Ainiin, webinaarin katsomista en voi kuin suositella mikäli NS kiinnostaa sijoitus casena pintaraapaisua enempää. Löytyy täältä: Nordic Semiconductor - Investor Relations - nordicsemi.com ja on vähä alle 3h pitkä
2 tykkäystä
itseasissa itselläni on nodia ihieman kiitos vinkistä vaan
eilen mr markkina rankaisi nodia -12,41%
ja tänään noustu +5,34% so far
2 tykkäystä
Uutisfeediä. Nordea ja BoA alkoivat seurata NS:ää. Nordea suosittaa 375 osta ja BoA 425 NOK osta.
Lisäksi Apple, joka on monen komponentti toimittajan suuri ostaja on päättänyt alkaa siirtämään osan chipeistä designiä in-houseen. Markkinat ovat reagoineet voimakkaasti usean toimittajan kursseissa. Kuten Googlekääntäjällä käännetty kaappaus kertoo on ainakin NS ostalta reaktio turhan voimakas. Tosin hetki sitten oltiinkin sahattu jo jonkin aikaa ATH hinnan ja noin 300 NOKn välissä. NS julkaisee Q4 tuloksen melko aikaisin jo 14.2.
5 tykkäystä
Ompas ollut kiirrettä eikä ole kerennyt oikein purkaa omia mietteitä NS:n osarista. Kurssireaktio osarin jälkeen on ollut voimakkaan punainen. Vahva tulos ja ohjeistus sekä jonkin muotoinen osviitta että TSMC:n kapasiteettia rajoittavat tekijät lähtevät purkautumaan Q1:n aikana eivät itsessään anna aiheta tähän. NS on pienenä pelurina ja melko suurena spkeulaation kohteena mennyt virran mukana kun teknologia firmoista on puhallettu kertoimia matalimmiksi.
Omaan silmään rapsan tärkeimmät asiat olivat hyvä kate sekä selkeä ohjeistus kuinka nousseet hinnat ohjataan suoraan asiakkaalle. Myöskin merkittävä 40-50% osuus FCC BT hakemuksista on edelleen erittäin hyvin linjassa oman sijoitus casen validoinnin kanssa. Backlog on massiivinen ja sen purkautuminen on täysin sirutuottajista riippuvainen tekijä. Tähän ei yksi tier-1 asiakas (esim Apple) tai kukaan muukaan vaikuttaa. Toivon todella että NS:llä ollaan tutkittu vaihtoehtoja käyttää asymetrisiä toimittajia niinkuin Q3:n rapsasta sai ymmärtää. Oma katseeni edelleen suuntaa Intellin suuntaan. Myöskin 1 jaardin ohjeistus 2023 vuodelle toistettiin jälleen.
Itse raportista on mahtaa nähdä 91-sarjan myynnin nopea kasvaminen. Myöskin 2022 toiselle puoliskolle ajoittuva wlan-piiri(en?) julkistus on aikataulussa.
Tiivistetysti Mattia ja Teppoa lainatakseni: “vauhti kiihtyy” vaikka markkinat eivät olisikaan sitä mieltä. Itse ainakin pyrin käyttämään sub 240nok hinnat oston paikkoihin position kokoa nostaen.
4 tykkäystä
Ehdotan, että Inderes alkaisi seuraamaan Nordic Semiconductoria, joka kehittää langattoman teknologian mikropiirejä (Bluetooth, Cellular, Wifi). Olisiko tässä kenties yksi kohdeyritys, jolle voisitte markkinoida analyysipalveluanne, mikäli tavoittelette asiakkaita myös Norjasta. Olisiko tälle mahdollista saada omaa yhtiösivua?
Mielestäni Nordic Semiconductor on sekä teknologian että lukujen valossa kiinnostava kohde analysoitavaksi.
Q1/2022:
- Liikevaihto: USD 183,1 million (+28%)
- EBITDA USD 55 million (+120%)
- EBITDA margin 29,9%
- Tilauskanta USD 1537 million
Lukujen lähde: Q1 2022 quarterly report
5 tykkäystä
Nordic Semiconductoria seuraan minäkin tarkkaan, sillä sen IOT-sovelluksia mahdollistavat teknologiat kiinnostavat minua. Tänään ostin hieman lisää.
Ymmärtääkseni Nordic Semiconductorin Bluetooth ja LTE teknologiat ovat varsin kilpailukykyisiä. Yhtiö on myös hankkinut Wi-Fi kehitystiimin Imagination Tecnologiesilta, joten on kiinnostavaa seurata, miten sillä alueella edetään tulevaisuudessa.
Koodailin alkuviikosta pienen http-client testisovelluksen nRF9160 DK ja Nordic Thingy:91 alustoille. Alustavien kokeilujeni perusteella nRF9160 vaikuttaa varsin kilpailukykyiseltä cellular-IOT ratkaisulta. Erityisesti seuraavat kolme asiaa ovat mielestäni merkityksellisiä LTE teknologiaan liittyen.
- integraatioaste varsin korkea (modem, app processor, RF front end, PMIC, …)
- virrankulutus erittäin alhainen (LTE-M PSM floor current: 2,7 uA)
- fyysinen koko todella pieni (10x16x1.04 mm LGA)
Olisi hienoa tulevaisuudessa lukea analyysiä Nordicista, jotta saisi työkaluja analysoida yhtiötä. Ehdotinkin yhtiötä analyysin kohteeksi toisessa ketjussa [*]
Mikäli tahtoo kokeilla Nordic Semiconductorin Bluetooth-teknologiaa, niin sitä löytyy esimerkiksi kotimaisen Ruuvi Innovations Oy:n Ruuvi Tag sensoreista, joissa käytetään Nordicin nRF52832-Bluetooth piiriä.
13 tykkäystä
Kokeilen herätellä tätä keskusteluketjua. Katsotaan onnistunko. 
Minua Nordic Semiconductor kiinnostaa sekä langattoman IoT-teknologian että osakkeenomistajan näkökulmasta. Olisikin mukava löytää kanssamatkaajia, jotka seuraavat aktiivisesti yhtiötä tai työskentelevät rakentaen sovelluksia sen teknologioilla. Olisi myös hienoa tunnistaa näkökulmia ja faktoja, jotka auttavat yhtiön analysoimisessa. Löytyisikö teiltä ajatuksia esimerkiksi seuraaviin teemoihin liittyen?
- Kokemukset Bluetooth ja LTE ohjelmistokehitysympäristöistä
- Tulevaisuuden kasvunäkymät ja haasteet IoT-segmentissä
- Kilpailutilanne Bluetooth, LTE ja Wi-Fi moduuleissa
- Sirunvalmistuskapasiteetin näkymät ja sirupulan kehitys ajan funktiona
- IoT ja tulevaisuuden langattomat sovellukset
- Läpimurrot IoT ja langattoman teknologian alueella
- Langattoman markkinan yleinen kehitys
- Kilpailukyky hinnan, virrankulutuksen, integraatioasteen ja … osalta
Olen itse alkava yrittäjä ja harkitsen, että tekisin IoT-sovelluskehitystä tilauksesta nRF9160 LTE-M ympäristöön. Toistaiseksi nRF9160 on yksi parhaista LTE-M modeemeista, jonka olen markkinalla tunnistanut ottaen huomioon hinta, integraatioaste, fyysinen koko ja virrankulutus. Ohjelmistokehitysympäristö (C ja Zephyr) vaikuttaa myös alustavien kokeilujen perusteella erinomaiselta. Aikaisemmin olen testaillut myös Digin Xbee moduulia, jossa u-blox SARA-R410M-02B. Oletteko tunnistaneet muita kilpailukykyisiä LTE-M moduuleita?
Keskustelun inspiraatioksi voit esimerkiksi käydä lukemassa viimeisimmän Nordic Semiconductorin Wireless-Quarter teknologiajulkaisun.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua! Innostavaa olla mukana tällä upealla foorumilla. Kiitos kaikille kanssa-foorumilaisille upeasta yhteisöstä.
P.S. Kiitos @Sijoittaja-alokas, kun siirsit aikaisempia aiheeseen liittyviä kirjoitukseni tähän ketjuun.
10 tykkäystä
Maailmalla ei ole kovin montaa analyysi puljua jotka NS:ää seuraavat, mutta tilanne on kehittynyt merkittävästi. Varsinkin uusimassa konfferenssi puhelussa oli kysymyksiä isoilta finanssi taloilta jotka eivät NS:ää virallisesti seuraa esim TP:n tai analyysin muodossa.
Nordicin core on edelleen BT tekniikassa ennen nRF51, nyt nRF52 ja lähitulevaisuudessa nRF53 tuotteilla. Lisäksi H2:n aikana tullaan julkaisemaan WLAN piiri. Muita segmenttejä ovat custom ASIC toteutukset sekä lisäpiirit kuten PMIC nPM1100. Q1:n konffapuhelussa lupailtiin laajennosta sekä PMIC että nRF91 sarjalle.
Mtä kilpailukykyyn tulee olen edelleen (vrt ketjun avaus) sulari kehittäjänä sitä mieltä että NS:n BT on tuotteistamisen ja kehittämisen kannalta ylivoimaisen paras sekä legacy SDK:n (17) että uuden Zephyrin toteutuksena. Cellular IoT on nouseva (vertailee vaikka NS:n Q-rapsoja) ja keskipitkä-kauaskantoisen horisontin vetojuhta BT:n kanssa. NS:llä kävi tässä hyvä tuuri sekä strategia että he valitsivat LTE verkon teknologian pohjaksi. Edellisen 10v aikana kun IoT huuma alkoi oli olemassa monia eri tekniikoita kuinka narrow band cellular IoT pitäisi toteuttaa. Moni teknologioista on tänä aikana kuollut pois. Suurin osa hyvistä syistä. LTE ei ollut alunperin suosikki tässä kilpajuoksussa, mutta kehitys teknologiassa on todistanut että LTE-radion saa paketoitua (nukkumaan) komeasti alle 10uA virtoihin.
Itse juuri vaihdoin firmaa mutta kerkesin pari vuotta olla pääasiallinen nRF52-kehittäjä sekä firmiksen puolella että ns. companion app:n puolella Flutter teknologialla (pääasiassa Anrdoid targetille)
-
Osaan kertoa vain BT-puolesta. Helvetin hyvä. nRF52:lle käytin aina legacy SDK:ta. Sen kanssa suurin plussa on että se on puhttasti Makefile pohjainen eikä pakota käyttämään esim piirivalmistajan omaa usein Eclipseen perustuvaa IDE:ä jotka ovat aina ihan hirvittäviä (NXP, ST:n SCP, SES, ST:n AC6 mikäli onkaan, jne). Tämä mahdollistaa helpon ja nopean kehityksen sellaisilla työkaluilla joita itse haluaa käyttää. Itse suosiin VSCode, arm-none-eabi-gcc ja Seggerin J-Link.
-
Niinkuin aloistus postauksessa sanelen lyhyesti niin markkinan (ja oma) konsensus on että MCU:t joissa ei ole BT/muuta radiota korvaantuu monessa kohteessa sellaisella jossa on. Ei tietenkään kaikissa tai edes valtaosassa vertikaaleissa, mutta ne kaikkein rahakkaimmat vertikaalit eli 32b high performance MCU:t ja niiden sovellukset - kyllä.
IoT segementit purkaisin kahteen osaan. BT ja LTE/tai muut longe range. Molemmissa tärkeää on virrankulutus ja nyky teknologialla (esim NS:n käyttämä TSMC:n 55ULP) eroja ei juuri ole. Molemmat pääsevat sub 10uA nukkumis virtaan. Toki BTLE 5+ toimii myös aktiivisena parin kymmenen uA:n virroilla kun taas LTE radiot vievät kommunikaation aikana vähän enemmän. 10uA nukkuminen on tärkeää koska silloin saavutetaan parin sadan mAh akullakin kymmeninen kuukausien akunkestot. BT tulee olemaan go-to teknologia kuluttaja laitteille (ja muille jotka ovat esim talon sisällä/pihapiirissä) siinä missä LTE puolen tekniikka on omiaan hajautetuissa kulun/assetin/ylläpidon valvonnan hommissa. Kuluttajalaitteilel on tärkeää että laite on stand-alone ja integroituu olemassa olevaan infraan. Tässä tapauksessa se on käyttäjän kännykkä. -
Kilpailu tilanne vaihtelee. NS on yksi harvoista jotka tuottavat juuri tällaisia tuotteita, vasrinkin 51/52 sarjalaisien vastikkeita ei tule mieleen. ST ja NXP molemmat omaavat tuotteita jotka muistuttavat nRF53:sta ja joissa on applikaatio prossun lisäksi dedikoitu radio prossu. Molemmat näistä kuitenkin ostavat BT IP-blockin muualta (jos en nyt ihan puutaheinää puhu niin se on Cypress Semiconductor:n, jonka Infineon omistaa nykyään ja he puolestaan ostaa ainakin osan tästä IP:stä Muratalta). Kiinasta tulee ESP32 joita myydään WLAN ja BT enabloituna. ESP:n suosio on ilmeistä varsinkin Kiinalaisissa kuluttajalaitteissa. Ongelma on suuri virrankulutus (ei sovellu ultra-low powe segmenttiin) ja epäluotto Kiinaan. Moni ei halua rakentaa tuotetaan Kiinalisen sirun päälle.
Paras verrokki on imo moduulivalmistaja u-blox. U-blox myy sekä omia moduuleita että myös moduuleita joissa on esim nRF52 sisällä. Muitakin moduuli paketoijia on kuten Boch sekä iso läjä kiinassa. Moduuleiden hieno ominaisuus on että niillä saadaan aikaan nopea ja halpa tuotanto. BT laitteiden yksi ikävimmistä kehitys hommissta on FCC sertifikaatit. Mikäli käytät täysin omaa PCB:designiä joudut validoimaan koko designin FCC:lle. Mikäli käytät omaa PCB:designiniä mutta niin että prossu onkin moduuli joka on jo FCC sertattu on tämä prosessi kumman paljon nopeampi ja halvempi. NS:ää tosissaan seuraavat kannattaa tutkia moduuli valmistajia ja heidän tuotanto/myynti lukuja. Niiden pitäisi olla hyviä fronttaamaan tuotantoa.
Moduulit sopivat pienempien firmojen protoihin ja ekoihin tuotanto eriin. Kun tuote on validoitu ja se myy on melko helppo vaihtaa moduuli omaan designiin myöhemmin. -
NS:n Q1:n rapsa kertoo että nyt ollaan pullonkaulan ns paremmalla puolella ja volyymit ovat selkeästi kasvavia. Q4 rapsassa (ja siihen liittyvä minun viesti tässä ketjussa) kerron kuinka siellä flirttailtiin idealla että olisi useampi toimittaja. Nyt Q1:n rapsassa tämä sanotaan jo melko suoraan. Mitään konkreettista tässä ei kerrota, mutta oma veikkaus on joko villikortti Intel tai GF. Tämä olisi massiivinen uutinen sillä se poistaisi NS:n suurimman ongelman eli silikonin saatavuuden. He ovat useammassa Q-rapsassa nyt kertoneet miten he ovat itse frontanneet paljon omaa testi ja paketointi kapaa eli kun silikoni alkaa taas virrata voimalla on heillä valmius toimittaa omassa päässä samalla mitalla.
Olen teorisoinut että aikana, jolloin sirupula on, on edukasta kehittäjille ja suunnittelioille maksimoida silikonista saatava hyöty. Näin tuotteet joilla on korkeat integrointi asteet (MCU + BT + WLAN esim) ovat voittokkaita teknologioita koska silloin saadaan pienimmällä pinta-alalla eniten funktionaalisuutta ulos. Näin mutuilsiin että post-sirupuola aikana MCU-bisnes jossa on radio mukana on vahvempi kuin pre-sirupula aikana. Kannattaa haastaa tämän näkemys. -
BTLE 5.x ja LE Audio ovat IoT tekniikan läpimurtoja ja teknologisesti ei ole olemassa kilpailua. Omasta mielestä teknologia kisa on jo voitettu. Gen 1 5G ei ole kovin soveltuva BT:n korvaavaksi suuren kompleksisuuden ja toistaiseksi puuttuvien tuotteiden takia. Ehkä Gen 2 5G kun maturiteetti löytyy. Cellular IoT puolella asia on sit eri ja näen varsinkin Gen 2 5G:n olevan tärkeä tulevaisudessa.
-
Kuin aikaisemmin todettu niin nRF5x tuoteperheet ovat hyviä ja alan parhaita. Varsinkin matala virrankulutus yhdistettynä toimivaan, helppoon ja tehokkaaseen BT:n on NS:n tämänhetkinen syömähammas.
NS:n arvostus on sulanut komeasti 300NOK hinnoista lähes puoleen. Mutta niin on koko sektori. PJ sektori nähdään jollain tapaa syklisenä. Itse kuintekin näen että näin ei ole. Syklisyys narratiivia tukee kun tarkastellaan koko PJ teollisuutta TSMC-Intel-AMD-Nvidia-ASL-NXP-STM-Renesans-jne vasrinkin historriallisesti. Sen sijaan kun tarkastellaan MCU sektoria niin nähdään melko monta argumenttia jotka ovat aivan tätä vastaan. Osa sopii myös ns isoihin pelureihin ja PJ-alan enabloijiin kuten ASL ja TSMC.
- Maailma on jatkuvasti enemmän ja enemmän elektroninen ja yhdistetty. Luontaisen nykyisten PJ-vertikaalien lisäksi koko ajan vanhempia tekniikoita siityyy PJ-sateenvarjon alle samalla kasvattaen tarvetta erillaisilel PJ-tuotteille.
- Alunpitäen kun MCU:ta alettiin kehittämään haluttiin kasvattaa integraatiota disktreeteistä piireistä muutamaan tai jopa yhteen. Sitten alkoi bittimäärä kasvaa 8->16->32 jotta muisti riittää kompleksisempiin operaatioihin. Nyt sama tapahtuu MCU:n radioiden kanssa. Kehitys kehittyy ja niin tekee myös markkinat. Ei ole mitään syytä miksi tavoiteltavuus korkeampaan integraatioon loppuisi kun sille on selkeästi vielä tunnettuja teknologioita ja sovelluskohteita.
Kirjotan jossain vaiheessa enemmän auki näitä markkinan syklisyys/ei-syklisyys ideoita varsinkin NS:ään soveltaen mutta haluan jäsennellä sen paremmin kuin mitä esim tämä teksti on. Pahoittelut tästä tekstistä sillä se on melko ajatuksen virta -tasolla kirjotettu.
11 tykkäystä
Kiitos @luettelo seikkaperäisestä ja yksityiskohtaisesta vastauksesta. Oli varsin kiinnostavaa lukea kokemuksiasi Nordicin Bluetooth-teknologiasta sekä havaintojasi sen erinomaisesta kilpailukyvystä tuotteistamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Core näyttäisi tosiaan olevan Bluetootissa, sillä Q1/22 osavuosikatsauksen mukaan Bluetoothin osuus liikevaihdosta oli noin 82%.
Cellular IoT:n osuus liikevaihdosta näyttäisi vielä olevan melko pieni (alle 4% Q1/22). Liikevaihdon kasvu Cellular-IoT:n osalta on kuitenkin varsin vakuuttavaa. Q1/22 cellular IoT liikevaihto oli yli viisinkertainen vuodentakaiseen Q1/21 verrattuna. Mielenkiintoista seurata, miten tuo alue tulee kasvamaan, mikäli piikiekkojen saatavuus ja komponenttipula hieman helpottaisi vuoden loppuun mennessä.
Cellular IoT:n osalta laitoin myös merkille, että Nordic teki Nokian kanssa sopimuksen, joka toivon mukaan yksinkertaistaa SEP-patenttien lisensointia lopputuotteissa. Kenties sopimus hieman yksinkertaistaa LTE-M teknologian hyödyntämistä IoT sovelluksissa. Tosin moniin vähän dataa käyttäviin sovelluksiin LoRaWAN tai Sigfox riittävät todennäköisesti varsin hyvin. Mielenkiintoista seurata, kuinka laajasti cellular-teknologioita hyödynnetään IoT sovelluksissa lähitulevaisuudessa. Kiinnostavaa myös seurata, miten hyvin Nordic onnistuu kilpailemaan u-bloxin Sara-sarjan LTE-M/NB-IoT moduulien kanssa.
Wi-Fi teknologian osalta on mielenkiintoista odottaa, minkälaisen ratkaisu on tulossa markkinoille ja miten kilpailijoista erotutaan. Mikäli Nordic pysyy aikataulussa, niin Wi-Fi esiteltäisiin jo toisen vuosipuoliskon aikana (Q1/22 osavuosikatsauksen mukaan). Toivottavasti aikataulu pitää.
Mikäli Nordicin Cellular-IoT ja Wi-Fi hankkeet menestyvät hienosti, niin niiden osuutta liikevaihdosta on mielestäni kiintoisaa seurata lähivuosina varsinkin, mikäli mikropiirien valmistuspuolen kapasiteettiongelmiin löytyisi ratkaisuja lähitulevaisuudessa. Tosin riskinä tietysti on, että kapasiteettiongelmia on jatkossakin.
Nähtäväksi jää, miten syklinen tuo Bluetooth ja Cellular IoT-markkina on. @luettelo oli mielenkiintoista lukea ajatuksiasi markkinan syklisyyteen ja ei-syklisyyteen liittyen. On mukava lukea asiantuntevia ja kokemukseen perustuvia havaintojasi ja näkemyksiäsi teknologiasta ja sen markkinan luonteesta.
Mukavaa viikkoa kaikille! Hienoa, että meillä on tällainen upea yhteisö, jonka kautta voimme toisiltamme oppia lisää uusia näkökulmia ja ajatuksia.
6 tykkäystä
Yritän identifioida mahdollisia vertailukohteita Nordicille. Etsin sellaisia pörssilistattuja yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljardi USD, ja jotka kehittävät langattomia teknologioita IoT sovelluksiin. Ainakin seuraavat yritykset täyttävät nämä kriteerit. Löytyyköhän muita?
2 tykkäystä
Espressif: Reports | Espressif Systems
Valmistavat siis esp32-sarjan radiollisia prossuja.
1 tykkäys
Tässä hyvä linkki miksi pula MLCC kondensaattoreista (Multi-layer Ceramic Capacitors) tapahtui: Avnet: Quality Electronic Components & Services
Kirjoitettu 13/01/2021: There is little sign of improvement in the next 18 months to 2 years.
(between the iPhone 6s and the iPhone X, there was a jump in MLCC count from 500 to 1,000 per handset!. In Tesla Model 5 MLCC count is 10,000)
4 tykkäystä
Tervehdys palstalle!
Kiinnitin huomioni NODiin DNBn aamuraportissa, missä näkyi olevan tavoitehintana 370 NOK. No se lienee vanhempaa perua ja useat muut tahot ovat sittemmin antaneet matalampia tavoitehintoja mutta lähdin kuitenkin kahlaamaan tätä ketjua läpi… ja pitihän tämä salkuttaa.
Iso kiitos aloittajalle teknisestä näkökulmasta yrityksen tuotteisiin! Tämä on juuri sellaista tietoa, mitä jää kaipaamaan kylmien numeroiden lisäksi. Itekin insinööritieteitä edustan (energiatekniikka) mutta se ei auta yhtään tämän alan arvionnissa. Noin yleisesti olen kuitenkin hyvin vakuuttunut, että NOD on sellaisessa pisneksessä, mikä on ns tuomittu kasvamaan jatkossa huolimatta epävarmasta makrotilanteesta.
Tämä firman esitys ei liene ollut vielä täällä, joten laitan linkin:
Siellä tosiaan edelleen lupaavat WiFiä kuluvan vuoden aikana. Itse en tosin osaa hahmottaa, mitä tuo 6-versio tuo tullessaan mutta katellaan sitä sitten aikanaan. Samoin puhuvat laajentamisesta pilvipalveluihin.
Sivut 41 eteenpäin ja erit s 51 antavat kyllä erittäin vahvan kuvan liiketoiminnan kehittymisestä ennen ja tulevaisuudessa. Ennuste on toki aina ennuste mutta kaiken lukemani tiedon valossa ainakin itse pidän tätä ihan realistisena. Norskipalstallakin joku kirjoitti, että firma on antanut aikaisemmin lähinnä konservatiivisia ennusteita.
Tässä vielä marketscreenerin luvut:
Näidenkin lukujen valossa minusta tässä on yksi lapsi, joka on mennyt pesuveden mukana viimeaikaisessa markkinamyllerryksessä.
Kiitos vielä palstan kirjoittajille, onnea omistajille ja kaikille hyvää kesää minunkin puolestani !
8 tykkäystä
Miten esimerkiksi Corehw vertautuu tähän? Koitan jotain järkevää arvoa hakea kyseiselle firmalle? Täällä näyttää olevan osaamista alalta.
Onko nordic semiconductor finland tytäryhtiö vai oma yhtiö?
2 tykkäystä
Corehw:n tuotteet CHW1010 ja CHW1020 eivät ole MCU:ta kuten nRF51/52/53 vaan 2.4GHz radio switchjä. Nähtävästi he erikoituvat varsinkin BLE 5.1 speksin mahdollistamaan Angle of Arrival tekniikkaan. NS:än verrokki tämä siis ei ole teknologiesti mitattuna. Toimivat elävät samassa tilassa mutta eivät kilpaile toistensa kanssa. Optimitilanteessa täydentävät toisiaan.
2 tykkäystä
Jotta voitte viettää diskreettiä ja sivistynyttä juhannusta, laitan opiskeltavaksi Infineonin viimeisimmän laajan esityksen, jossa on erinomaisen laaja katsaus puolijohdemarkkinaan ja tietysti itse Infin liiketoimintaan:
Infi loistaa lähinnä tehopuolijohteissa mutta on mukana myös erilaisissa IoT sovelluksissa. Kaikkiaan erittäin vakaata ja nousujohteista kehitystä. Infi on NODiakin useamman megatrendin nosteessa: uusiutuva energia, sähköistyvä liikenne, automaatio, IoT…
Kertoimet alkavat olla alhaalla. Ennusteet 2022:
Infi: P/E 16,5 EV/EBITDA 7,7 EV/Rev 2,5
Vertailun vuoksi
NOD: P/E 23 EV/EBITDA 12,9 EV/Rev 3,2
Infi on toki kooltaan aivan eri sarjassa yli 10 miljardin liikevaihdolla. NODilla kuitenkin kovempi kasvuennuste ja vähemmän velkaa. No kyllä Infilläkin on ihan kelvollinen kasvutavoite: n 50% 2025 mennessä.
5 tykkäystä
TI julkaisi uuden version omasta tuoteperheestään. Linkin takana olevat tuotteet ovat melkolailla verrokkeja pienimpiin Nordicin nRF52 malleihin. Sisältää Cortex-M0+ coren joka on yleisesti heikompi kuin nRF52:ssa oleva M4. Mielenkiintoista että heti launchissa mainitaan CGM markkina. Olen disektoinut huvin ja viihteen vuoksi Libre 2:n (joka siis diabeetikoiden jatkuvaan verensokerin seurantaan tarkoitettu ihoon kiinnitettävä “patch”) ja siellä sisällä on jo nyt TI:n BT radio. Nämä tuotteet ovat roskistavaraa käytön jälkeen joka on merkittävä huomio kun tarkastelee paljonko tämä TIn piiri maksaa vrt esim nRF51/52. Nordicin tuotteet eivät ole aivan yhtä ideaaleja “throu away” tuotteisiin eli nopealla analyysillä TIn uutukainen ei ole aivan 1:1 NS:n portfolion kanssa, mutta yhtäläisyksiä on enemmän kuin esim STM32WB sarjalla.
Lisänoottina parin vk päästä tulee q2 osari. Siellä pitäsi olla kovat luvut taulussa. TSMC:n uutisoima tier1 asiakkaiden varauksien pienentäminen pitäisi sataa suoraan NS:n kaltaisten pienien toimijoiden laariin. Tier1 tuotannon vapaantuminen pitäisi tarkoittaa suurempia toimitusmääriä non-tier1: toimijoille kuten NS. Lähde tähän TSMC (ja ylinen PJ markkina) ketjussa
5 tykkäystä
@luettelo pyysi päivittämään ekan postauksen. tohon tulee myöhemmin vielä yks kuva lisää
3 tykkäystä
Pieni tavoitehinnan justeeraus DNBn analyytikolta:
Sama kaveri sitten varoittelee, että NOD voidaan ostaa pois näillä alehinnoilla:
Itellä ei ole Aviisiin lukuoikeuksia mutta otsikko puhuu puolestaan.
NOD on muuten myös DNBn mallisalkussa:
Löytyy siis sivulta 12. Ei se aina onnistu näillä pankkiireillakaan. Laskua 40% mallisalkkuun ottamisen jälkeen. Mutta eiköhän jatko suju paremmin…
Edit: Micronin tulosraportti ja varsinkin näkymät pudotti koko puolijohdealaa eilen. Esim NVidia teki uusia pohjia ja Yahoo palstalla spekuloitiin kovasti asiaa mutta konsensus tuntui olevan, ettei MUn muistipiireistä voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä NVidian suhteen. Nyt voi kuitenkin hyvin olla niin, että yleinen kurssilasku tarttuu NODiinkin alkavalla viikolla ja me saamme nauttia kesäalesta vielä tovin. Toivotaan, että luettelo on oikeassa ja saamme kovat luvut 2 viikon kuluttua.
3 tykkäystä