Öljytankkerit - Päätähuimaavia tuottoja vihatuimmalta sektorilta (contango, IMO2020, hype)

Pelkkien lukujen valossa (katsoi sitten tulos-, kassavirta- tai NAV-pohjaisia lukuja) DAC:n arvostus ($67) näyttää myös omasta mielestäni ZIM:ä ($50) halvemmalta. Pitkät, kiinteähintaiset sopparit tuovat DAC:n tulokseen myös varmuutta useiksi vuosiksi eteenpäin siinä missä ZIM on alttiimpi hintamuutoksille. DAC:ssa on mielestäni kuitenkin riski, jonka mm. nimimerkki @Pavel mainitsi aiemmin ketjussa:

Eli nousukauden voitot investoidaan valtaosin uuteen kalustoon ja osakkeenomistajille jaetaan tähteet, laskukaudella jälleen dilutoidaan - yleinen perisynti laivuriyhtiöissä historiallisesti. Kaikki laivurisijoitukseni kohdistuvat juuri tuon historian vuoksi firmoihin, jotka ovat sitoutuneet maksamaan osinkona tietyn osuuden voitoistaan. “Tasaisesti nousevat osingot” kuuluvat mielestäni tasaisempiin aloihin, eivät ultrasyklisiin laivureihin. Mielipideasia, saa olla eri mieltä. Mutta tuon vuoksi olen siis valinnut ZIM:n, enkä DAC:a - painotan eri riskejä (corporate governance) kuin Mintzmyer (operatiiviset / hintariskit). Onnea DAC-veiviin tästä huolimatta!

4 tykkäystä

Ratet tulee lujaa alas:

1 tykkäys


Edelleen ratet on hyviä, mutta putoaako 4k tasolle ennen käännettä?

3 tykkäystä

Selittäkää joku minulle tämä $ZIM PE joka on alle yhden? Tuleeko konttihinnat täysin tonttiin ja tämäkin firma alkaa tekemään turskaa ja lopettaa osingon maksun tämän tai viimeistään ensi vuoden aikana?

1 tykkäys

Siitä katsottavaa, mukana ainakin Scorpio tankers, Torm, Ardmore, Hafnia ja Odfjell

2 tykkäystä

Taitaa olla pelko siitä, että Zim vuokraa itselleen laivaston lähivuosiksi melko kallilla nykyhinnalla, mutta konttihinnat taas jatkaisivat alaspäin, jolloin lopputuloksena Zimillä jäisi käteen korkeat leasing-kustannukset ja matalat tuotot.

3 tykkäystä

Juuri katselin tuon, kaikki herrat varsin positiivisella mielellä sen suhteen että product ratet voisivat olla kestävällä pohjalla pidempäänkin. Sanojensa tueksi mm. Bugbee ostellut reilulla 8$ miljoonalla Scorppareiden osakkeita kesäkuussa.

5 tykkäystä

Tähän liittyen, tänään, n. 2.5kk hakemuksen lähettämisen jälkeen, ylimaksetut ZIMin osingon lähdeverot näkyivät tulleen tilille (huom, tulee pankkitilille, ei arvo-osuustilille). Suolainen $20 ulkomaalaisen pankin kulu vähennetty summasta enkä ole aivan varma tuliko sieltä ihan oikeaa summaa (olisi kai pitänyt tulla $297.50 mutta tuli $267.50), mutta rahaa anyways tuli.

9 tykkäystä
8 tykkäystä

Tankkereilla menee hyvin ja scopparit soittaa odotuksia paremmin :ok_hand:

STNG: Scorpio Tankers beats by $0.21, beats on revs (41.29)

  • Reports Q2 (Jun) earnings of $3.13 per share, excluding non-recurring items, $0.21 better than the S&P Capital IQ Consensus of $2.92; revenues rose 191.1% year/year to $405.8 mln vs the $333.11 mln S&P Capital IQ Consensus.
  • During the first and second quarters of 2022, the Company entered into agreements to sell 18 vessels, consisting of three LR2s, 12 LR1s, and three MRs. The sales prices of each of the three LR2s (STI Savile Row, STI Carnaby and STI Nautilus) are $43.0 million, $43.0 million and $42.7 million, respectively. The sales price of the 12 LR1s (STI Excelsior, STI Executive, STI Excellence, STI Pride, STI Providence, STI Prestige, STI Experience, STI Express, STI Exceed, STI Excel, STI Expedite, and STI Precision) is $413.8 million in aggregate. The sales prices of each of the three MRs (STI Fontvieille, STI Benicia, and STI Majestic) are $23.5 million, $26.5 million, and $34.9 million, respectively.

https://www.briefing.com/in-depth-analysis/content/article?ArticleId=IN20220728065041STNG&utm_campaign=inplay&utm_medium=social&utm_source=twitter&utm_content=view_page

7 tykkäystä

Näyttää ahvenanmaalainen tankkeri firma maksavan 800e tai 350e per osake riippuen emoyhtiön tytäryhtiöstä. Eipä hassumin näinä aikoina. Toki on melko arvokkaat osakkeet.

1 tykkäys

Mistä puhut? Ylläoleva viesti ei varmaan monelle aukea.

8 tykkäystä

Ei varmaan aukea kellekään joka ei ole sijoittanut ahvenanmaalaisen lokalbörssin tai Ålandsbankenin kautta. Kirjoittaja viittaa Ben Lundqvistin tankkerifirmoihin Hildegaard ja Alfa, jotka
omistavat myös Viking Linesta yhteensä 25 %.
Tuo mainittu kova osinkotuotto on itseasiassa 3 %.
Googlaamalla lokalbörsen näkee noteeraukset ja huomaa ettei näillä kauppoja tehdä.

5 tykkäystä

Ei nyt sentään ihan Benin oma mutta TJ kylläkin ja omistaa suuren salkun molemmissa. Yhtiöhän on perhe-sukuyhtiö ja kohta sata vuotta …siis Alfa ja vähän nuorempi Hildegaard. Ei ole moni varustamo näin pitkään säilynyt toiminnassa tai omistuksessa. Noin 3% on aika hyvä näinä aikoina…varustamolta. Suurin osa kassasta mennyt aina uusiin tilauksiin paitsi nyt ollaan varovaisempia.
PS…Lokalbörsin kautta ei kauppoja tehdä, åab,n tai suoraan kylläkin.
Oli aikoinaan aikomus tehdä mini exchange a la åland mutta viranomaiset kielsi…niinkuin oolantilaisten daaleri. Kaikkea ne keksiikin.
Kyllähän ne muutkin pankit välittää mutta åab,n kautta luultavasti 90%.

2 tykkäystä

Varustamoita on paljon hyvinkin perinteikkäitä. Esim. Oldendorff viettää juuri 100v juhlia ja perhe edelleen omistaa yhtiön. Samoin Wagenborg on melko vanha ja tj suorassa alenevassa polvessa. Ja sitten on sellainen pikkufirma kuin Maersk… Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen. On niitä muitakin ja toki moni mennyt nurin tai ostettu pois. Mutta alalla on paljon hyvin perinteikkäitä sukuja.

Ahvenanmaalla on paljon mielenkiintoisia varustamoja ja perinteitä.

1 tykkäys

Ja Tanskalainen Torm…1800 luvulla perustettu.

1 tykkäys

#Container #GSL #Shipping
¨
No niin nyt on saatu konttilaivoista vuoden 1. puolikkaan tuloksia ja hyvä alkaa pohtia mihin tästä eteenpäin suunnataan. Tarkastelen asiaa oman positioni eli GSL kautta, mutta jossain määrin laajennettavissa koko konttisektorille ja tuleepa tässä pohdittua asioita vähän laajemminkin koko shippingin kannalta.

GSL Tulos
Eli ensinnäkin eilen GSL julksti hyvin pitkälle odotetun kaltaisen erinomaisen tuloksen. Vahva kassavirta ($190M/H1 - viime vuonna $95M), EPS $1.85 ja $0.375/Q osinko (päivän hinnalla osinko siis 7.5% vuodessa). Alukset chartattu tälle vuodelle kokonaan. Myös vuoden 2023 osalta sopimustilanne on melko hyvä (90% kapasiteetista lukittu) ja nekin, jotka ovat vielä saatavilla tulevat nostamaan rahtitasojaan (ovat olleet hyvin alhaisilla sopimuksilla). Sopimuksia ulottuu pitkälti 2025/2026 asti. Niin ja heillä on valtuutus ostaa omia osakkeita opportunistisesti $40M, josta tähän asti käytetty noin $5M (eli noin 5% osakkeista tämän päivän hinnalla).

GSL Tase
Tämä on se osuus jossa tämän lapun osalta isoimmat riskit ovat, eli vahvasti velkainen yritys. Mutta tilanne on parantunut viimeisen vuoden aikana huomattavasti (vahva kassavirta auttaa). Eli yritys maksanut kokonaan pois vanhoja korkean koron velkojaan ja onnistunut uudelleen rahoittamaan loppuja velkojaan paremmilla ehdoilla ja osa fleetistä on täysin vapaita rasitukseltaan. Ehkä mielenkiintoisin tarkasteltava asia tässä suhteen on miten yritys on tänä vuonna onnistunut laskemaan keskimääräistä velankorkoa samalla kun yleisesti ottaen korot ovat nousseet
image
Lisäksi hyvä huomata että ovat täysin suojanneet noiden velkojen korot korkojen nousua vastaan (0.75% cap on Libor)! Eli tuo on se kuvaaja on aika lailla se korkotaso, jolla maksavat nuo velat pois. Yrityksen lukittu kassavirta ja nuo velkojen maturiteetit antavat erittäin positiivisen näkymän jatkolle.

Tulevaisuuden näkymät
Oleellinen kysymys on siis mitä tulevaisuus tuo tullessaa markkinoiden osalta? Tätä kysymystä tälläkin foorumilla pohdittu konttilaivojen osalta. Ilmeinen on mitä mahdollinen taantuma tuo tullessaan? Tämä taantuman pelko näkyy jo siten että Linerit ovat katsotaan ja odotellaan moodissa ja näyttäytyy charter ratejen nousun pysähdyksenä.


Tätä asiaa kysyivät myös analytikot ja GSL:n antama vastaus oli hyvin mielenkiintoinen ja täälläkin on jo aiemmin puhuttu aiheesta. Eli ensi vuoden alussa (2023) tulevat voimaan IMOn uudet päästöjen vähennykseen tähtäävät CII ja EEXI säännöt (tämä sama säännöstä koskee kaikkia sektoreita!). Nämä tähtäävät nimenomaan olemassa olevaan tonnistoon ja konttilaivojen osalta kohdistuu erityisen voimakkaasti pienempiin aluksiin (eli segmentti, jossa GSL operoi - suurien osalta tilanne toinen, koska koko >10000 TEU fleetti on hyvin modernia ja siten suurimmalta osin täyttää tulevat määräykset). Jotta alukset saadaan täyttämään uudet vaatimukset käytännössä nopeuksia joudutaan pudottamaan (asteittain) tai sitten alus joutuu romutukseen. Mainitsivat, jopa 15% fleetin vajaudesta, joka luonnollisesti tasapainottaisi mahdollisen laman seurauksia. Jos taas ei mennä lamaan, niin :money_mouth_face:

Erityisen mielenkiintoisen tuosta nopeuden pudotuksesta tekee nämä vielä käynnissä olevat satamien ruuhkautumiset. Eli CII kannalta ankkurissa odottelu on pahinta mahdollista (polttoainetta kuluu apukoneissa ja tonni-maileja ei synny → heikentää CII lukuja alukselle) ja tämä voisi tuoda lisäpainetta alentaa nopeuksia, joka efektiivisesti vähentää tarjontaa. Mainittiin jonkin konsultin tekemä arvio 1 solmun keskinopeuden pudotus vähentää 5% kapasiteettia (tämä oletettavasti koskee näitä <10kTEU aluksia).

Uutta fleetiä on tulossa varsin maltillisesti tähän segmenttiin (jälleen <10kTEU) ja siten siltä puolelta ei kyllä ihan äkkiä tule painetta siis. Eli kyse on pitkälti mitä taloudelle kokonaisuudessaan käy. Kenties 2008 ja 2009 voisi antaa jotain osviittaa mahdollisesta vaikutuksesta, eli UNCTAD raportista poimittu merikuljetusten vuotuinen kehitys:

Niin ja siis osaketta kohden on luvassa vuoteen 2025 mennessä ~$14 vapaata kassavirtaa/osake (siis lukitut sopimukset). Tässä kohtaa hyvä huomioida conf. callissa tullut kommentti, että jopa vuonna 2008-2009 linerit kunnioittivat sopimuksiaan, eli konttilaivoissa ei historiassa ole ollut samaa ikävää peliä, mikä muilla sektoreilla taitaa olla tavallisempaa toimintaa (eli tässä suhteessa itselläni ollut pessimistinen käsitys asioista).

Geopolitiikka
Nyt kun energian hinta noussut rajusti sekä ilmaston lämpenemisen tuomat haasteet alkavat enenevässä määrin näkyä talouden ja valtioiden toimissa, olisi kansainvälisen kauppaan sidoksissa olevan yrityksen osalta suorastaan uhkarohkeata olla pohtimatta miten tilanne voi sijoituksen osalta muuttua geopolitiikan seurauksena. Tältä osin koko shipping on erittäin vahvasti riskivyöhykkeellä. Toisaalta kuten ollaan näkemässä tankkereiden osalta nämä geopolitiikan pyörteet voivat tuoda myös nostetta. Koko shippingin osalta (ja muutenkin) suurin uhka on tuo Kiinan uhittelu Taiwania kohtaan, jota ei mielestäni voi enään sivuuttaa olankohautuksella. Etenkin konttilaiva sektorille olisi todella vakavaa, jos Kiinan kanssa käytävä kauppa kokisi äkillisen pysähdyksen. Eli tämä riski on mielestäni syytä tiedostaa ja on myös mahdollista Kiinan suhteen hitaamminkin tapahtuva kehitys. Eli hiljalleen tavaroiden valmistus vain siirtyy pois Kiinasta ja siten merikuljetukset sieltä vähenevät - tästä on jo jonkin verran merkkejä. Se millä tasolla äkillisen tilanteen kuumenemisen riski on en edes yritä arvailla. Voihan asiaa katson myös positiivisemman kautta ja ajatella kiinalaisten ymmärtävän liiketoiminnan olevan järkevämpää kuin sotiminen. Siellähän on myös syksymmällä kokous, jonka tuloksia on hyvin vaikea ennakoida.

Toisaalta hyvä muistaa myös Kiinan olevan merkittävä laivanrakentaja. Jos tilanne kuumenee Aasiassa tarkoittaa se samalla merkittävää osuutta uudisrakennuksista jäävän kesken, jolloin fleetti ei kasvakaan niin nopeasti. Konttilaivoissa Kiina taitaa olla selkeästi suurin valmistaja ja seuraavalla sijalla Etelä-Korea. Sama tilanne monessa muussakin segmentissä, eli tuolla suunnalla jännitteet näkyvät kyllä hyvin nopeasti tuolla NB puolella. Uskon tällä olevan merkitystä myös rauhallisemmissa skenaarioissa, eli kenties vaihtoehtoja Kiinalle aletaan kartoittaa aktiivisemmin myös uudisrakennusten parissa (en tarkoita että loppuisi, mutta vaihtoehtoisia toimittajia aletaan kehittämään - tähän on muitakin syitä mm. sikäläinen väestörakenne ja palkkojen kehitys).

GSL osalta katson kuitenkin merkittävän osan pienempien konttilaivojen kysynnästä olevan Aasian ulkopuolella, eli tältä osin kyse ei olisi mistään totaalisesta pysähdyksestä. Aasian liikenteelle toki tilanteen kuumeneminen olisi hyvin tuhoisaa. Tosin sielläkin voisi syntyä uusia tarpeita sekä tonnimailien kasvua. Tärkeintä kuitenkin mielestäni tiedostaa tämä riski ja ymmärtää tuon tilanteen olevan jo enemmän kuin vain teoreettinen riski.

BTW Persianlahden sota oli erittäin tuottoisaa aikaa etenkin RoRo varustamoille, kun kalustua piti siirtää massiivisia määriä alueelle. Myös konttkuljetuksille on tuollaisissa tilanteissa kysyntää. Tosin riskitkin ovat sitten jotain ihan muuta kuin normaalisti.

Yhteenvetoa
Kirjoitin tämän tilannekatsauksen pitkälti selkeyttääkseni omia ajatuksiani, sekä mahdollisten kommentien saamiseksi oman ajattelun tueksi. Itse siis tulkitsen etenkin konttilaivojen osalta tilanteen olevan vielä riittävän mielenkiintoinen kyydissä pysyäkseni. Talouden yleisellä kehityksellä on merkitystä, mutta itse arvioin tässä kohtaa markkinoiden liioittelevan tätä riskiä tässä kohtaa. Osittainen syy tälle lienee @Pavel viesti (Pörssien suunta (Osa 2) - #6587 by Pavel) pörssien suunta ketjussa ja siinä mainittu twitterissä käyty keskustelua rahtihintojen kehityksestä. Konttilaivat ovat edelleen täysin työllistettyjä ja aivan hetken päästä CII ja EEXI alkavat vaikuttamaan fleetin efektiiviseen tarjontaan, jolloin syntyy eräänlaista turvamarginaalia mahdollista taantumaa ja kysynnän laskua vastaan. Tämän asian on myös Maerskin Søren Skou nostanut esille heidän tuloksen julkistuksen yhteydessä.

Mutta uskon myös meidän elävän nyt pitkän tauon jälkeen huomattavasti dynaamisempaa ja tietyllä tavalla levottomampaa ajanjaksoa. Mielestäni kehityskulku on hyvin nähtävissä ja kilpailu energiamarkkinoiden murroksessa voi synnyttää oikeita kipinöitä, jolloin riski laajemmalle sodalle on liki käsinkosketeltavan todellinen. Eli nyt ei ole oikea hetki mennä ‘all in’ (no omassa ajattelussa ei koskaan) mihinkään lappuun ja on hyvä tiedostaa ilmassa olevan kaikenlaista lentoradalla kohti tuuletinta. Toisaalta tuollaisissa skenaarioissa muutenkin asiat ovat sitten melko huonolla tolalla, jolloin pieni pörssissä saatava kolhu lienee murheista pienempiä. Kehitys voi myös kulkea rauhallisempaa polkua, mutta silti vähentäen valtioiden välillä käytävää kauppaa (eri blokkien syntymiseen). Eli merikuljetusten kokonaisvoluumi voi kääntyä laskuun suhteutettuna globaaliin BKT:een (BKT voi silti kasvaa väestön lisääntymisen takia). Ehkä paras tapa lopettaa tämä melko pitkä pohdinta on lopettaa muinaisiin Hill Street Bluesin sanoihin: “hey, Let’s be careful out there”.

Edit: Kun kirjoittaa tällaisia pohdintoja unohtuu osa pointeista. Eli lisäsin pohdinnan mitä tuo Kiina riski voisi tarkoittaa laivanrakennusmarkkinoille. Tämä on mielestäni osa pidempää kehityspolkua.

Vastaan samalla @Pavel alla olevaan viestiin: Jep. Juuri sitä ylempää viestiä ajattelin ja poimin väärän viestin ketjusta (ei tämä läppärilläkään aina helppoa ole). Hyvä pointti tuo shipping rajallinen sijoittaja joukko. Mutta huomaa tuossa GSL:ssä oleva tuotto potentiaali, osinko >5% ja lisäksi omien ostot. Syy miksi eivät vielä ole tehneet niitä on nuo velkojen pois maksaminen ja järjestelyt joka on vienyt kaiken vapaan käteisen (~$200M on mennyt tuohon). Tuo $35M tullaan käyttämään kun hinta on oikea ja kassassa taas riittävästi rahaa - callissa yksi pankkiiri ehdotteli keskustelua “so that you don’t miss opportunity here”.
Minulle tuo GSL tekeminen vaikuttaa hyvin laadukkaalta sektorilla, jossa muuten on monenlaista peluria. Jännä huomata sinun arvostavan Fredrikssenin puljuja, joita itse olen tietoisesti vältellyt (tosin nyt kyttään EURN-FRO yhdistelmää, jos tulisi sopiviin hintoihin) juuri pääomistajasta tulevan vaikutelman takia (sekä esim. miten toimi Seadrill kanssa).
Noin muuten olen pitkälti samoilla linjoilla ja siksi haluan myös muistutella riskeistä, koska ne ovat hyvin todellisia tällä sektorilla ja kuten sanoin nyt elämme hyvin epävakaita aikoja.

Lisätään vielä linkki koskien tuota alla mainittua uutista Atlas corporation ostotarjousta. Tässä siis kyse Seaspannin konttilaivoista ja nykyiset omistajat ja johto haluaa ostaa firman ulos pörssistä! Atlas Corp. Announces Receipt of "Take Private" Proposal - Aug 4, 2022
Tuo on kyllä hyvin vahva näyttö konttisektorin puolesta.

18 tykkäystä

Täytyy todeta että itse seuraillut tosiaan vaan baltic dryn puolelta drybulkin rateja ja niiden suhdetta talouteen esim Kiinaan viennin kannalta, ja katsellut kontteja viimeiset puolivuotta aika pintapuolisesti, joskin mielelläni painotan jotain asiaa jos luulen että joku saattaa ymmärtää jonkun chartin vähän väärin, kuten twitterissä kävi niille konttirateille missä ei verrattu rateja vs 2020 vaan ratejen nousua YoY. Eli oletan että linkin piti viedä muutaman viestin aiempaan viestiin samassa ketjussa.

Mutta noin muuten erittäin ansiokasta pohdintaa johon on tässä vapaalla vähän hölmöä vastata lyhyellä kännykkäviestillä mutta rustaillaan jotain kun hetki aikaa.

Eli ensinnäkin tosiaan hyvää pohdintaa, MUTTA samalla shippingissä niin valitettavan harvoin saa hyötyä että analysoi asioita fiksusti ja tarkasti. Siellä liikkuu rahaa rajattu summa X (valtaosa ei millekköän shippingsektorille koskaan sijoita ehkä poislukien Maersk ja Hapag Lloyd) ja usein raha liikkuu edes takas sektoreiden syklien välissä. Tämä kuulostaa hölmöltä mutta tota näkee jatkuvasti että siirretään sektorista X shippingin sisällä sektoriin Y, ja tein itsekkin näin alkuvuodesta siirtäessäni kontit tankkereihin. Nyt harkitsen siirtoa product puolelta crudeen ellei crudeen tule (lähinnä FRO ja DHT kun Okeanis on aika ready positio) jo lähiaikoina isompi dippi jolloin siirrän drybulk pohjia odottavat rahat jo crude tankkereihin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa niin sitä että kontit on monelle shippingin vähiten kiinnostava sektori tällä hetkellä. Kyllä ne kovimmat ratet on takana vaikka vieläkin maksetaan rutkasti ja holiday season lähtee syksyllä käyntiin. Toki leasing lafkat on eri asia ja olen ihmetellyt kuinka isoja soppareita tässä vaiheessa sykliä maksetaan. GSL:n kohdalla auurin pettymys taisi olla vähäinen omien osto. Itseasiassa aika harva konttilafka harrasti hyvää voittojen jakoa vaikka talvella koettiin kaikkienaikojen sykli. Itse en veikkaa yhtään miten GSL:llä tullaan jatkossa rahoja jyvittämään, mikä toki johtuu yleisestä negatiivisesta uskostani shippingpomoja kohtaan. Sen on huomannut energiasektorillakin että tulokset on yhdentekeviä jossei lafka ilmoita sen yhteydessä aggressiivisesta nuyback/divi politiikasta.

Yleisesti uskon että satamaruuhkien suurin syy korona poistuu aikanaan ja globalisaatio koki myös pienen kolauksen. Eihän se nopeaa muutosta ole, mutta kun samalla olemme taantumassa ja ostimme korona-aikana varastot täyteen tavaraa niin uskon lopulta aika merkittävään ratejen laskuun vaikka päästökauppa tuleekin merenkulun piiriin. Tämän ei toki pitäisi vaikuttaa pitkillä sopimuksilla vaikuttaviin lafkoihin vs spot rahtaajat, eikä pitkiä soppareita tehneille leasing lafkoille, mutta tässä päästäänkin aiempaan pointtiini missä konttisektori on hyljeksitty ja ilman “varmuutta” hyvästä voitonjaosta ne ‘taatut’ tulotkin voi tarkoittaa laivojen ostoja. Kun noita soppareita nyt on solmittu niin toki se riski velan suhteen on pienempi.

Maersk oli tosiaan positiivinen mutta esim imo hyvän johdon omaava Golden ocean drybulk ilmoitti joskus huhtikuussa että ollaan bdry pohjalla ja miten kävikään😅. Eli ne on positiivisia lähes aina. Samalla toki mm Atlas corpista taidettiin tehdä ostotarjous, ainakin sivusilmällä olin näkevinäni.

Mutta siinä vapaata ajatusvirtaa ja sori etten nyt paremmin pureutunut tekstiisi. Olen vähän kuin pörssilomalla. Älkää mua liikaa kuunnelko ja tuolla on kasa analyytikoita jotka on bullish, kuten konttiexpertti Mintzmyer, mutta tossa nyt kevyttä karhuilua oikeasti edulliselta näyttävän container sektorin osalta. Olen kyllä erittäin tyytyväinen jos olen väärässä ja aina hienoa nähdä jos jengi tekee shippingillö rahaa vaikken itse olisi mukana.

10 tykkäystä

What can I say, Fredriksen on grand old man😅. En itse ole digannut tosta euronav + fro väännöstä, mutta ilmeisesti kaveri pukkaa suvulle ja tyttärille jotain shipping legendan mainetta. Sinällään IMO jos se VLCC sykli lähtee niin siinä pitää olla isolla kiinni isoissa lafkoissa. Toki aina pikkulafkoista voi löytää jotain etua (joku $dis.mi tainnut suoriutua ihan jees?), mutta jos ihan miettii millainen härö herra Bugbeekin on niin eihän toi product syklikään ole silti mitään ilman Scorppareita🤷🏼‍♂️. Toki fleettikin on komea.

Sinällään toi on jopa hieman ristiriitaista koska johtoporras on imo ehdottomasti tärkeimpiä asioita shoppingissä jopa ohi navin mutta varmaan jonkun FLNG:n lisäksi en ole digannut reilummin juuri kenestäkään vaan ne on enemmän parhaimmillaankin ihan jees luokkaa. It is what it is. Eli on kategoria tier Castormaritime johon ei voi missään nimessä sijoittaa, tier NMM/SHIP/tsakos (viimeinen salkussa itellä🙈) joihin ei mielellään sijoita ja sitten vika tier niissä joissa kestää sitten johdon. Mutta tosiaan syklin pohjalla olevien sektorien kanssa se voitonjako on epäolennaisempaa jos sykli lähtee, silloin katsellaan vielä ratejen tahtia nousevaa kurssikäyrää ja vielä odotetaan miten matto tullaan tällä kertaa vetämään jalkojen alta kunhan sykli venyy, kun taas ratejen laskiessa tulee vahvemmin mukaan voitonjako koska itse sykli ei houkuttele enää sijoittajien rahaa sisään.

Norskilistatuista lafkoista diggaan kyllä siinä mielessä että ne heiluu hyvin vähän. Siellä on aika pitkäjänteisiä shipping sijoittajia kun Jenkit ei tule treidaamisella heiluttelemaan. Omasta salkusta Hafniaan ja Okeanikseen sopis se palstan "Stocka sammakko"meemi.

Toki silläkin on väliä missä lafkat on kirjoilla ja esim Norjasta saa maksaa itsensä kipeäksi osinkoverotuksessa. En muista/tiedä missä GSL on kirjoilla.

Mutta joo itseasiassa GSL väittely on ollut ilmeisen kovaa twitterissäkin, kuten vuosia jatkunut NMM väittelykin. Varmaan jossei ois niin paljon kiinni energiasektorissa niin saattaisi tuo omastakin salkusta löytyä että ei tuo missään nimessä huono ole vaikka skeptinen konttien suhteen olenkin. Silti ei kannata ikinä luottaa 100% pomojen sanoihin “sitten kun ollaan tässä tilanteessa tai kun parhaaksi katsotaan”. En siis kritisoi tässä luottoa gsl:ään yleinsä vaan siihen että joskus odottavan aika sektoreilla on odotettua pidempi. “Ehtiihän sitä tässä tehdä vähän kauppoja ja viivästyttää velanmaksua, ei niillä diveillä niin kiite ole😅.” Äläkä tätäkään ymmärrä väärin koska mulla on kyllä salkussa tarpeeksi energialappuja että sitten velattomana joskus 2023, tämä lappu on 100% kova kuin kivi🤷🏼‍♂️. Sijoittajat ei ole paljon aggressiivista velan maksua arvostaneet vaan kiitosta saaneet lähinnä extra divit. Kärsimättömiä ja epäluuloisia me näillä sektoreilla ollaan😅.

NMM neveragain vaikka Angeliki yllättikin kaikki ja ilmoitti omien ostoista. Ilmeisesti NMM mielletään tällä hetkellä vahvasti drybulk sektoriin vaikka onkin aika mix fleet, että mielenkiintoista toki nähdä jos drybulk pohjaa että lähteekö tällä kertaa raketit. Itse tosiaan en periaatteesta koske mutta voi olla hyväkin ja ainakon halpa. Hannisdahl huuteli jo tänään capejen pohjien perään, mutta onhan nuo bdry chartit rujoja.

Ja ennenkaikkea hyvä analyysi lafkasta. Muistan vaan keväällä katsoneeni niin tarkkaan Capejen raketoidessa ja tutkiessa millä drybulkilla tulisi paras altistus ja sitten parhaiten nousee tyyliin lafkat joilla on 0 capemaxia😒. Totesin että eiköhän se ole itse turha katsoa kokoluokkaa ja analysoida liikoja. Senkun screenaa chartista mitkä on aiemmissa sykleissä sijoittajia kiinnostaneet ja unohtaa muu vaivannäkö ja keskittyä enemmän syklin ja supply/demandin analysointiin🤷🏼‍♂️. En sano että tämä sopii GSL:ään (alkuperäinen ranttinikin oli lähinnä yleinen yleinen konttisegmentille), mutta joissain lapuissa olen itselleni perustellut miksi juuri tämä lappu pärjää vaikka ratet laskee esim pitkien sopparien takia ja usein tulee tukkaan.

Ps. Nyt kun vähän namedroppailin lafkoja niin diggaan hyvin paljon Teekay:sta mutta olen hieman katkera kun mokasin niin monta kertaa ahneuksissa entryt ja lafka karkasi. INSW on myös salkussa joskus vieraillut.

10 tykkäystä

Pikkulafkoihin liittyen maanantain Pyxis Tankersin osaria mielenkiinnolla odottaen… Kaikki ainekset olemassa kurssin vahvaan raketointiin, ainakin tulos suhteessa markkina-arvoon tullee olemaan päätä huimaava ja näkymätkin pitäisi olla kohdallaan kun charterit päivittyvät lähiaikoina todennäköisesti selvästi paremmille tasoille tai vapautuvat laivat jäävät toimimaan korkeilla spot-markkinoiden taksoilla. Samat myönteiset asiat koskee Di Amicoa:kin.
No aika näyttää pysyykö loppuvuoden ratet korkealla tasolla ja vaikka suotuisat olosuhteet liiketoiminnalle jatkuisikin, niin kurssit voivat hyvinkin kokea vastatuulta makrotalouden mittareiden heikentyessä, korkojen noustessa jne.
Vahva osinkopolitiikka antaisi tukea kursseille markkinaturbulenssin vallitessa, toivottavasti rahaa takovat tuotetankkerit (muutkin kuin Hafnia ja Torm) tulevat huomioimaan osakeomistajat maukkailla osingoilla. Scorpiolta tuskin mainittavia osinkoja tuloillaan ainakaan ennen H2 23, kun ovat ilmaisseet, että keskittyvät velkojen lyhentämiseen (mikä tapahtuukin nyt hyvällä vauhdilla).

6 tykkäystä