Mielenkiintoista tuo talletuskannan lasku. Näköjään pankin pyöriminen otsikoissa tuntuu myös konkreettisemmin liiketoiminnassa.
“Luottokannan kehitys oli odotuksien mukainen ja säilyi vuoden takaisella tasolla. Talletuskanta laski noin 7 prosenttia ja kehityksessä näkyy edelleen asiakkaiden sopeutuminen kustannustason nousuun sekä osittain pankkiin liittyvä uutisointi. Palveluiden hyvä saavutettavuus heijastuu edelleen uusien asiakassuhteiden määrään. Olemme onnistuneet luomaan noin tuhat uutta asiakassuhdetta kuukausittain koko alkuvuoden.”
Pankin pyöriminen otsikoissa todellakin vaikuttaa negatiivisesti eikä kaikkea ole ehkä vielä nähty.
Juttelin taannoin ystäväni kanssa joka on pitkään ja menestyksekkäästi lainannut löyhin vakuuksin rahaa omaspltä, rakentanut taloja, myynyt niitä ja pärjännyt hyvin.
Hän ei juuri lainkaan seuraa finanssimaailmaa noin yleensä mutta kun kysyin että vieläkö olet omaspn asiakas niin hän vastasi myöntävästi ja totesi että en enää kauan vaan pitää vaihtaa johonkin luotettavampaan pankkiin.
Pointtini on että jos omaspn löyhällä luotonannolla vaurastunut vakioasiakas joka ei lainkaan seuraa talousuutisia meinaa nostaa kytkintä johtuen omaspn ryvettymisessä otsikoissa niin montako vastaavaa asiakasta onkaan olemassa?
Eikö mainitsemasi henkilön pitäisi olla kiitollinen OmaSP että ovat häneen luottaneet?
No ongelma on ratkennut tässä jo itsetään, nyt ei mikään pankki luotota rakentamista edes hyvillä vakuuksilla, ainakaan perinteisellä asuntorakentamisen yhtiölainakikkailulla.
Itseä OmaSP H1 luvuissa pisti silmään asuntolaina kannan kasvu. Miten kanta kasvaa kun asuntokauppa ei käy ja vanhat velalliset lyhentävät lainojaan? Vai onko nuorten 500.000€ ensiasuntojen lainat lyhennysvapaalla?
OmaSP luvut oli muutoinkin komeat, vain iso arvonalennus varaus pilasi juhlat, mutta silti positiivinen Q2!
Ulkopuolinen tekijä on ollut kaksi kansainvälisesti tunnettua asiantuntijaorganisaatioita. Ei taidettu mainita erikseen mitä nämä ovat mutta itselleni tulee mieleen noin neljä organisaatiota, joita uskaltaisi kuvata näin.
Miten kanta kasvaa kun asuntokauppa ei käy ja vanhat velalliset lyhentävät lainojaan? Vai onko nuorten 500.000€ ensiasuntojen lainat lyhennysvapaalla?
“Asuntoluottokanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 2,0 %. Yritysasiakkaiden lainakanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 0,6 %.”
Ei pistä omaan silmään mitenkään erityisemmin. OmaSP on pieni pankki, joten parin prosentin kasvu menee mielestäni ihan satunnaisvaihtelun piikkiin. Ja kerta kun strategiana on kasvu, kyllä kasvua saa heikommasakin markkinassa riskiä ottamalla.
OmaSp julkaisi aamulla Q2-tuloksensa. Tärkeimmät tulosluvut olivat jo tulosvaroituksen myötä etukäteen tiedossa, joten varsinaisen tulosraportin anti jäi odotetusti ohueksi. Katseemme suuntautuvatkin päivän tulosinfoon, jossa yhtiö kommentoinee tarkemmin luottokannan laatuun keskittyneen ulkopuolisen selvityksen tuloksia.
Varmasti ei haluta liikaa lähteä painostamaan. Näki kuitenkin hyvin ettei tuohon haluttu vastata syystä tai toisesta. Tapa jolla tarkastus on tehty kuulosti hakuuammunnalta. Valitaan muutama kohde, juodaan pullakahvit ja sovitaan että loppu on kuranttia. Toki ymmärrän että koko perkaus olisi suuri työ, mutta yllätyksiä voi hyvin olla vielä pinnan alla.
Juuri näin. Lisäksi se kannattaa katsoa ihan jo senkin vuoksi, että siinä käydään läpi tuota tarkastusprosessia sekä lainakantaa ja käynnissä olevia toimenpiteitä
Itselleni ei ainakaan piirtynyt sellaista kuvaa, että OmaSp:n lainakannassa olisi jotain erityisen poikkeavaa. Asuntolainan keskikoko oli luokkaa 118 tuhatta euroa ja yrityslainat mukaan lukien noin 125 tuhatta. Maantieteellisesti ovat hajutuneet pääosin suuriin kasvukeskuksiin ja maakuntien keskuskaupunkeihin.
Niin, siis viimeisen 12 kk:n aikana myönnetyt lainat ovat tuota. Eikä tuo jakokaan sinällään vielä paljoa kerro. On hieman eri asia rahoittaa Porin Pihlavan kiinteistösijoitajia kuin kaupungin keskustan oman kämpän ostajia. On hieman eri asia rahoittaa Savonlinnan Savonrannan kiinteistösijoittajia kuin Savonlinnan keskustan oman kämpän ostajia. Semminkin, jos viimeksi mainitussa esimerkissä “allle markkinahinnan” ostettu taloyhtiön on uudelleenarvioitu korkeampaan arvoon ja laina myönnetty sen pohjalta, kuten eräässäkin tosielämän esimerkissä.
Näin varmasti oli. Mutta tällaisen firman kohdalla tuo on ihan nollatason informaatiota. Nostetaan esille sijoittajia kiinnostavia kysymyksiä, hyväksytään kysymykseen vastaamaton vastaus ja siirrytään eteenpäin. Ei tuo anna sijoittajille mitään olennaista informaatiota.
Oli tietenkin vaikea kysymys Liirille, että miksi Oma SP omistaa kiinteistösijoitusyhtiöitä.
Vastaus oli ainakin itselleni yllätys, että olisivat kiinteistösijoituksia, mitkä hankittu 2019-2020 vuosina houkuttelevan tuotto-odotuksen vuoksi ? What?
Ainakaan Seinäjoelta ei kauppakeskuksia ole kannattanut tuohon aikaan ostella.
Ideaparkin rakennustyöt on googlen mukaan aloitettu 2018 ja ko. kauppakeskus avattiin 14.11.2019 just ennen koronaa… Mutta toki jotkut ovat parempia myyntimiehiä kuin toiset ja saavat ostajan innostumaan (toki epäilen tätä skenaa).
Muilta osin Liiri on uskottava ja vastukset käy voittopuolisesti järkeen.
Noo se , että riskienhallintaan on panostettu vuosien saatossa, on ainakin tulosten valossa epäonnistunut.
Tähän vastattiin puolivuotiskatsauksessa näin “Toimeksiantosopimusten mukaisesti asiantuntijatahojen nimiä ei julkisteta ja tämä on OmaSP:n käsituksen mukaan yleinen toimintamalli tämän tyyppisissä toteutuksissa. Tällä turvataan toimijoiden aitoa riippumattomuutta”.
Käsitin myös, että 6 miljardin lainakantaan tehtiin läpivalaisu datan perusteella, jonka mukaan on poimittu osa luotoista asiakirjatasoiseen analyysiin. Tuota data analyysi on kehittynyt pidempään, koska ulkoiset toimijat ovat näite tehneet useita aikaisemmin.
Toki jos joku tarkemmin tuntee moderneja luottokannan läpivalaisuja niin voi tarkentaan.
En siis tarkoita mutu-mielipiteitä
Liirin esitys oli varsin selkeä. Minulle syntyi mielikuva esityksestä, että seuraavassa kvartaalissa luottotappiovarausten määrä olisi 0 eur. Niin hyvin on asiat tarkastuksen jälkeen.
No tuo on ihan selkeä linjaus. Kiitos. Eli väärinkäytöksiä ja huttua löytyy kiistatta lainakannasta, mutta sijoittajan tulee luottaa ongelmien määrän arvioinnissa sellaisen tahon näkemykseen, joka ei ole sijoittajan tiedossa.
