Ruotsissa aloitettu ministeritason mekkala pankkien katteista ja voitoista. Mikäli sellainen alkaisi Suomessa, niin ehkä syytä tutustua ensin tähän:
Pääasiassa seiniin säästävät ja tileillä rahojaan säilyttävät suomalaiset ovat antaneet kiitettävän kontribuution pankkien voittoihin.
Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun lopussa yli 110 miljardia euroa. Näiden talletusten keskikorko oli 0,58 prosenttia.
Uusia määräaikaisia talletussopimuksia kotitaloudet solmivat 725 miljoonan euron edestä. Niiden keskikorko oli 2,65 prosenttia.
Pankit totta kai ottavat tilanteesta kaiken irti, mutta kyse on paljon myös asiakkaiden laiskuudesta. Vaihtoehtoja rahojen tilillä makuuttamiselle löytyy, jos viitsii katsoa.
Ps. en oikein itse hoksaa, että miksi ongelma, jos pankit eivät voittotasoansa enää pystyisi korottamaan. Nykytasolla tai edes jotain tännepäin omistajat saavat kerrassaan mainion tuoton sijoituksilleen erityisesti ”korkoa korolle”-menetelmällä
-Nordean tavoitehinnat ovat noin 12,5 €.
-Sitä saa noin kympillä eli mitä otollisinta aikaa omien osakkeiden ostolle → niiden mitätöinnillä kokonaisosakemäärän kavennukseen
-Vaikka korkokate tulevaisuudessa loivenee, niin osakkeiden määrän vähentyessä osakekohtainen tulos paisuu.
Meneillään oleva omien osto-ohjelma tuo siis mannaa omistajille myös pitkälle tulevaisuuteen. Jollei joku musta joutsen lehahda markkinoille, ensi vuoden tilinpäätökseen mennessä Nordea kaikkien aikojen rahakylvyssä. Mikäli pörssikurssi silloin yhä aliarvostettu, vuolaan osingon lisäksi voisi käynnistää oikein megaluokan omien osto-ohjelman?
Nyt on runsas kaksi viikkoa kulunut puolivuosikatsauksesta ja hitaimmatkin analyytikot ovat saaneet ennusteensa päivitettyä. Osavuosikatsauksen luvut olivat prikulleen ne, joita olin itse hahmotellut. Tilanne on mielenkiintoinen sikäli, että pessimistisimmänkin analyytikon tavoitehintaan on matkaa kymmenen prosenttia. Optimistisimman taas neljäkymmentä. Oliko se nyt niin, että tässä on jo kymmenen kvartaalia ylitetty konsensusodotukset. Uskoisin, että nämä ylitykset jatkuvat vastaisuudessakin, vaikkakin ennusteiden ylitykset ovat uskoakseni pienenemään päin.
Ennusteissa (ml. Inderesin varsin hyvä raportti) varmaan suurin piirtein oikein ovat tuotot ja kulut. Pääasiallinen heitto konsensusodotuksissa syntyy edelleenkin liiallisiksi arvioiduista luottotappioista. Edelleenkin konsensuskeskiarvo luottotappioissa on tälle vuodelle noin 350 miljoonaa. En oikein näe luottojen laadun tarkastelun myötä mahdollisuutta tähän. Pienin luottotappio-odotus on 136 miljoonaa, jota voisi pitää jokseenkin realistisena, vaikkakin itse oletan, ettei sadan miljoonan rajaa tänä vuonna edes puhkaista. Huomionarvoista on myös se, että luottotappioiden suhteen on olemassa tämä 570 miljoonan euron puskuri. En kylläkään usko, että sitä puretaan paisuttamaan tämän vuoden tulosta, mutta sekin osaltaan laskee luottotappiosumman ryöpsähtämisen vaaraa.
Toinen heitto omasta mielestäni syntyy omien osakkeiden takaisinoston aliarvioimisesta. Kurssi matelee, jolloin osakkeita saadaan varatulla summalla enemmän talteen. Tämän lisäksi on selvää, että omien osakkeiden ostoja tullaan jatkamaan. Oma oletukseni on, että ohjelmat ovat 1,5-2 miljardia euroa vuodessa. Tämä siksi, että Nordean ylikapitalisoituminen ei ole juuri vuodessa vähentynyt korkean tuloksen johdosta. Pääomaa tulee siis jatkossakin jakaa hyvin avokätisesti, jotta ROE saadaan hyville tasoille. Oletan, että ROE-tavoite asetetaan ensi vuoden alussa 15% prosenttiin.
Pienemmät luottotappiot, isommat takaisinostot ja avokätinen voitonjako oman näkemykseni myötä johtaa siihen, että eps on vuosina 2023-2025 haarukassa 1,43-1,50 ja osinko välillä 1-1,05. Kuluvalta vuodelta on tosin siinä ja siinä maksetaanko euroa, mutta olettaisin inhimillisesti katsottuna kiusauksen olevan liian kova jättää tasalukua rikkomatta. Varaa kun siihen varmasti on.
Kiinnostava artikkeli talletuskoroista Hesarissa. Näyttäisi Alisa Pankki tarjoavan parasta korkoa, Nordea ja OP matalinta. Tämä toki johtuu siitä, että niillä on paljon passiivista talletuskantaa joka pysyy siellä joka tapauksessa ja on näinollen hyvin kannattavaa.
Karkeasti laskettuna “ylimääräistä” pääomaa on kolme miljardia, mikäli haluttaisiin tiputtaa CET1 tuohon tavoitteeseen (viranomaisvaatimus lisättynä 2% omalla puskurilla). Luvun ei pitäisi olla yläkanttiin, sillä en ota huomioon sitä, että CET1-pääomasta vähennettiin heti omien osakkeiden osto-ohjelman alkaessa koko miljardi, vaikka toki ostoja toteutetaan pikku hiljaa. Lisäksi huomioimatta on tuo ylimääräinen 570 miljoonan puskuri.
Näin ollen “ylimääräistä” olisi rapiat viime kevään osingon verran. Jos keväällä olisi maksettu tuplaosinko, niin ROE olisi ollut viime kvartaalissa yli 20 %. Jos ajatusleikkiä jatkaa pidemmälle ja tekee vertailua vaikkapa Oma Sp:n toimintaan, niin mikäli Nordea olisi jakanut omaa pääomaa ronskimmin pois, ei olisi tehnyt korkosuojauksia ja purkanut ylimääräisen puskurin, niin ROE olisi samaa luokkaa kuin Oma Sp:lla.
Toki ROE on hyvä mittari pankkien toimintaa arvioitaessa, mutta loppujen lopuksi en itse sitä niin tuijota, sillä sen taakse kätkeytyy hyvin paljon erinäisiä asioita. Jos verrataan Nordeaa ja Oma Sp toisiinsa, niin pidän huomattavasti enemmän Nordean toiminnasta. Ei sillä, että Oma Sp olisi mitenkään veitsen terällä, mutta mielestäni on selvää, että sen tulos elää voimakkaammin muun muassa korkojen mukana.
Arvopaperin pörssin iltapäiväyhteenvedosta huomasin pikku-uutisen, joka osaltaan voi selittää Nordean pirteyttä tänään: “Goldman Sachs aloittaa Nordean seurannan 13,09 euron tavoitehinnalla, suositus pidä-tasolle.”
Jos Nordean tai jonkun muun eurooppalaisen pankkiosakkeen omituinen käyttäytyminen kummastutti, ohessa sille selitys.
Eurooppalaiset osakkeet laskivat sen jälkeen, kun Italia yllätti sijoittajat uudella verolla pankkien voitoille, mikä johti pankkien osakkeiden romahtamiseen.
Stoxx Europe 600 -indeksi laski 0,3 % klo 8.07 Lontoon aikaa, kun taas Italian FTSE MIB -indeksi putosi 1,4 %. UniCredit SpA:n osake laski 6,5 % ja Intesa Sanpaolo SpA:n osake 7 %.
“Näemme tämän veron pankkien kannalta käytännössä haitallisena sekä vaikutuksiltaan pääomaan ja voittoon että pankkiosakkeiden oman pääoman kustannuksiin”, kirjoittivat Citigroup Inc.:n analyytikot Azzurra Guelfin johdolla. “Uusi simuloitu vaikutus on myös suurempi kuin huhtikuussa tehty simulaatiomme.”
(lBloomberg. linkki kuvassa / maksumuuri)
Italia pääsi yllättämään, mutta mitään tämän kaltaista ei ole suunnitelmissa ainakaan Pohjoismaissa, joten jäitä hattuun.
En tarkoittanut elämöintiä, jota toki on aina pohjoismaisissa sosiaalidemokratioissa, kun jotakuta tilanne ei miellytä. Varsinkin silloin, jos harmitusta aiheuttaa raha, jota joku tienaa toisia enemmän.
En ole nähnyt missään Pohjoismaassa vakavaa poliittista keskustelua siitä, että pankkien verotuksen pitäisi mukailla suhdanteita ja niihin liittyviä EKP:n päätöksiä. Tilanteet vaihtelevat – yritysten ja pankkien tuotot siinä samalla.
Ymmärrän kyllä, että Italiassa jatkuvasti massiivisen tuen kohteena ollut pankkisektori on kuuma spagetti italialaisille ja tällainen nimellinen parin miljardin lisävero tässä tilanteessa on kaiketi poliittisesti järkevää ellei jopa välttämätöntä.
Ymmärtääkseni Italiassa on edelleen järjestämättömiä lainoja käsittämättömiä summia. Edellinen muistikuvani on, että niitä on yli 200 miljardin euron verran.
Ohessa hesarin juttu lyhyeksi jääneestä pankkiverodraamasta.
Eilen oli tosiaan hyvä pitää jäitä hatussa, sillä päivän aikana käytiin vain kurkkaamassa kolmen prosentin kuopan pohjalla ja tänään ollaan taas edeltävillä tasoilla.
Tunnelma on edelleen hermostunut. Eilistä hermoilua avitti todennäköisesti myös tieto Moodys:in maanantaisesta reittauksen laskusta 27:lle pienemmälle pankille.
Täytyy myöntää, että omatkin tunnelmat ovat hieman hermostuneet. Nordean tilanne näyttää oikein hyvältä, mutta globaalilta hurlumheiltä se ei ole suojassa. Oma katse on pidemmällä, joten ihan pienistä kuopista en hermostu. Riskiä erityisesti USA:n pankkisektorilla on edelleen ja Nordean omistajan pitää se ymmärtää ja hyväksyä.
On Monday, ratings firm Moody’s Investors Service took action on 27 banks, including downgrading the credit ratings of 10 and putting others under review or giving their ratings a negative outlook. Credit ratings are very important for banks, which fund themselves partly with deposits, but also by selling bonds.
Euroopan finanssisektorin hermoilua on tänään rauhoittanut tieto siitä, että UBS ei tarvitsekaan Sveitsin valtion apua suojautuakseen Credit Suisse:n pelastamisesta syntyneiltä tappioilta. Tämä tarkoittaa että n. 9 miljardin euron apua ei käytetä.
UBS on yli neljän prosentin nousussa.
UBS has said it no longer needs a SFr9bn ($10.3bn) backstop from the Swiss government that was designed to shield the bank from losses following its rescue of rival Credit Suisse.
As part of the takeover, the Swiss government agreed to protect UBS from up to SFr9bn in any losses from the deal, as long as the bank bore SFr5bn.
UBS on Friday said that after reviewing all the Credit Suisse assets covered by the backstop, it concluded the agreement was no longer necessary.
The backstop was necessary at the time “to protect UBS against potential tail risks as there had been very limited time to review respective assets over the rescue weekend”, the bank said on Friday.
Kiinnostavaa tuossa on, että OP puhuu ainoastaan asiakkaiden palkitsemisesta hyvän tuloksen vuoksi ei niinkään että olisi painetta talletusten vuotamisesta muualle. Mikä sitten onkaan oikea syy, mutta suomalaiset tuntuvat olevan laiskoja hakemaan korkoa talletuksilleen.
Ja onhan OP:lla jo isommille talletuksille varsin hyvä Kasvutuotto-tili.
OP:n korko on ainoastaan omistaja-asiakkaille. Nyt kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin osuuspankissa se täytyy jotenkin jakaa omistajille ja tässä on nyt valittu yhtenä keinona tämä. Myös esimerkiksi bonuksia on nyt nostettu 30 %.
Huomatkaa nyt, että ”korkoa käyttötilille” on tässä hieman harhaanjohtava sanonta. Kyllä, se maksetaan käyttötilille, mutta ei kuitenkaan käyttörahalle: korko määräytyy kuukauden alimman saldon mukaan.
Eli käytännössä tämä ei normipalkansaajalle tuo mitään. Sen sijaan saattaa vähentää varakkaamman väen rahojen siirtymistä määräaikaistalletuksiin, mikä on OP:lle ihan loistojuttu. Määräaikaistalletuksista pitäisi maksaa enemmän.
Mutta ehkä juurikin siksi voi tämä liike saada pian seuraajia.
