Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Mistähän johtuu ennakoitu osingon pieneneminen vuodelle 2025?

Arvaus, että korkojen tämänhetkinen “ylituotto” putoaa, jolloin on vähemmän rahaa osinkoihin.

25 tykkäystä

Korkotuotot varmasti tasoittuvat, mutta olisihan tuo lähes 10%:n tuotto vielä vuonna 2025 oikein tervetullut. Laskelma on edelleen kohtuullisen uskottava – ilman uusia kriisejä.

Keski-Euroopassa on perinteisesti ollut paljon kiinteäkorkoisia lainoja (esim. asuntolainoja) ja vastaavasti Pohjoismaissa sekä Etelä-Euroopassa (Italia, Espanja, Portugali …) vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on ollut isompi. Näin ollen pankkien korkotuotoissa voi olla merkittäviäkin eroja Euroopan eri maiden kesken.

Korkotuotot eivät nykyisestä aivan tolkuttomasti voi enää nousta etenkin, jos korot kääntyvät ennustetusti vähitellen laskuun loppukesästä/alkusyksystä.

Talouden yleiseen tilaan kiinnitetään jo paljon enemmän huomiota, mikä näkyy myös Nordean kurssissa. Odottava tunnelma kaikkinensa.

37 tykkäystä

Ainakin Nordean itsestään laatiman rapsan mukaan osinko kasvaisi tasaisesti seuraavina vuosina ja saavuttaisi yli 10 %:n tuoton vuonna 2025.

Nordea

Edit: Täsmennettäköön, että rapsa on tullut tänä aamuna.

83 tykkäystä

OP kertoi tänään odottavansa, että Nordean ROE-taso vuonna 2023 tulee olemaan 15–16 %. OP:n mukaan aineksia positiiviseen tulosvaroitukseen on. (Nordean oma ohjeistus on yli 13 %.)

35 tykkäystä

Tämä tuskin on yllätys, koska Q1 ROE ylitti jo tuon.

7 tykkäystä

Ei ollut yllätys, enkä kai niin väittänytkään. Kerroinpahan vain, mitä OP tänään arvioi.

Kaikkihan me odotamme Nordean nostavan ohjeistustaan. Kysymys kuuluu, milloin ja kuinka paljon.

21 tykkäystä

Kovin on kurssi kuitenkin aneeminen vaikka analyytikot tarjoaa upsidea-

Tradingviewiin tullut tälläinenkin näkymä.

50 tykkäystä

Nordeassa on käynnissä ns. “Nokia”-ilmiö eli hankintaolettamien täyttyessä ja oikeiden osakkeiden ostokaupan samalla hiipuessa suoraa tasokauppaa käyvät lähinnä enää robot väärillä osakkeilla(=päiväshorteilla) keskenään…?
(=päivägraafit alkaan oleen aikas tasaisen aakean laakeita laskuja…)

8 tykkäystä

Nordea on salkkuni suurin positio ja on ollut ykköspaikalla montakin vuotta. “Kaikki” näyttää tällä hetkellä hyvältä varsinaisen liiketoiminnan osalta, vaikka makroriskejä toki on vaikka kuinka paljon. Osakekurssi kuitenkin jatkaa laskuaan. Kolmessa kuukaudessa on tullut alas jo -23% vs. -9,8% OMXH25. Samaan aikaan tulosennusteet ja myös osinkoennusteet kasvavat. Esim. OP:n 2024 DPS% ennuste on jo 11,2%. Eihän large cap yhtiön osinkotuotto voi olla noin korkea, vai voiko? Tietääkö markkinat jotain mitä meikäläinen ei ymmärrä? Vai onko tehottomat markkinat näinkin tehottomia?

70 tykkäystä

Markkinat taitaa hinnoitella sisään riskiä mm: Kiinteistöpuolen,Italia ongelmien tai euroopan pankkisektorin eskaloitumisesta. Ja niiden aiheuttamista… Seurausta ois osingonjako kiellot jne.

7 tykkäystä

Omien ostot päällä, nyt saa vähän enemmän samalla rahalla. En ole seurannut nykyisen osto-ohjelman etenemistä, alussa taitaa olla vielä.

19 tykkäystä

Hyvinkin pitkälti juurikin sitähän tässä on ilmassa roikkunut jo tovin jos toisenkin eli suomeksi sanottuna rahapolitiikan kiristys näkyy reaalitaloudessa tyypillisesti noin 12-18 kuukauden viiveellä, joten “sitä pahinta” odotellaan viellä(kin) saapuvaksi:

  • Luotonanto pysähtyi käytännössä euroalueella kokonaan huhtikuussa. Yrityslainojen myöntäminen supistui jo viidettä kertaa puolen vuoden sisällä. Kotitalouksille myönnettävien lainojen, käytännössä asuntolainojen, kasvu oli nollassa maaliskuuhun verrattuna.

  • Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, miten lainojen takaisinmaksu sujuu korkeampien korkojen aikakaudella. EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos totesi jo muutama viikko sitten, että kehitystä on syytä seurata tarkasti. Esimerkiksi luottoluokittaja Scope Ratings ennustaa jo järjestämättömien lainojen määrän kasvua euroalueella tämän vuoden aikana…

  • Toistaiseksi EKP:sta kuultu viesti on ollut kova: korot nousevat vielä lisää ja pysyvät korkealla pitkään. Markkinoilla pidetään jo lähes varmana, että korot nousevat kolmessa seuraavassa korkokokouksessa kesä-, heinä- ja syyskuussa. Tuore tilasto luotonannosta voi muuttaa joidenkin neuvoston jäsenten kantoja.

Ja tietysti sitten “siihen reunalle” varsinkin tämä:

  • Suurempi totuuden hetki on kuitenkin edessä, kun euroalueen pankkien EKP:lta koronapandemian aikana saadut edulliset TLTRO-lainat erääntyvät maksettavaksi kesäkuussa.

  • Kyseessä on 477 miljardin euron kokonaispotti, josta peräti kolmasosa on italialaisissa pankeissa. Muun muassa ranskalaispankki Societe Generale varoitti toukokuun alussa, etteivät ainakaan kaikki italialaispankit pysty maksamaan EKP-velkaansa takaisin
    (=EKP:n on ennakoitu tosin tulevan avuksi siltarahoitusta tarjoamalla)

Ei kahta ilman kolmatta, kuten sanotaan, sitä toista osingonmaksujarrumahtikäskyä odotellessa…?

32 tykkäystä

Nordean tiedote klo 0931.

Nordea: Asuntokaupan jarrut ovat hellittämässä – asumisen taloustaidoissa on vielä parannettavaa

Nordea ennustaa, että asuntojen hintojen lasku pysähtyy lähikuukausien aikana ja kauppaa jarruttavat tekijät pienenevät. Asuntolainojen kysyntä on palannut jo vuoden 2019 tasolle. Asumisen taloustaidoissa on parannettavaa: kustannukset ovat yllättäneet monet eikä etenkään taloyhtiölainaa ole välttämättä mielletty osaksi omaa lainaa. Vaikka omistusasujien kulut ovat nousseet, vuokra-asuminen on edelleen omistusasumista kalliimpaa.

Asuntokauppa on jatkunut vaisuna alkuvuoden ja kauppamäärät olivat huhtikuussakin noin 30 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut ja hintojen lasku on pysähtymässä, selviää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta. Asuntokauppa saa vauhtia, kun kotitalouksien ostovoima paranee loppuvuodesta muun muassa kesän palkankorotusten, korkojen nousun tasaantumisen ja inflaation hidastumisen ansiosta.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa koko maan tasolla 6,2 prosenttia ja suurissa kaupungissa 6,7 prosenttia vuodentakaista. Lasku on ollut nopeinta yksiöissä ja omakotitaloissa.

”Asuntohintojen laskun pysähtymisestä on saatu merkkejä viime kuukausina ja hintojen pohjat alkavat arviomme mukaan olla jo lähellä. Odotamme, että koko maan tasolla hinnat laskevat 7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia viime vuoden huipputasoista. Tänä vuonna valmistuu vielä runsaasti asuntoja, mikä pitää hintakehityksen vaisuna myös loppuvuonna. Merkittävää hintojen nousua joudutaan odottamaan ensi vuoteen”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Asuntolainojen kysyntä on palannut vuoden 2019 tasolle ja pankkien luotonmyöntöperusteet ovat ennallaan, mutta asuntolainojen nostoa hidastaa asuntokauppojen lisääntynyt ketjuttaminen.

”Lainojen stressitesti on osoittanut toimivuutensa ja suomalaiset selviävät yhä hyvin asuntolainoistaan. Oman talouden sopeuttamisen lisäksi korkosuojaukset ja kertyneet säästöt vaimentavat asumiskulujen kasvua. Kauppa-ajat kuitenkin kasvavat, kun epävarmassa markkinatilanteessa nykyinen asunto halutaan myydä pois ennen uuden ostoa, jolloin vähintään kahden kaupan pitää tapahtua samanaikaisesti”, kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Edit: linkki tiedotteeseen

22 tykkäystä

Joo ja kuten Seligson kertoi aikaisemmin vuodessa Talouselämän haastattelussa (oma tulkintani), niin ei isommilla ulkomaalaisilla sijoittajilla ja toimijoilla ole mitään erityistä kategoriaa, missä Nordea hyötyisi sen paremmasta tilanteesta. Se nähdään vain ei-keskeisenä ja ei-systeemi pankkina, jolloin siellä rahojen pitämisellä on isompi riski kuin Euroopan oikeasti keskeisissä ja isoissa pankeissa.

14 tykkäystä

Goldman Sachsilta päivitystä (eilen uutisoitiin) suositukseen, noin 0,16 euron pudotus tavoitehintaan, uusi on 149 Ruotsin kruunua (oli 151), toistaa “neutraali”. Danske Bankille myös toistivat neutraalin ja nostivat tavoitehinnan 10 Tanskan kruunulla 190 kruunuun.

Viime aikoina Danske Bankille on tullut tavoitehintanostoja useita, eikä tuo Nordean tavoitehintakaan näytä analyysitaloilla hötkyilevän alaspäin - tuo 149 R-kruunua on n. 12,84 eur.

Osoite, josta näitä pohjoismaisia tavoitehintamuutoksia jonkin verran seuraan, on Dagens aktierekommendationer i översikt | Placera (pitää muuttaa tuota linkin/osoitteen keskellä olevaa päiväystä kulloinkin…). Iltapäivällä ilmestyy kulloinkin päivän katsaus.

34 tykkäystä

Jahas - tuli poliittista osaamista taloon. Lieneekö Nordealla käyttöä ex-komissaarin kontakteille Euroopassa?

23 tykkäystä

Laitan kyselyn, koska tämä viimeisin uutinen jakaa mielipiteitä.

  • Kataisen palkkaus on positiivista arvonluontia Nordealle
  • Kataisen palkkaus ei vaikuta käsitykseeni Nordeasta
  • Kataisen palkkaus on negatiivinen muutos Nordealle

0 äänestäjää

4 tykkäystä

Luotan Nordean harkintakykyyn valita uusia toimijoita ja en näe syytä muuttaa näkemystä yhtiöstä yhden henkilön perusteella jos kyseessä ei ole toimari😁

20 tykkäystä

Itse osakkeen fundamentteihin ei tällä toki ole mitään merkitystä, mutta totuus on, että entiselle Suomen pääministerille ja Eu-komissaarille ovat aukeavat Euroopassa varsin nopeasti, jos on tarvetta pikku palaverille. Sama pätee todennäköisesti USA:ssakin, koska Suomi tuoreena Naton jäsenenä ja Venäjän naapurimaana herättää laajaa kiinnostusta ja kukapa olisi parempi kertomaan näkemyksiään kuin Kataisen taustan omaava henkilö, samalla on sitten helppo ujuttaa keskusteluun Nordean näkemyksiä pankkisektorin tulevaisuudesta. Laaja kontaktiverkosto takaa sen, että Katainen tulee olemaan hyvissä ajoin perillä siitä, mitä milloinkin pankkisektorille suunnitellaan viranomaisten toimesta. Eiköhän työnkuva lähinnä ole lobbausta, jossa etusijalla ovat Nordean edut.

Katainen ei lukeudu henkilönä suosikkeihini, mutta uskoisin, että hän kyllä.palkkansa ansaitsee Nordeassa. En toki väitä, että hänelläkään pääsyä mihinkään viranomaisten sisäpiiritietoihin on, mutta paljon on sellaista “hiljaista” tietoa, mistä voi liiketoiminnassa olla hyötyä. Summa Summarum: Kataisen kyvykkyyksillä Nordealla on hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä pankkisektorilla, mitä tulee ilmastopolitiikkaan, kiertotalouteen ja datatalouteen.

59 tykkäystä