Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Tältä alkaa näyttää. Vaihteeksi kurssi reagoi osavuosikatsaukseen tavalla, joka käy järkeen ja tuntuu oikealta. Edit: + 7 %

5 tykkäystä

Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on kirjoittanut lyhyehkön jutun Nordeasta ja sen Q2:sta. :slight_smile:

Makrotalouden epävarmuus kasvaa pohjoismaissa kiihtyvän inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Nordea kertoo kuitenkin, että sen edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite, yli 13 prosentin oman pääoman tuotto, ovat erittäin hyvät ja Nordea on myös sitoutunut saavuttamaan tämän tavoitteen.

10 tykkäystä

Kurssihan ei nouse automaattisesti, kun omien osto+osakkeiden mitätöinti on +/- 0. Mutta eikös sen pitäs mennä niin, että omien osakkeiden mitätöintihetkellä yrityksen pörssiarvo laskee mitätöitävien osakkeiden verran ja samalla arvostuskertoimet kohoavat. Hillotolppa tulee sitten hieman viiveellä, kun osakekurssi alkaa (toivon mukaan) heijastaa kohonneita arvostuskertoimia.

Ja tämä siis pätee silloin jos omia ostetaan teoreettisesti täsmälleen oikeaan arvoon.

3 tykkäystä

Todellinen hillotolppa tulee silloin, kun yhdistetään kutistuva osakekanta kasvavaan tuloksentekokykyyn. Usein puhutaan juuri takaisinostoista alle käyvän arvon avaimena onneen, mutta itse pidän kasvua lähes ehdottomana edellytyksenä arvonluontiin. Jos yhtiö ei saa kasvatettua tulostaan, niin takaisinostojen tuotto riippuu täysin maksetusta hinnasta. Ellei yhtiö osta omiaan takaisin äärimmäisellä kurinalaisuudella ja huippumatalilla kertoimilla, niin todennäköisesti on parempi jakaa voitot osinkoina ja antaa sijoittajien etsiä tuloskasvuun kykeneviä kohteita sen sijaan, että niitä sijoitetaan takaisin paikallaan polkevaan liiketoimintaan omien ostojen kautta.

Nordean kohdalla sanoisin samaa mitä Sammostakin: kasvua voidaan mitä ilmeisimmin saavuttaa, joten omien ostot ovat perusteltuja. Mutta mitä matalampi kasvu, sitä opportunistisempi täytyy olla.

16 tykkäystä

Eivät liiketoiminnan arvostuskertoimet lähtökohtaisesti nouse omien osakkeiden ostoilla ja mitätöinneillä. Jos näin olisi, niin tuossa olisi sellainen ikiliikkuja, jolla yhtiöiden olisi aika helppoa luoda osakkeenomistajille arvonnousua. Toki väärinkäytetyt tai heikkouksia omaavat kertoimet voivat näennäisesti parantua, mutta markkinat on kyllä sen verran tehokkaat, että osaavat ne näin ison yhtiön osalta tulkita oikein.

Omien osakkeiden hankinnassa tosiaan yhtiön arvo tippuu kokonaisuutena, mutta osakekohtainen arvo taas ei muutu toisin kuin osingonjaossa. Suurin etu omien ostoissa vrt. Osingonjako on verotus.

Intuitiivisesti tätä voi ajatella niin, että muuttuuko yhtiön liiketoiminnassa jokin, jos sen kassaa käytetään omien osakkeiden ostoon? Jos ei, niin se ei myöskään sisällä mitään sellaista syytä, jonka vuoksi yhtiötä tulisi arvostaa suuremmilla kertoimilla.

1 tykkäys

OP säilyttää osta-suosituksen ja nostaa tavoitehintaa 11 € —> 11,5 €.

14 tykkäystä

KL pääkirjoittelee Nordean kovasta ROE-kunnosta. Joskus pari vuotta sitten asiasta oli ketjussakin juttua ja mm. @Verneri_Pulkkinen toi ansiokkaasti esille ROE:n merkitystä. Silloin yli 13% ROE oli vain pilke ylioptimistisen Nordea-omistajan silmäkulmassa.

Yhtä kaikki, Nordea on noussut nopeasti lähemmäs ja jopa ohi Pohjoismaisista verrokeistaan. Vaikka taantuma koputtelee selän takana on oma fiilis Nordean suhteen hyvä. Se on paremmassa kunnossa kuin koskaan vastaanottamaan myös isommat iskut. Suhdanteet Euroopassa ovat arvaamattomat eikä esim. Italian viiden euron pizzatalouden kärähtämisen vaikutuksia voi etukäteen ennustaa. Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä kotimaiseen laatupankkiimme, sillä siihenhän on ihan oikeasti – juuri nyt – syytä.

Oman pääoman tuotolla mitattuna Nordea jätti pohjoismaiset kilpailijansa SEB:n ja Handelsbankenin taakseen. Näin on tapahtunut viimeksi vuoden 2007 lopulla (DI 18.7.).

Edit. Linkki DI:n juttuun. Harvinaista herkkua lukea tällaista ruotsalaislehdistä. Eikä maksumuurin takana olevalla jutulla niin väliä. Otsikko on kiva.

33 tykkäystä

Mitätöintihetkellä ei ole merkitystä, tunnusluvut muuttuvat toki heti silloin kun yritys tekee omien ostot.

2 tykkäystä

Euriboreissa nähtiin taas viime viikolla logaritmista nousua. Nyt 12kk euribor on jo +1,482%. Viime viikon nousu ennakoi EKP:n tämän viikon koronnostoa.

Elokuun puolivälistä lähtien kaikki euriborit (1 vko:n korkoa lukuun ottamatta) ovat olleet plussan puolella.

Historiallisesti 12kk euriborin korko on edelleen maltillinen, mutta koron nousunopeus (kulmakerroin) on myös historiallinen. Korko on nyt noussut 10 vuoden takaisten korkojen yläpuolelle. Prosentin pinnassa vedettiin vähän henkeä ja taas mennään. Veikkaus 2-3 prosentin korkotasosta seuraavan 3-9kk sisällä kuulostaa vieläkin varsin uskottavalta.

Pankkitoiminnalle keitetty soppa maistuu juuri nyt hyvin, mutta resepti on pidempään hörpittynä myrkyllinen.

Jos olisin 25 vuotta nuorempi perheenisä muutaman vuoden takaiset asuntovelat niskassa, asuisin sähkölämmitteisessä omakotitalossa pörssisopimuksella ja… perheeni söisi jotain (terveellistä) – kyllä tämä tilanne pistäisi vähitellen hirvittämään. Kyllähän valtaosa kotitalouksista muutaman kuukauden iskun kestää, mutta monen prosenttiyksikön menojen pysyvän nousun… Olisin ainakin itse ollut aikoinaan hyvin tiukilla. Jos/kun taantuma johtaa työttömyyden lisääntymiseen kierre voi karata käsistä.

47 tykkäystä

Kauppalehden kuukauden osake: Nordea.

29.8.2022.

Maksumuuri.

:gem::ok_hand:t6:

16 tykkäystä

Jäi vaivaamaan… Viestistäni sai käsityksen, että korko nousisi tällä viikolla. Korjaan sen verran, että EKP:n neuvosto kokoontuu rahapolitiikan tiimoilta ensi viikon torstaina (8.9.) Frankfurtissa. Nordean kannalta tilanne ei muutu, sillä korko nousee joka tapauksessa.

4 tykkäystä

Sivusin Vartissa Ruotsin asuntomarkkinan tilaa ja Nordeaa.

Ruotsi on yksi Nordean päämarkkinoista. Maa nautti vuosia nollakoroista ja räväkästä asuntojen hintojen noususta:

Pohjoismaalaiset ovat myös kunnostautuneet velkaantumisessa.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kotitalouksien velkojen suhde tuloihin on yli 200 %. Suomalaiset erottuvat tässä edukseen.

Kiinteistösektori on ongelmissa korkojen noustessa. Tällä hetkellä Ruotsiin odotetaan 3 %:in korkotasoa 12 kuukauden sisään.

Onneksi Nordena portfolio on hajautettu, ja esimerkiksi ruotsalaisia asuntolainoja siellä on vain alle 15 % koko 350 miljardin lainakannasta.

Sekä Nordea että sen verrokit SEB, Swedbank ja Hanska näyttävät P/E:llä mitattuna halvoilta: 9x.

Kenties markkina on analyytikoita skeptisempi luottotappioiden tasosta ja miten taantuma kohtelee pankkeja.

33 tykkäystä

Oliko jolloin jotain dataa siitä, minkä verran muissa pohjoismaissa asuntolainat on sidottu euriboreihin? Muistaakseni Suomessa oli poikkeuksellisen suuri osuus muuttuvakorkoistalainaa kun taas muualla Euroopassa enemmän kiinteäkorkoista.

2 tykkäystä

Näin markkina tuntuu tekevän ja sitä on melko vaikea ymmärtää. Pankkien vakuusvaatimukset ja oma varautuminen ovat täysin eri tasolla, kuin aiemmin. Toisaalta, vaikea oli ymmärtää Nordean osakkeen 5-6€ hintaakin vasta hiljattain – niin vaikea, että sitä piti ostaa moneen otteeseen. Näin jälkikäteen ja isojen osinkojen valossa – hinta oli luvalla sanoen laillinen ryöstö. Kerran näinkin. :slight_smile:

Jotenkin tuntuu, että Pohjoismaisten pankkien osakekurssit kärsivät kohtuuttomasti sekä historian taakasta että Euroopan unionin sääntelyvimmasta. Sääntelyn osalta huoli on osittain validi, mutta ei Nordeaa sentään Italialaisten pankkien alttarille olla uhraamassa.

30 tykkäystä

Olisko tässä kuitenkin vaaran paikka että tipautit nyt huonosti vanhenevan ennustuksen? :sweat_smile:

Minusta on siis oikea ja merkittävä riski että juuri niin käy, ehkä siitä syystä preemiota on hinnassa? Onko riittävästi onkin sitten jokaisen itse pääteltävä. Minä lasken tässä casessa vain osingon ja omien ostot tuottopotentiaaliksi.

Omistan Nordeaa n. 2% painolla joka on minulle kaskisuuri sijoitus, enkä ole lisäämässä näillä hinnoilla.

1 tykkäys

Nythän ollaan saamassa tulevaa osinkoa (ennuste 0,69€, joka nykyhinnalla vastaa 7,3% osinkotuottoa) melko edullisesti. Ei tuollaisia osinkoprosentteja monesta osakkeesta saa.

Oma positio Nordeaan on 5,18% salkusta ja harkinnassa on kyllä lisää sipaista. :slight_smile:

10 tykkäystä

Olet oikeassa siinä että ei tällä hetkellä omastakaan salkusta löydy kovin montaa yli 7% osingon osaketta, mutta eihän osinkoa (varsinkaan yhden vuoden) voi ajatella erillisenä firman arvostuksesta ja riskeistä? Ainakaan itse en sellaista valuaatiota ymmärrä. Jos kokonaistuotto-oletus sijoittajalle riittää kannettuun (subjektiiviseen) riskiin nähden, niin yleensä puhutaan houkuttelevasta kohteesta. Minun omien tavoitteiden ja arvioiden suhteen tämä tilanne oli Nordeassa viimeksi kun kurssi mateli jossain 6-7 euron välillä ja nyt juuri sijoitus on laatikossa “hodl” ihan hyvässä seurassa Sammon ja muiden osinkolappujen kanssa.

1 tykkäys

Hauska ajatus, mutta tämän kuvitteellisen ennustuksen kaltaista järjestelyä ei sentään ole olemassa. Pankkien yhteisvastuut, siis myös Italian osalta, ovat tiedossa. Ei tietenkään voi sanoa, etteikö järjestelyt voisi muuttua, mutta sen voi sanoa, että spagettipankkien vetelään taloudenpitoon Nordea ei kaadu. :slight_smile:

Nordea on kaikilla mittareilla halpa osake, jonka näkymä on epävakaasta ympäristöstä huolimatta hyvä. Osingot ovat mainio houkutin uusille osakkeenomistajille ja tulosnäkymien valossa osinkoja on tulossa reippaasti myös jatkossa.

Korkojen nousuakin on odoteltu jo vuosikymmen, joten jännä nähdä, miten se vaikuttaa Nordean tulokseen seuraavan 12kk aikana.

Tässä asiassa on helppo olla samaa mieltä analyytikoiden selvän enemmistön kanssa. Nordea on ollut omistajilleen varsin mainio turvasatama. On vaikea uskoa, etteikö se pysyisi pörssin vakaimpien osakkeiden joukossa näiden sumuisten aikojen yli.

Multibaggereita saalistavien ei kannata vaivautua, mutta tasaista tuottoa etsiville Nordea on juuri nyt varteenotettava vaihtoehto.

11 tykkäystä

Nordeassa on viimein saatu kaikki kuosiin ja tulosta tulee, luottotappiota ei ole tullut, Venäjältä lähdettiin pois näin muutamia asioita mainitakseni eli omasta mielestäni tässä on riittävästi hyvää versus mahdollinen downside.

7 tykkäystä

Melkein kaikesta samaa mieltä :grinning: Meidän näkemyksessä ei lopulta ole muuta oleellista eroa kuin se, että lasken merkittävän riskin laajempaan yhteisvastuuseen jos/kun ruskea kohtaa pyörivän, koska poliitikot.

Jos näin en ajattelisi, niin varmaan olisin itsekin ostolaidalla.

7 tykkäystä