Onko pelkästään mediasta kyse vai syöttääkö joku tarkoituksellisesti paniikinlietsontaa ja media ottaa kopin?
Ikävää tässä, että tämä voi johtaa jopa pankin kaatumiseen mikäli pelonsekaiset säästäjät/lainoittajat päättää aloittaa talletuspaon massapsykoosissaan.
Sveitsin keskuspankki tullee nähtäväksi avuksi - kait se alkuun riittää?
Mutta ihan sattumaa - Saudi-Arabia ilmoitti, ettei enää lisäpääomita CS:ää, aiheuttaen itselleen tappioita sekä osakkeen kurssi laskun että säikähtäneen öljyn takia. Ja ihan sattumalta juuri 6 päivää sitten Saudit ja Iran palauttivat diplomaattisuhteensa ja sattumalta “kummisetänä” toimi Kiina ja neuvottelut käytiin Beijingissä.
Sattumaa? Ehkä…motivaatiotakin lännen talouselämän horjuttamiseen saattaisi löytyä, nyt kun energiasodasta selvittiin tämän talven osalta.
Tämän pidemmälle en spekuloi.
Nordea kärsii kun indeksisijoittajat myy ja samalla menee pelätyllä pankkisektorilla pesuveden mukana viemäriin, fundilla tai osingolla ei ole merkitystä.
Jos CS kaatuisi - toivotaan että ei - Nordea olisi nykykurssiillaankin kallis, kuten lähes kaikki muutkin eurooppalaiset pörssiyhtiöt. Osakkeiden pakkomyynnit johtaisi 2008-2009 kaltaiseen romahdukseen.
Totta, kardinaalikysymys lieneekin, jotta paljonko ns. “oligarkkirahaa” pankissa on viellä sisässä, pakotteiden alla tahi ilman…?
Ainakin yhdessä tapauksessa sveitsiläisen yrityksen omistanut oligarkki asetettiin sveitsiläisten pakotteiden alle viikkoa EU-pakotteita myöhemmin, selvittää Mark Pieth.
=>
Tämä mahdollisti venäläiselle liikemiehelle omaisuuden myynnin ennen pakotteiden voimaantuloa…
Näinhän se valitettavasti menee, yksityissijoittajain ei tosin ole pakko tässäkään tilanteessa myydä, pitkänmatkanjuoksijoiden ei kannata hetkeäkään sitä edes harkita, mutta lisää ns. “aikaa kelloon” joutuu silti odotusarvojen toteutumista odotellessa hyvinkin pitkälti taas kerran vetämään:
Nordea is trading at least 39.8% below of its fair value.
Aika raflaava otsikko. Tuossa oli käsittääkseni kyse keskuspankin tavallisesta luotonannosta, ei siitä että se olisi ottanut CS:n haltuun.
Sveitsin keskuspakki ei ole tiedottanut CS:n saamasta lainasta. Tämä vahvistaa käsitystäni, että kyse ei ole poikkeuksellisesta toimenpiteestä. CS todennäköisesti otti tavanomaisin perustein arvioituna tarpeettoman lainan osoittaakseen, että sillä on keskuspankin tuki.
Nukuin tänään päiväunet, kipeänä kun olen ollut, ja näin unta että Finanssivalvonnalta tuli tiedote, että se EKP:n ohjeistamana suosittelee suomalaisia pankkeja pidättäytymään osingonmaksusta vuonna 2023 pankkien huonontuneen toimintaympäristön vuoksi.
Laitetaanko kuumehouruilun piikkiin, vai voisiko tämä jollain todennäköisyydellä olla mahdollinen skenaario lähiaikoina? Pandemian aikoihin näin tapahtui, mutta onko historiassa/lähihistoriassa ollut muita tilanteita, joissa pankkien osingonmaksua rajoitettaisiin?
Hei, oppurtunisesti kysyn ennen kuin ehkä jaksan paiskia hommia, että kun en ole Nordea a muutamaan vuoteen seurannut, niin onko:
0,8 eur osinko kestävällä pohjalla, vai onko näissä vielä jotain korona =ei saa maksaa mitään ulos lisiä?
Miten nähdään tuleva kehitys, jos 2024 esim. Korot kääntyvät laskuun jne.
Ei olisi ihme, että Nordea menisi pesuveden mukana, mutta viimeksi olen seurannut, kun kurssi oli jossain 6-7 eur välillä ja sampo vielä omisti isomman siivun.
Kiitos vaan kaikille.
Pankin merkille, että tätä ja fortumia kaikki ostelee… Osinko kulmaukseen sinällään sopisi n. 8% osingot…
Minähän en mistään mitään tiedä mutta olen järkeillyt että osinkoihin ei ole edes haluttu käyttää kaikkia paukkuja koska omien ostoja duunataan koko ajan isolla volyymilla.
Korona-aikoina tuli kielto maksaa osinkoja ulos, mutta nämä ylimääräiset osingot on maksettu jo ulos. Tarkemmin seuranneet voivat korjata, mutta nähdäkseni osakekohtainen tulos oli 0,95 euroa ja osinko 0,8 euroa. Matalien korkojenkin aikana osinko oli mielestäni kohtuullinen. Nordea on viimeisen kymmenen vuoden aikana maksanut keskimäärin n. 71 prosenttia tuloksesta osinkoa. Viime vuosina on ostettu myös omia osakkeita, ja ilman tätä operaatiota osingot olisivat voineet olla suurempiakin. Itse näen Nordean osingon jatkossa vakaana ja melko runsaana. Sopii hyvin pitkän ajan salkkuun sijoittajalle, joka haluaa kasvattaa osinkotuloja tasaisesti. Nordea ei tarvitse suuria määriä pääomia mihinkään, joten voitot joutavat pääosin omistajien taskuihin jatkossakin.
Pohjoismaiset pankit vaikuttavat olevan vahvassa kunnossa ja näin ollen koen itse hinnan olevan kohdallaan, jos tavoitteena on ostaa hyvää osingonmaksajaa.
Jonkin aikaa sitten Nordea julkaisi analyysin itsestään ja siinä arvioitiin osingoiksi (ulkomuistista) 0,71 € 2022e, 0,8 € 2023e ja 0,9 € 2024e. Ja myöhemmin tosiaan 2022 osingoksi tulikin 0,8 € tuon 0,71 € sijaan.
Pankit varmaan tykkää käyttää jotain kerrointa alakanttiin arvioissaan, niin ainakin heillä tuntuu olevan luottoa (heh) osingon jatkuvuuteen. Mutta toki sekä analyysi että osinkopäätös oli ennen SVB:tä.
OP:n mukaan kuluvan viikon korkolasku on ylireagointia, sillä infoaatio-ongelma on yhä selättämättä. Lisäksi he uskovat korkotason nousevan Euroopassa ennustettua korkeammaksi ja inflaatiota ei taklata hetkessä. Toisaalta pankkien korkokatteeseen kohdistuu heidän mukaansa pientä painetta kun talletuskorot ovat nousussa.
Jos heidän korkonäkemykseensä on uskominen niin Nordea tuottaa vuolasta osinkovirtaa vielä pitkään.
Lainaan hieman tällaisia vähän vanhempia viestejä muistutukseksi:
Piilotin täältä yhden viestin, koska oli sen verran paljon lainattua juttua maksumuurin takaa.
OP:n ja kaikkien muidenkin tahojen materiaaleja saa jakaa omin sanankääntein referoida jonkin verran jne.
Ihan hyvin täällä osataan referoida ja lainata eri materiaaleja, mutta halusin nyt varmuudeksi muistuttaa. Kiitos ymmärryksestä ja mukavaa alkavaa viikkoa!
Näyttää pörssin kipuraja Nordean tapauksessa olleen 10 euron pinnassa. Jos P/E on 7,52 pohjoismaisella yleispankilla, puhutaan kyllä jo todella edullisesta rahantekokoneesta. Näyttää, että kaupankäynti Nordnetissä vipu-tuotteilla on viimein herännyt. Ottaen huomioon Nordean yleispankin rooli ja varovaisuus ylipäänsä rahoitusmarkkinoilla ja vähäiset tartunnat USAn tai Sveitsiin, Nordean tapauksessa positiiviset ajurit kyllä määrittää tällä hetkellä isosti miksi kelkkaan kannattaa hypätä.
"Hän kuvailee Nordeaa osittain ”sijaiskärsijäksi”. Pankin osake on painunut, kun sijoittajat ovat keventäneet omistuksiaan pankkiosakkeista koostuvissa indekseissä, joihin Nordeakin kuluu. Sijoittajat purkavat omistuksiaan ja Nordeaa syljetään ulos, kuten muutakin finanssisektoria, Viitikko kuvailee.
Nordea on absoluuttisesti ja suhteessa muihin pankkeihin hyvin vakavarainen. Riskisten sektoreiden ja maiden, kuten Itä-Euroopan, rooli on ajettu alas. Tankkeri on saatu käännettyä viimeisten vuosien aikana erinomaiseen iskuun, hän sanoo."
