja nyt näyttää siltä, että tarve on vieläpä vähän suurempi. Eli vähän kuin sivulauseessa tuossa tämän päivän tiedotteessa todetaan, että vuonna 2025 CET1-vaatimus on 15-16 % haarukassa puskureineen. Olettaen, että puskuri on 2%, niin CET1-vaatimus noussee n. 3-4 prosenttiyksikköä. Karkeasti arvioituna tämä tekisi sen runsaat kolmisen miljardia euroa. Positiivista on kuitenkin se, että tällä hetkellä CET1-lukema on 17% osingon jälkeen, joten pääomaa ei tarvita lisää, vaan sitä on edelleen jaettavaksi asti omien ostojen kautta. Aiemmin odotin, että tuleva takaisinosto-ohjelma olisi suurudeltaan myös 2 miljardia euroa, mutta tämä lienee liian suuri summa. Oletan, että uusi ohjelma on suuruudeltaan miljardin. Vaikka toki on sinänsä harmittavaista, että pääomaa joudutaan sitomaan enemmän, niin omasta mielestäni asialla on myös toinen puoli: korkeammat pääomamäärät tekevät Nordeasta vähemmän riskisen.
Ottaen huomioon nämä nousevat pääomavaatimukset, ei ole ihme, ettei tavoitteeksi otettu Gardellin ajamaa 14% oman pääoman tuottoa, vaan tyydyttiin prosenttia pienempään tavoitteeseen. Itse en usko, että tätä on missään nimessä mahdotonta saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Mielenkiintoisa osio noissa tavoitteissa oli muuten tuo luottotappiotavoite, joka on asetettu 10 peruspisteeseen. Tämä ei paljoa ja omasta mielestäni antaa osviittaa siitä, että luottokanta on hyvässä kunnossa.
Kuluvalle vuodelle ohjeistettiin 11% oman pääoman tuottoa. Jos tuota haluaa osakekohtaiseen tulokseen heijastella, niin se tarkoittaa, että kuluva vuosi on hyvin samanlainen kuin viime vuosikin. Oletettavaa on, että tältä vuodelta payout on myös 70%, ja mikäli omien osakkeiden takaisinostoa ottaa huomioon, niin osakekohtainen osinko voi olla sentin tai pari korkeampi kuin nyt keväällä. Vuonna 2025 pitäisikin sitten olla jonkin verran paremmissa lukemissa. Tuo 13% oman pääoman tuottotavoite tarkoittaisi nykyisellä osakemäärällä 1,10 osakekohtaista tulosta. Oletettavasti ollaan kuitenkin korkeammissa lukemissa johtuen siitä, että osakkeiden takaisinostoja jatketaan. Tilannehan on se, että koko tulos on jaettava ulos, ettei ylipääomittumista tapahdu. Mikäli 70% menee osinkoon, niin runsas miljardi euroa jää vuosittain takaisinostoihin.
Kaiken kaikkiaan tämä tilinpäätös oli erittäin positiivista luettavaa ja tämän päivän kurssireaktio järjetön. Odotettavaa on, että ainakin analyytikkoennusteet tavoitehintoineen tulevat lähipäivinä nousemaan mukavasti. Kurssi elelee omaa elämäänsä.
Tuota Nordean nousua ehkä osittain jarruttaa Sammon loppujen lappujen myynnit. Isommat ostajat odottaa Sammon lappuja ja pienemmät ostajat odottaa blokin dippiä. Varmaan jarru kurssille poistuu, kun Sampo myynyt kaikki pois. Tietenkin yleinen epävarmuus tällä hetkellä näkyy myös Nordeassa. Lisäksi kurssi nousi useamman päivä jo ennen tulosjulkistusta. Sitä ennen kyllä tuli alas päin aika reilusti.
Jatkossa tulee hieman jarrua tulos kehitykselle. Tuskin laina- ja sijoitusmarkkinat ihan näin kuumana käy. Korkojen nousu tietenkin avittaa tulosta jossain kohtaa, kun alkavat nousta.
Pitkälti tiivistettynä eilinen tulos ja kommentit, mutta tässä joitain muita poimintoja artikkelista, koska maksumuuri:
Analyytikot kehottavat keskimäärin ostamaan Nordean osaketta. Tavoitehintojen konsensus kirjoitushetkellä 11,46 euroa.
Torbjörn Magnusson jälkeen syksyllä Nordean hallituksen puheenjohtajana alottavan Stephen Hesterin kerrotaan tukevan nykyistä strategiaa. Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen ei odota tältä osin mitään suuria muutoksia.
Sammon luopuessa omistuksestaan, ei nähdä tarvetta uudelle ankkuriomistajalle, vaan tilanteen katsotaan olevan linjassa sen kanssa, miltä tilanne muualla Euroopassa näyttää suurten pankkien osalta.
Korkojen noususta Nordean talousjohtaja Ian Smith totesi, että 15 peruspisteen koronnosto tarkoittaa noin 300 miljoonaa euroa lisää korkokatteeseen.
Norjassa korot nousevat jo. EKP:n päätöksistä riippuvaisissa Suomessa ja Tanskassa korot tulevat nousemaan pankin kolmivuotisen strategiakauden aikana.
Nordea julkaisi viime vuoden lopulla tiedotteen uudesta erityisesti senioriasiakkaille suunnatusta puhelinlinjastaan. 
Kyseinen palvelu on otettu hienosti vastaan.
https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/nordean-seniorilinjalle-tuhansia-puheluita-viikossa
"Nordean loppuvuonna 2021 pysyväksi toimintamalliksi vakiinnuttama erityisesti senioriasiakkaille suunnattu oma puhelinlinja on saanut erinomaisen vastaanoton ja paljon positiivista asiakaspalautetta. Linjalla on palveltu ikääntyneitä asiakkaita jo yli 150 000 kertaa ja puheluita tulee viikoittain noin 6 000. Tavoitteena on helpottaa ja madaltaa kynnystä asiointiin sellaisille henkilöille, joille puhelimitse asioiminen on ennen ollut vierasta.
Seniorilinjalle soittaminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Asiakkaan kohtaa myös aina neuvoja, joka on tietoinen senioriasiakkaiden erityistarpeista, ja osaa tarjota juuri heille sopivaa opastusta."
Arctic korottaa Nordean tavoitehintaa 120 SEK (118), toistaa osta -suosituksen.
Carnegie korottaa Nordean tavoitehintaa 115 SEK (110), toistaa pidä -suosituksen.
Deutsche Bank korottaa Nordean tavoitehintaa 12,60 euroon (12,50), toistaa osta -suosituksen.
