Nordic Semiconductor - Norjalainen MCU-paja

Alkusana

Foorumilta puuttui lanka Nordic Semiconductor:sta eli tuttavallisemmin Nordicista tai NS. Ei hätää, korjaan asian. Nordic Semiconductor on mielestäni hyvin mielenkiintoinen firma monellakin tapaa. Siinä yhdistyy korkea teknologia, merkittävä markkina asema sekä pohjoismainen kasvutarina. Onkohan kukaan täällä foorumilla tutkinut firmaa enemminkin?

NS on yksi pienistä-suurista MCU valmistajista. NS ei ole lähelläkään suurimpia valmistajia kuten NXP:tä, TI:tä tai ST:tä absoluuttisessa metriikoissa mitattuna. Kirjotittamisen hetkellä NXP:n marketcap on ujo 40 miljardia, ST:n 24 miljardia ja NS:llä reilu 2 miljarida. NS:llä on kuitenkin ässä hihassaan: poskettoman hyvä radio-IP joka on jalostettu maailman luokan Bluetooth radioksi ja sitä kautta tuotteistettu nRF51, nRF52 ja nRF53 mikrokontrollereiksi. Tämä on johtanut markkinatilanteeseen jossa NS:n kokoisella firmalla on 42% markkinaosuus BLE (Bluetooth Low Energy) MCU markkinasta. Ei tarvi olla nero huomatakseen että jotain on tekeillä kun alan pienellä toimijalla on leijonan osa markkinasta, jonka povataan kasvavan raketin lailla seuraavan vuosikymmenen aikana.

NS tuoteet

NS:n tuoteportfolio jakatuu 5 osaan.

  1. Propietary ASICs:
    Historiallisesti custom radioratkaisut olivat NS:n syömähammas noin 10v sitten. Nykyään tämän kategorian tuotteet ovat suhteellisen pieni osa koko yhtiötä. Usein tälläiset ratkaisut eivät ole julkisia referenssejä, mutta ymmärtääkseni Logitech Unified Receiver kuuluu tähän kategoriaan (Noric siellä on sisällä, mutta onko custon ASIC vai geneerinen radioratkaisu on kyseenalasita). Kyseessä on siis laite jolla Logitechin langaton hiiri tai näppis yhditetään tietokoneeseen pienellä tapilla joka laitetaan tietokoneen USB porttiin kiinni.

  2. BLE:
    BLE on NS syömähammas ja merkittävin kasvun lähde. Nordicin ensimmäinen BLE tuote oli nRF51 sarja. Tuote toi NS kehittäjien tietoisuuteen ja aloitte luottamuksen rakentamisen kehittäjien ja NS:n välille. Tuote oli aikoinaan merkittävä sillä se yhdisti yhteen pakettiin kyvykkään mikrokontrollerin ja peripheraalit, matalan virrankulutuksen sekä BLE radion. nRF51 oli ensimmäinen julkaistu tuote ja sitä seuraava nRF52:ää voidaankin pitää matureteetin saavuttaneena parempana nRF51:nä. nRF52 on isompi, tehokkaampi ja vähävirtaisempi kuin edeltäjänsä. Molemmissa piireissä on yksi ARM ydin jonka päällä sekä radio että aplikaatio pyörii. Laite kaipaakin toimiakseen softdevice eli software devicen osaksi binääriä. SD pitää sisällään nimeomaan radiocoren. Koska radio ja applikaatio jakavat prosessorin johtaa se mielenkiintoisiin tilanteisiin kehityksen kannalta. Varsinkin kuinka muisti ja Flash jaetaan. Myöskin debuggerilla koodin steppaaminen riviriviltä BT:n ollessa päällä kaataa laitteen ennemmin tai möyhemmin. nRF52 ei ole täydellinen mutta pirun hyvä kompromissi monen asian suhteen. Varsinkin ultra-low-power segmenttiin se soveluu hyvin sillä muutamalla AA paristolla laite toimii BT beaconina vuosia. Suomalaine RuuviTag käyttää nRF52 piiriä. Siinä on läjä sensorita ja BLE. Valmistaja lupaa useamman vuoden toiminta-aikaa yhdelle paristolle. Toki * merkin kanssa. mRF-sarjan uusin jäsen nRF53 sen sijaan on merkittävästi erinlainen kuin edeltäjänsä. nRF53 sisältää omat prosessorit radiolla ja applikaatiolle. Applikaatio core on myöskin hieman tehokkaampi kuin nRF52:ssa. Piiri on vielä melko uusi markkinoilla ja sen myyntitilastoista ei ole vielä luotettavaa dataa.

Allekirjoittaneella on reilu vuosi aktiivista työelämäkokemusta nRF52:sta. Nykyään nRF52 toimii harrastehommissa päätoimisena alustana. Tästä tulee joskus Gittirepo jonnekkin kuhan projekti on sellaisessa tilassa että sitä viitsii näytellä. Saa sieltä sitten kurkkia miten nRF52:lle tehty koodi ja arkkitehtuuri näyttää.

ns2

Kuten kuvaajasta näkee on nRF51 ja nRF52 myynnit selkeästi kehittyneet ja nRF52:n tuoma maturiteetti on vastaanotettu hyvin markkinoilla.
  1. Cellular IoT:
    Cellular IoT on tulevaisuudessa merkittävä kasvava trendi. NS julkaisi nRF91:n viime vuonna. Tuote on kuin nRF53, mutta BLE radion sijaan siinä onkin LTE radio. Laite saavuttaa samat vähävirta ominaisuudet kuin BLE verrokkinsa. Tulevaisuudessa NS:n arvostuksesta suuri osa on cellular IoT:tä.

  2. PMIC:
    NS julkaisi viimevuonna nPM1100 PMIC:n (Power Manager IC). Kyseessä on varsin kyvykäs DC-DC PMIC joka on suunniteltu toimimaan juurikin muiden NS:n tuotteiden kanssa. Piiri on suunniteltu mataliin virtoihin ja hoitaa myös mahdollisen akuston lataamisen sekä sopii hyvin älykkääseen USB-linjaan. NS:n tavoite tuotetta suunnitellessa oli kasvataa NS:n komponenttien pinta-alaa piirilevyllä. Tuote on ns companion tuote aikaisemmalle portfoliolle.

  3. WLAN:
    WLANsta on paha sanoa mitään kun sen julkistus pitäisi olla tänä vuonna H2:n aikana. Eli about kohta. NS osti Intialaisen WLAN designiin erikoistuneen suunnitelutalon jokunen aika sitten. Kysessä olisi ensimmäinen tuote joka tulee tästä hankinnasta ulos. Olettaisin että NS haluaa kierrättää vanhaa IP:tä, jolloin arvioisin kyseessä olevan nRF53/nRF91 klooni mutta niin että radio on WLAN radio. On tosin myös riski että Intialainen firma käyttää siinä enemmän omaa katalogiaan jolloin lopullinen tuote olisi jossain määrin erinlainen kuin NS:n muut tuotteet. Aikoinaan NS tunnisti bisnesmahdollisuuksia ja tämä oli eniten sopivassa kulmassa siihen nähden.

Markkinaympäristö

NS:n markkinympäristö on mielenkiintoinen. Suoraa verrokkia NS:lle ei mielestäni ole. On olemassa muutamia jotka ovat tarkistelemisen arvoisia:

  1. Espressif ESP32:
    ESP32 on Kiinalainen MCU perhe joka EI käytä ARM corea vaan sen sijaan heidän omaa RISC-pohjaista prosessori arkkitehtuuria tai nykyään muutamassa uudessa tuotteessa RISC-V ydintä. Kiinalaisissa siruissa on globaalisti ajateltuna hieman riskiä tietoturvan, geopolitiikan ja maineen kannalta. Lisäksi nämä piiriet eivät ole kamalan virtatehokkaita eli eivät sovellu paristo/akkutoimiseen sovellukseen kuten esimerkiksi langattomiin kuulokkeisiin. Näitä piirejä löytyy vaikka ja mistä Kiinalaisista kulutuselektroniikan laitteista. Nopeasti ainakin Roboroc robotti-imureissa on ESP32-piirit. Roboroc on Xiaomin tytäryhtiö. Xiaomi on valtion ohjauksen alainen firma. Espressif on melko samaa kokoa kuin NS. Selkeästi juniori alalla.

  2. Texas Instruments
    TI:llä on läjä erillaisia BT radioita. Näistä en tiedä kamalasti. Tiedän että jotain mallia käytetään Libre 2:ssa. Lisäksi TI julkaisi hetki sitten melko lähellä NS:n katalogia olevan CC12405R:n. TI:stä merkittävä huomio on että talo ja sitä kautta puolijohdeportfolio on massiivinen ja laaja tehotransistoreista prosessoreihin, instrumentaali vahvistimiin ja MILSPEC komponentteihin. Suorastaan jättiläinen. Ison talon on vaikea vastata kaikkiin vertikaaleihin. TI:tä kannattaa seurata jatkossa.

  3. STMicroelectronics:
    ST:n BLE tuoteperhe on nimeltään STM32WB. Se on muutamasta mallista kooostuva mallisto joka on hyvin samankaltainen nRF53:n kanssa sillä WB sarjan prosessoreissa on kaksi ydintä. Yksi applikaatio ydin ja yksi radioydin. Huomioitavaa on että ST:n BLE radio ei ole heidän oma vaan se on ostettu IP blokki (muistaakseni) Infineolta joka puolestaan on ostanut hyvän osan tästä (muistaakseni) Muratalta. Tämä johtaa ikävään tilanteeseen jossa kommunikaatio tapa applikaatiotilan ja radiotilan välillä on kovin rajoittunut tehden siitä hieman bugisen kokonaisuuden varsinkin kehittäessä. ST on suuri general purpose MCU valmistaja varsinkin teollisiin kohteisiin. Mikäli itse suunnitelisin piirilevytoteutuksen joka ei vaadi BLE radiota valitsisin STM32-sarjan prosessorin 9 kertaa 10:stä. Noin vuosi sitten oli huhua että ST saattaisi ostaa NS:n. Se homma ei siitä sen koomin kehittynyt.

  4. NXP:
    NXP:stä en saa hirveästi sanoa. Heillä on jonkinnäköinen BLE portfolio. Heillä on samat haasteet kuin ST:llä ja TI:llä että ovat jättiläisiä eivätkä voi tai kykene hoitaa jokaista vertikaalia. Joku voisi auttaa NXP:n tutkimuksen suhteen mikäli mielii.

Muista huomion arvoisia asioita:

  • NS on ns. fabless yhtiö ja valmistutaa piiristä TSMC:llä ja käyttää ainakin nRF52 sarjassaan 55ULP teknologiaa. Muutkin luultavasti käyttävät joko samaa tai ehkä generaation pari uudempaa versiota. Tämä tarkoittaa että NS ei itse hallitse erikoistilanteissa omaa tuotantoaan. Varsinkin koronan aikaan ja jälkeen tämä on ollut ilmeistä.

  • NS:n tämänhetken arvostus perustuu jäätävään kasvukertoimeen ja siten muuttuvassa macroympärsitössä on kovin paljastettu suuriin muutoksiin käyvässä kurssissa.

  • NS:n päämarkkina on asset tracking, person tracking, consumer electornics ja beacon markkina. Internet on täynnä erillaisia maksullisia analyyisejä kuinka markkina kasvaa. Usean tuhannen euron maksumuurin takana nämä ovat melkoisen kallis tiedonlähde. Yritin dippatyötä tehdessä puhua itselleni kopion eräästä raportista. Matalin hinta jonka tarjosivat oli 500e. Tässä esimerkki eräästä: Bluetooth Chips Market Size, Share, Trends, Opportunities & Forecast. Jos joku haluaa laittaa verotuksessa ammatikirjallisuuteen rahaa niin joku tämmönen on varmaan aika hyvä siihen :smiley:

29 tykkäystä

Hienoa!

Juuri pari päivää sitten ajattelinkin, että tässä olisi mielenkiintoinen kerjun aihe.

Joskus 15 vuotta sitten olin silloisessa työssäni paljonkin jutuissa näiden kanssa, kun BT LE:tä (nyk BT smart) yritettiin saada Noksun luureihin.
Sittemmin edellisessä startupissa käytössä kauko-ohjaimessa Nordicin tsipit. Ei tarvii vaihtaa pattereita ei.

Luotettavan oloinen firma tältä pohjalta.

Sharevillessä joku norski nosti tän esiin 2020 alussa ja nappasin pienen position itselleni. +200% nyt.

5 tykkäystä

Asiakkaana voin todeta, että tuotteet, tuki ja kehitysympäristö on hyvä. Syynä meidän Nordicin valintaan on nimenomaan BT radio.

Saatavuus tällä hetkellä on kyllä huono, niinkuin kaikilla valmistajilla. Jälleenmyyjien hinnat ovat noin tuplaantuneet vuodenvaihteesta, mutta en ole varma onko Nordic itse nostanut hintojaan vai rahastaako väliporras. Käytämme noin 50.000kpl vuodessa paria eri mallia.

Mutta osake on kyllä minulle liian kallis. Näillä arvostuksilla tosin en oikein onnistu ostamaan mitään, käteistä on tilillä ihan liikaa.

4 tykkäystä

I started looking into them recently and bought some positions in $NOD. I’m trying to get my heard around how they are postioned and their products it’s a very technical area and I’m a non technical person. There’s good secular momentum with cellular iot and recently rumoured to supply apple. Think with 5G this is a good nice play, also think with $SLAB becoming a more pure IOT player valuation are going to converge to $SLAB levels. What’s your view 2-3 years out on $NOD.

3 tykkäystä

STM meinaa ostaa Nordicin?

3 tykkäystä

Nyt noin viikko Q2 osarin jälkeen (https://www.nordicsemi.com/-/media/Investor-Relations-and-QA/Quartely-Reports/2021/Q2_Quarterly_Report_2021.pdf?la=en&hash=A5706B599D13B19C7F633B8BCC97B307AA05C429) on arvostus jälleen saanut uuden vedon ylöspäin. Kurssikehitys on varsin maistuvaa. Kannattavuus ja tuloksentekokyky ovat nyt molemmat testattu, sekä kasvua voidaan saavuttaa puolijohdeteollisuuden yleisistä ongelmista huolimatta

Potenttiaalinen ostotarjous on edelleen mahdollisuus, joskin itse näen sekä ostotarjouksen kautta tulevan pikavoiton olevan vähemmän houkutteleva kuin itsenäinen ja voimakkaasti kasvava yritys.

Empäs ollutkaan aikaisemmin hoksannut katsoa mitä norjalaiset analyytiot ovat tästä mieltä. Kielimuuri on haaste, mutta google on ratkaisu. 350 NOK ja osta. On mielleen. Tämä päivätty 16.7.20201.
image

Yksikeskustelu jatkukoon. Olen kerännyt Qt:sta työpaikkailmoitus dataa vuoden alusta saakka. Qt:ta ja NS:n tuotteita yhdistää se että molemmat ovat omalla tavallaan spesiaaleja työkaluja kehittäjälle. Niinpä alan myöskin seurata “NRF” ja “Bluetooth Embedded” työpaikka ilmoituksia. Saa nähdä onko tämä käyttökelpoista dataa.

Datasetti on vapaasti käytössä:

2 tykkäystä

Parin päivän päästä tulisi kolmannen kvartaalin tulos. Tässä muutama miete mitä odottaa:

  1. NS on jo kertonut siirtäneensä kasvaneita valmistuskuluja suoraan asiakkaalle. Ei liene yllätys tässä maailman tilanteessa. Tuotteiden katteet pitäisi siis olla kunnossa. Josta pääsee mutuilemaan että: TSMC laittoi omaa tilauskantaansa uusiksi kesän alun aikoihin. He nostivat hintoja ja ns “streamline”:vat tilauskantaa suurien asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Käytännössä tämä tiputti joitain pienempiä ja matalamman katteen tuotteita (eli TSMC:n kannalta ei niin hyviä asiakkaita) myöhemmäksi tai kokonaan pois tilauskannasta. NS tiedotus asiakashintojen nostamiseen viittaisi siihen että NS kaivoi kuvetta ja ei luopunut omista tilauksistaan.

  2. Kaikki mitä tuotetaan viedään käsistä. Rajoittavin tekijä lienee siis saatavuus TSMC:n suunnalta. Koska NS on voimakkaasti kasvava yhtiö ja arvostukseen on leivottu melkoinen määrä isoa kaksinumeroista vuotuista kasvua sisään niin on tärkeää että toimitattavat volyymit pysyy korkeana. Notkahdus shipatuissa siruissa saisi aikaan hyvän ostopaikan.

  3. Uutisvirrassa on ollut jotain tuotemainitoja suoraan NS chipeillä. Ei kovin monia, mutta eipä se yllätys olekkaan kun ei sitä usein kerrota ollenkaan. Sen sijaan mikä on yllättänyt positiivisesti on useampi kesän ja syksyn aikana julkaistu pre-sertifioitu MCU moduuli mm. Boschilta. Tämä vaikuttaa kovin herkulliselle.

  4. npm1100 on alettu toimittamaan. Tämän pitäisi avata toimituspiirakka-kuvaajaan uuden lohkon. Mielenkiintoista kuinka tuote on maistunut markkinoille ja kuinka homma kehittyy. Teoriassa jokainen myyty premium hintainen BT/cellular MCU myy automaattisesti myös premium hintaisen PMIC piirin. Eikai tässä voi kuin voittaa.

Torstai kertoo mitä tapahtuu

2 tykkäystä

Mitä mieltä olette Nodin osarista ? ja miltä tulevaisuus näyttää teidän mielestä?

21.10.2021 klo 8.00 · Oslo Børs

NOD: Third quarter results 2021 and forward-looking statements

(Oslo, Norway - October 21, 2021) Nordic Semiconductor ASA reported revenue of

USD 148.5 million for the third quarter 2021, an increase of 24% from the same

quarter last year. Revenue growth continued to be capped by limited wafer

availability, and the order backlog increased to USD 1,316 million at the end of

September 2021.

Bluetooth revenue increased by 28% to USD 123.3 million, whereas Proprietary

revenue declined 5% to USD 18.1 million and Cellular IoT revenue more than

tripled to USD 5.3 million. Gross margin was 53.1% compared to 54.1% in the

third quarter 2020, and EBITDA of USD 28.3 million compared to USD 28.6 million

in the same quarter last year. The lower EBITDA margin reflects continued growth

investments in a period where supply chain constraints temporarily limit revenue

growth.

For the first nine months of 2021, revenue increased by 58% to USD 439 million,

with EBITDA increasing to USD 82.4 million from USD 49.9 million.

"We continue to see strong interest in our products and solutions although our

current delivery capabilities are limited by the supply constraints in the

semiconductor industry. We have established a very strong customer base across

both tier-1 customers and the broad market and continue to invest to capture the

large growth opportunities we see in the market", says CEO Svenn-Tore Larsen in

Nordic Semiconductor.

Nordic will adjust prices in the fourth quarter to reflect increasing wafer and

outsourced assembly and test (OSAT) prices and cost inflation through the value

chain. In combination with the indicated allocation of wafers, this allows the

company to guide for a revenue level of USD 150-170 million for the fourth

quarter of the year. Gross margin is expected at 51%-53% in the fourth quarter.

"Going into the final quarter of the year we expect a revenue level that

corresponds with full year revenue of around USD 600 million. We are now

confident that we can grow this to USD 1 billion already by 2023", says Larsen.

Capital Markets Day - forward looking statements

Nordic Semiconductor ASA later today hosts a Capital Markets Day to present the

company strategy. The presentations will contain certain forward-looking

statements which can be summarized as follows:

  • Nordic expects to reach its USD 1 billion revenue target in 2023, one year

earlier than previously communicated. Given the company’s order backlog, revenue

growth is dependent on supply rather than demand in this timeframe. Committed

wafer deliveries secure the 2022-2023 growth plan.

  • Nordic expects continued revenue growth beyond this period and holds an

ambition to more than double revenue from 2023-2026. This growth ambition is

based on continued strong growth for the company’s short-range business,

accelerating traction for its cellular IoT business, early traction for Wi-Fi

products, and gradually increasing revenue contribution from power management

products and other adjacent technologies and products.

  • Nordic has consistently reported gross margins above 50% over the past years

and believes this will continue also going forward.

  • Nordic has previously presented a long-term EBITDA-margin target of 20%. Given

the growth outlook the company believes scale benefits and increasing

operational leverage will enable the company to grow EBITDA-margin towards 25%

by 2026.

  • Nordic remains committed to innovation and will continue to invest in R&D with

the aim to remain in the forefront of a technology development holding

significant growth opportunities over the next decades.

  • Nordic assesses its cash position to be adequate given the expected level of

R&D and capex investments and believes a strong balance sheet required to ensure

flexibility and resilience. Cash generation is however expected to increase over

the coming years and will allow for the evaluation of cash return to

shareholders in 2023.

Practical arrangements

The management team will host a webcast presenting the third quarter results

today at 08:00 CEST. The presentation will be held in English. A live webcast of

the presentation can be found at Nordic Semiconductor - Investor Relations - nordicsemi.com, and a recorded version

of the presentation will also be available after the event.

Nordic’s Capital Markets Day at Oslo Konserthus starts at 15:30 CEST. CEO

Svenn-Tore Larsen will be joined on stage by EVP Sales & Marketing Geir

Langeland, CTO Svein-Egil Nielsen, EVP Product Management Kjetil Holstad, EVP

People & Communication Katarina Finneng and CFO Pål Elstad, and the

presentations are expected to be concluded at around 18:00 CEST.

The presentations will be held in English and will be made available at 15:00

CEST. A live webcast of the presentations can be found at Nordic Semiconductor - Investor Relations - nordicsemi.com,

and a recorded version of the presentation will also be available after the

event.

For further information, please contact:

Pål Elstad, CFO Nordic Semiconductor ASA

Phone: +47 991 66 293

Ståle Ytterdal, SVP IR Nordic Semiconductor ASA

Phone: +47 930 37 430

About Nordic Semiconductor:

Nordic Semiconductor has been a pioneer in ultra- low power wireless solutions,

from proprietary technologies for PC accessories to today’s Bluetooth low energy

and multiprotocol products and long-range cellular IoT solutions. Nordic

Semiconductor is the clear market leader in the ultra-low power wireless

segment, serving a growing market in consumer electronics, wearables, building

and retail, healthcare and an increasing number of other verticals and

applications. Nordic Semiconductor (NOD) is a public company listed on the Oslo

stock exchange in Norway.

For more information go to www.nordicsemi.com

This information is subject to the disclosure requirements according to §5-12 in

the Norwegian Securities Trading Act.

https://newsweb.oslobors.no/message/544728

2 tykkäystä

Tulos ja illalla ollut webinaari olivat molemmat hyvin mielenkiintoisia ja kaksijakoisia. Markkinareaktiosta huomataan että odotettiin enemmän. Omasta mielestäni osuttiin aika lähelle sitä mitä realistisesti odotin.

Kasvua rajoittaa kiekkojen saatavuus ja valmistus slotit. Tämä oli tiedossa jo etukäteen. Backlogin kasvaminen oli kenties suurempi kuin kuvittelin. Webinaarissa kerrottiin että nykisellä tiedolla backlogi ei purkaudu 2022 aikana kokonaan, siirtyy varmasti 2023 puolelle. Tähän päälle tietty vielä uudet tilaukset. En ole varma että sanottiinko tästä sanallisesti, mutta jossain diassa oli maininta hankitaketjun hajauttamisesta. Olisiko NS ostamassa kapaa myös esim Inteliltä? Sitäpä on vaikea tietää.

Webinaarissa mainittiin monta kertaa uudet tuotteet ja vertikaalit ja kuinka sekä WLAN, celllular ja PMIC portfolio saa jatkoa molmepiin suuntiin. Todellatodella mielekäs uutinen. Cellularista kerrottiin yleisökysymykseen vastaten että 100m tulosraja menee rikki 2023-2026, mutta luultavasti lähempänä 23. Odotin hieman nopeampaa aikataulua, mutta mennään tällä.

Suurin osa tuloksesta ja backlogista on BT laitteista. Varinkin kuva nRF51 vs nRF52 volyymit per vuosi launchin jälkeen näytti todella herkulliselle:


Tämä on mieleen.

Lisäksi koko IoT teollisuuden kasvun analyysit (3. osapuoli) luovat varsin vahvan kuvan.

Webinaarissa korostettiin myös paljon teknologia johtajuutta BT radioissa. Nykyinen markkinosuus on hyvä, kasvuvaraa on sekä koko sektori kasvaa.

Yleisöstä kysyttiin yritysostoista. Vastaus oli että asiaa tutkitaan jatkuvasti ja rivien välistä saattoi ymmärtää että rautoja on tulessa asian osalta.

Siirryin itse ennen osaria 250NOK hintaan selkeään ylipainoon NS:lla edellisestä dipistä. Muutama analyytikko laski TP:tä 350 → 320 mutta edelleen osta. Itselläni koko sijoituscase on puhtaasti perustuen teknologiaan. Se on mahtavaa ja sen kanssa on todella mukava työskennellä. Fundat on kunnossa ja ei muuta kuin odottamaan kapasiteetin kasvua.

Tässä tämmöinen hajautettu ja varsin huonorakenteinen mielipide osarista. Mr. marketille ei ainakaan ihan heti maistunut mutta tässä on siemen niin hyvin massaa etten malta odottaa mitä seuraava 5v pitää sisällään

2 tykkäystä

Ainiin, webinaarin katsomista en voi kuin suositella mikäli NS kiinnostaa sijoitus casena pintaraapaisua enempää. Löytyy täältä: Nordic Semiconductor - Investor Relations - nordicsemi.com ja on vähä alle 3h pitkä

2 tykkäystä

itseasissa itselläni on nodia ihieman kiitos vinkistä vaan
eilen mr markkina rankaisi nodia -12,41%
ja tänään noustu +5,34% so far

2 tykkäystä

Uutisfeediä. Nordea ja BoA alkoivat seurata NS:ää. Nordea suosittaa 375 osta ja BoA 425 NOK osta.

Lisäksi Apple, joka on monen komponentti toimittajan suuri ostaja on päättänyt alkaa siirtämään osan chipeistä designiä in-houseen. Markkinat ovat reagoineet voimakkaasti usean toimittajan kursseissa. Kuten Googlekääntäjällä käännetty kaappaus kertoo on ainakin NS ostalta reaktio turhan voimakas. Tosin hetki sitten oltiinkin sahattu jo jonkin aikaa ATH hinnan ja noin 300 NOKn välissä. NS julkaisee Q4 tuloksen melko aikaisin jo 14.2.

5 tykkäystä

Ompas ollut kiirrettä eikä ole kerennyt oikein purkaa omia mietteitä NS:n osarista. Kurssireaktio osarin jälkeen on ollut voimakkaan punainen. Vahva tulos ja ohjeistus sekä jonkin muotoinen osviitta että TSMC:n kapasiteettia rajoittavat tekijät lähtevät purkautumaan Q1:n aikana eivät itsessään anna aiheta tähän. NS on pienenä pelurina ja melko suurena spkeulaation kohteena mennyt virran mukana kun teknologia firmoista on puhallettu kertoimia matalimmiksi.

Omaan silmään rapsan tärkeimmät asiat olivat hyvä kate sekä selkeä ohjeistus kuinka nousseet hinnat ohjataan suoraan asiakkaalle. Myöskin merkittävä 40-50% osuus FCC BT hakemuksista on edelleen erittäin hyvin linjassa oman sijoitus casen validoinnin kanssa. Backlog on massiivinen ja sen purkautuminen on täysin sirutuottajista riippuvainen tekijä. Tähän ei yksi tier-1 asiakas (esim Apple) tai kukaan muukaan vaikuttaa. Toivon todella että NS:llä ollaan tutkittu vaihtoehtoja käyttää asymetrisiä toimittajia niinkuin Q3:n rapsasta sai ymmärtää. Oma katseeni edelleen suuntaa Intellin suuntaan. Myöskin 1 jaardin ohjeistus 2023 vuodelle toistettiin jälleen.

Itse raportista on mahtaa nähdä 91-sarjan myynnin nopea kasvaminen. Myöskin 2022 toiselle puoliskolle ajoittuva wlan-piiri(en?) julkistus on aikataulussa.

Tiivistetysti Mattia ja Teppoa lainatakseni: “vauhti kiihtyy” vaikka markkinat eivät olisikaan sitä mieltä. Itse ainakin pyrin käyttämään sub 240nok hinnat oston paikkoihin position kokoa nostaen.

4 tykkäystä

Ehdotan, että Inderes alkaisi seuraamaan Nordic Semiconductoria, joka kehittää langattoman teknologian mikropiirejä (Bluetooth, Cellular, Wifi). Olisiko tässä kenties yksi kohdeyritys, jolle voisitte markkinoida analyysipalveluanne, mikäli tavoittelette asiakkaita myös Norjasta. Olisiko tälle mahdollista saada omaa yhtiösivua?

Mielestäni Nordic Semiconductor on sekä teknologian että lukujen valossa kiinnostava kohde analysoitavaksi.

Q1/2022:

  • Liikevaihto: USD 183,1 million (+28%)
  • EBITDA USD 55 million (+120%)
  • EBITDA margin 29,9%
  • Tilauskanta USD 1537 million

Lukujen lähde: Q1 2022 quarterly report

5 tykkäystä

:norway: Nordic Semiconductoria seuraan minäkin tarkkaan, sillä sen IOT-sovelluksia mahdollistavat teknologiat kiinnostavat minua. Tänään ostin hieman lisää.

Ymmärtääkseni Nordic Semiconductorin Bluetooth ja LTE teknologiat ovat varsin kilpailukykyisiä. Yhtiö on myös hankkinut Wi-Fi kehitystiimin Imagination Tecnologiesilta, joten on kiinnostavaa seurata, miten sillä alueella edetään tulevaisuudessa.

Koodailin alkuviikosta pienen http-client testisovelluksen nRF9160 DK ja Nordic Thingy:91 alustoille. Alustavien kokeilujeni perusteella nRF9160 vaikuttaa varsin kilpailukykyiseltä cellular-IOT ratkaisulta. Erityisesti seuraavat kolme asiaa ovat mielestäni merkityksellisiä LTE teknologiaan liittyen.

  • integraatioaste varsin korkea (modem, app processor, RF front end, PMIC, …)
  • virrankulutus erittäin alhainen (LTE-M PSM floor current: 2,7 uA)
  • fyysinen koko todella pieni (10x16x1.04 mm LGA)

Olisi hienoa tulevaisuudessa lukea analyysiä Nordicista, jotta saisi työkaluja analysoida yhtiötä. Ehdotinkin yhtiötä analyysin kohteeksi toisessa ketjussa [*]

Mikäli tahtoo kokeilla Nordic Semiconductorin Bluetooth-teknologiaa, niin sitä löytyy esimerkiksi kotimaisen Ruuvi Innovations Oy:n Ruuvi Tag sensoreista, joissa käytetään Nordicin nRF52832-Bluetooth piiriä.

[*] Ehdotus analyysin kohteeksi

13 tykkäystä

Kokeilen herätellä tätä keskusteluketjua. Katsotaan onnistunko. :slight_smile:

Minua Nordic Semiconductor kiinnostaa sekä langattoman IoT-teknologian että osakkeenomistajan näkökulmasta. Olisikin mukava löytää kanssamatkaajia, jotka seuraavat aktiivisesti yhtiötä tai työskentelevät rakentaen sovelluksia sen teknologioilla. Olisi myös hienoa tunnistaa näkökulmia ja faktoja, jotka auttavat yhtiön analysoimisessa. Löytyisikö teiltä ajatuksia esimerkiksi seuraaviin teemoihin liittyen?

  • Kokemukset Bluetooth ja LTE ohjelmistokehitysympäristöistä
  • Tulevaisuuden kasvunäkymät ja haasteet IoT-segmentissä
  • Kilpailutilanne Bluetooth, LTE ja Wi-Fi moduuleissa
  • Sirunvalmistuskapasiteetin näkymät ja sirupulan kehitys ajan funktiona
  • IoT ja tulevaisuuden langattomat sovellukset
  • Läpimurrot IoT ja langattoman teknologian alueella
  • Langattoman markkinan yleinen kehitys
  • Kilpailukyky hinnan, virrankulutuksen, integraatioasteen ja … osalta

Olen itse alkava yrittäjä ja harkitsen, että tekisin IoT-sovelluskehitystä tilauksesta nRF9160 LTE-M ympäristöön. Toistaiseksi nRF9160 on yksi parhaista LTE-M modeemeista, jonka olen markkinalla tunnistanut ottaen huomioon hinta, integraatioaste, fyysinen koko ja virrankulutus. Ohjelmistokehitysympäristö (C ja Zephyr) vaikuttaa myös alustavien kokeilujen perusteella erinomaiselta. Aikaisemmin olen testaillut myös Digin Xbee moduulia, jossa u-blox SARA-R410M-02B. Oletteko tunnistaneet muita kilpailukykyisiä LTE-M moduuleita?

Keskustelun inspiraatioksi voit esimerkiksi käydä lukemassa viimeisimmän Nordic Semiconductorin Wireless-Quarter teknologiajulkaisun.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua! Innostavaa olla mukana tällä upealla foorumilla. Kiitos kaikille kanssa-foorumilaisille upeasta yhteisöstä. :slight_smile:

P.S. Kiitos @Sijoittaja-alokas, kun siirsit aikaisempia aiheeseen liittyviä kirjoitukseni tähän ketjuun.

10 tykkäystä

Maailmalla ei ole kovin montaa analyysi puljua jotka NS:ää seuraavat, mutta tilanne on kehittynyt merkittävästi. Varsinkin uusimassa konfferenssi puhelussa oli kysymyksiä isoilta finanssi taloilta jotka eivät NS:ää virallisesti seuraa esim TP:n tai analyysin muodossa.

Nordicin core on edelleen BT tekniikassa ennen nRF51, nyt nRF52 ja lähitulevaisuudessa nRF53 tuotteilla. Lisäksi H2:n aikana tullaan julkaisemaan WLAN piiri. Muita segmenttejä ovat custom ASIC toteutukset sekä lisäpiirit kuten PMIC nPM1100. Q1:n konffapuhelussa lupailtiin laajennosta sekä PMIC että nRF91 sarjalle.

Mtä kilpailukykyyn tulee olen edelleen (vrt ketjun avaus) sulari kehittäjänä sitä mieltä että NS:n BT on tuotteistamisen ja kehittämisen kannalta ylivoimaisen paras sekä legacy SDK:n (17) että uuden Zephyrin toteutuksena. Cellular IoT on nouseva (vertailee vaikka NS:n Q-rapsoja) ja keskipitkä-kauaskantoisen horisontin vetojuhta BT:n kanssa. NS:llä kävi tässä hyvä tuuri sekä strategia että he valitsivat LTE verkon teknologian pohjaksi. Edellisen 10v aikana kun IoT huuma alkoi oli olemassa monia eri tekniikoita kuinka narrow band cellular IoT pitäisi toteuttaa. Moni teknologioista on tänä aikana kuollut pois. Suurin osa hyvistä syistä. LTE ei ollut alunperin suosikki tässä kilpajuoksussa, mutta kehitys teknologiassa on todistanut että LTE-radion saa paketoitua (nukkumaan) komeasti alle 10uA virtoihin.

Itse juuri vaihdoin firmaa mutta kerkesin pari vuotta olla pääasiallinen nRF52-kehittäjä sekä firmiksen puolella että ns. companion app:n puolella Flutter teknologialla (pääasiassa Anrdoid targetille)

  • Osaan kertoa vain BT-puolesta. Helvetin hyvä. nRF52:lle käytin aina legacy SDK:ta. Sen kanssa suurin plussa on että se on puhttasti Makefile pohjainen eikä pakota käyttämään esim piirivalmistajan omaa usein Eclipseen perustuvaa IDE:ä jotka ovat aina ihan hirvittäviä (NXP, ST:n SCP, SES, ST:n AC6 mikäli onkaan, jne). Tämä mahdollistaa helpon ja nopean kehityksen sellaisilla työkaluilla joita itse haluaa käyttää. Itse suosiin VSCode, arm-none-eabi-gcc ja Seggerin J-Link.

  • Niinkuin aloistus postauksessa sanelen lyhyesti niin markkinan (ja oma) konsensus on että MCU:t joissa ei ole BT/muuta radiota korvaantuu monessa kohteessa sellaisella jossa on. Ei tietenkään kaikissa tai edes valtaosassa vertikaaleissa, mutta ne kaikkein rahakkaimmat vertikaalit eli 32b high performance MCU:t ja niiden sovellukset - kyllä.
    IoT segementit purkaisin kahteen osaan. BT ja LTE/tai muut longe range. Molemmissa tärkeää on virrankulutus ja nyky teknologialla (esim NS:n käyttämä TSMC:n 55ULP) eroja ei juuri ole. Molemmat pääsevat sub 10uA nukkumis virtaan. Toki BTLE 5+ toimii myös aktiivisena parin kymmenen uA:n virroilla kun taas LTE radiot vievät kommunikaation aikana vähän enemmän. 10uA nukkuminen on tärkeää koska silloin saavutetaan parin sadan mAh akullakin kymmeninen kuukausien akunkestot. BT tulee olemaan go-to teknologia kuluttaja laitteille (ja muille jotka ovat esim talon sisällä/pihapiirissä) siinä missä LTE puolen tekniikka on omiaan hajautetuissa kulun/assetin/ylläpidon valvonnan hommissa. Kuluttajalaitteilel on tärkeää että laite on stand-alone ja integroituu olemassa olevaan infraan. Tässä tapauksessa se on käyttäjän kännykkä.

  • Kilpailu tilanne vaihtelee. NS on yksi harvoista jotka tuottavat juuri tällaisia tuotteita, vasrinkin 51/52 sarjalaisien vastikkeita ei tule mieleen. ST ja NXP molemmat omaavat tuotteita jotka muistuttavat nRF53:sta ja joissa on applikaatio prossun lisäksi dedikoitu radio prossu. Molemmat näistä kuitenkin ostavat BT IP-blockin muualta (jos en nyt ihan puutaheinää puhu niin se on Cypress Semiconductor:n, jonka Infineon omistaa nykyään ja he puolestaan ostaa ainakin osan tästä IP:stä Muratalta). Kiinasta tulee ESP32 joita myydään WLAN ja BT enabloituna. ESP:n suosio on ilmeistä varsinkin Kiinalaisissa kuluttajalaitteissa. Ongelma on suuri virrankulutus (ei sovellu ultra-low powe segmenttiin) ja epäluotto Kiinaan. Moni ei halua rakentaa tuotetaan Kiinalisen sirun päälle.
    Paras verrokki on imo moduulivalmistaja u-blox. U-blox myy sekä omia moduuleita että myös moduuleita joissa on esim nRF52 sisällä. Muitakin moduuli paketoijia on kuten Boch sekä iso läjä kiinassa. Moduuleiden hieno ominaisuus on että niillä saadaan aikaan nopea ja halpa tuotanto. BT laitteiden yksi ikävimmistä kehitys hommissta on FCC sertifikaatit. Mikäli käytät täysin omaa PCB:designiä joudut validoimaan koko designin FCC:lle. Mikäli käytät omaa PCB:designiniä mutta niin että prossu onkin moduuli joka on jo FCC sertattu on tämä prosessi kumman paljon nopeampi ja halvempi. NS:ää tosissaan seuraavat kannattaa tutkia moduuli valmistajia ja heidän tuotanto/myynti lukuja. Niiden pitäisi olla hyviä fronttaamaan tuotantoa.
    Moduulit sopivat pienempien firmojen protoihin ja ekoihin tuotanto eriin. Kun tuote on validoitu ja se myy on melko helppo vaihtaa moduuli omaan designiin myöhemmin.

  • NS:n Q1:n rapsa kertoo että nyt ollaan pullonkaulan ns paremmalla puolella ja volyymit ovat selkeästi kasvavia. Q4 rapsassa (ja siihen liittyvä minun viesti tässä ketjussa) kerron kuinka siellä flirttailtiin idealla että olisi useampi toimittaja. Nyt Q1:n rapsassa tämä sanotaan jo melko suoraan. Mitään konkreettista tässä ei kerrota, mutta oma veikkaus on joko villikortti Intel tai GF. Tämä olisi massiivinen uutinen sillä se poistaisi NS:n suurimman ongelman eli silikonin saatavuuden. He ovat useammassa Q-rapsassa nyt kertoneet miten he ovat itse frontanneet paljon omaa testi ja paketointi kapaa eli kun silikoni alkaa taas virrata voimalla on heillä valmius toimittaa omassa päässä samalla mitalla.
    Olen teorisoinut että aikana, jolloin sirupula on, on edukasta kehittäjille ja suunnittelioille maksimoida silikonista saatava hyöty. Näin tuotteet joilla on korkeat integrointi asteet (MCU + BT + WLAN esim) ovat voittokkaita teknologioita koska silloin saadaan pienimmällä pinta-alalla eniten funktionaalisuutta ulos. Näin mutuilsiin että post-sirupuola aikana MCU-bisnes jossa on radio mukana on vahvempi kuin pre-sirupula aikana. Kannattaa haastaa tämän näkemys.

  • BTLE 5.x ja LE Audio ovat IoT tekniikan läpimurtoja ja teknologisesti ei ole olemassa kilpailua. Omasta mielestä teknologia kisa on jo voitettu. Gen 1 5G ei ole kovin soveltuva BT:n korvaavaksi suuren kompleksisuuden ja toistaiseksi puuttuvien tuotteiden takia. Ehkä Gen 2 5G kun maturiteetti löytyy. Cellular IoT puolella asia on sit eri ja näen varsinkin Gen 2 5G:n olevan tärkeä tulevaisudessa.

  • Kuin aikaisemmin todettu niin nRF5x tuoteperheet ovat hyviä ja alan parhaita. Varsinkin matala virrankulutus yhdistettynä toimivaan, helppoon ja tehokkaaseen BT:n on NS:n tämänhetkinen syömähammas.

NS:n arvostus on sulanut komeasti 300NOK hinnoista lähes puoleen. Mutta niin on koko sektori. PJ sektori nähdään jollain tapaa syklisenä. Itse kuintekin näen että näin ei ole. Syklisyys narratiivia tukee kun tarkastellaan koko PJ teollisuutta TSMC-Intel-AMD-Nvidia-ASL-NXP-STM-Renesans-jne vasrinkin historriallisesti. Sen sijaan kun tarkastellaan MCU sektoria niin nähdään melko monta argumenttia jotka ovat aivan tätä vastaan. Osa sopii myös ns isoihin pelureihin ja PJ-alan enabloijiin kuten ASL ja TSMC.

  • Maailma on jatkuvasti enemmän ja enemmän elektroninen ja yhdistetty. Luontaisen nykyisten PJ-vertikaalien lisäksi koko ajan vanhempia tekniikoita siityyy PJ-sateenvarjon alle samalla kasvattaen tarvetta erillaisilel PJ-tuotteille.
  • Alunpitäen kun MCU:ta alettiin kehittämään haluttiin kasvattaa integraatiota disktreeteistä piireistä muutamaan tai jopa yhteen. Sitten alkoi bittimäärä kasvaa 8->16->32 jotta muisti riittää kompleksisempiin operaatioihin. Nyt sama tapahtuu MCU:n radioiden kanssa. Kehitys kehittyy ja niin tekee myös markkinat. Ei ole mitään syytä miksi tavoiteltavuus korkeampaan integraatioon loppuisi kun sille on selkeästi vielä tunnettuja teknologioita ja sovelluskohteita.

Kirjotan jossain vaiheessa enemmän auki näitä markkinan syklisyys/ei-syklisyys ideoita varsinkin NS:ään soveltaen mutta haluan jäsennellä sen paremmin kuin mitä esim tämä teksti on. Pahoittelut tästä tekstistä sillä se on melko ajatuksen virta -tasolla kirjotettu.

11 tykkäystä