Kyllä, ja sinun ajatusmallilla jos vaikka firman omistaja nostaa palkkaa 500€/kk ja vapaan autoedun arvo on ferrarista 10 000€/kk niin suomen verotusaste on 6000€ vuosipalkalla vaikka 1000% upeaa päättelyä.
Ja ennen kun jatkat inttämistäsi niin juuri yläpuolella sanoit että 4500€ rahapalkasta menee 1900€ veroihin, tuo auto unohtui näppärästi että saa raflaavammat numerot.
Lopetan tähän tämän turhan jankkaamisen, sinä ikäänkuin made my point siitä ettei vapaata autoetua sen saajat osaa laskea oikein vaan liiottelevat veronsa, peace
Palkastasi peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua 7,15 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,50 %. Jos haluat laskea, kuinka paljon palkastasi jää käteen verojen ja maksujen jälkeen, lisää veroprosenttiisi 8,65 %.
Aivan sen takia sanoinkin, että rahapalkastani menee veroa yms 1900€. Ja aikasemmin ilmoitin, että autoetu on 700€/kk. Kerro ihmeessä miten tämän voisi ilmaista vähemmän raflaavasti?
Mulle jäänny kyllä outo maku kaikista DI ja KTM yms koulutuksista. Palkka on verrokkeihin verrattuna tapauksessasi alhaalla tai sitten opiskelulla ei ole mitään arvoa. Ammattikoulupohjaisen koulutuksen ylähaitarikin menee tuolla. Lääkärit taitaa olla tulojen osalta siellä missä kolulutusvuodet velvoittaa.
Ongelmahan on mitä tapahtuu tämän jälkeen. Saat 1000 euron palkankorotuksen niin se on iso ero jääkö käteen 800 euroa vai 470 euroa. Motivaatio ylitöihin tai extra rutistukseen laskee kuin lehmän häntä.
Tässä on hetken naureskeltu vaimon kanssa keskituloisen kannustinloukkua.
Jos palkkani nousisi 400€, käteen jää noin 200€ lisää.
Jos palkkani nousisi 500€, käteen jäisi 150€ VÄHEMMÄN kuin ennen korotusta.
Käytännössä palkan pitäisi siis nousta 800€ että tulot pysyisivät ennallaan. Kukas sitä tarjoaa ilman lisävastuuta, ei kukaan.
Päivityksiä tähän, kiitosta vaan kaikille mielipiteensä ja kokemuksensa jakaneille!
Päädyin siis jättämään tämän mahdollisuuden väliin keskusteltuani muutaman firmassa aiemmin esihenkilönä toimineen kanssa. Tosiaan, stressiä, mittareita ja raportoitavaa roolissa piisaisi, mutta varsinaisesti aikaa edes tiimin tukemiseen ei tässä roolissa jäisi (mikä olisi itseäni eniten kiinnostanut, mutta eipä sitä nykyinenkään esihenkilö ehdi tehdä).
Tuntuu siltä, että nykytilani on jonkinlainen lokaali optimi, missä kannattaisi seuraavaksi keskittyä saman työpanoksen tuottamiseen pienemmällä työmäärällä, jolloin ylimääräisen ajan voisi sitten käyttää vaikka oman yritystoiminnan miettimiseen tai sivuprojektien työstämiseen. Suomessa kun ei asiantuntijarooleissa tunnu juuri olevan FAANG-tyyppisiä ”insinööriportaita” kiivettäväksi.
On varmasti monia, jotka saavat amispohjalta hyvän duunin ja liksan. Itselläni on muutama kaveri, jotka rakentavat taloja ja muuta tulojen ollessa toki epäsäännölliset mutta lähes 100ke vuodessa. Peruskoulu ja amispohjalta lähtivät muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen oman firman kautta tätä tekemään.
Jos katsoo laajemmin, niin tilastokeskuksen sivuilta yli 5500€/kk tienaavat (lomarahat huomioiden) kuuluvat top10%:iin:
“Parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat vähintään 5 571 euroa kuukaudessa”
Lisäksi palkkakeskustelussa olisi syytä huomioida myös se työ itsessään eikä pelkästään koulutusvuosia. Työtunnit 37,5h/vko vai 40-60h. Eli tää perinteinen “siisti sisätyö” vai vähän rankempi fyysinen työ ulkona, työmaalla, viemärissä tai missä milloinkin. Itse aika ajoin kaipaan jotain muuta kuin kokouksissa istumista ja läppärin näpyttelyä eli en siis sitä mollaa. Ei toisaalta jossain 25 asteen helteessä kattohommat kateeksi käy…mielummin se ilmastoitu konttori.
Tärkeintä on mielestäni että jokainen löytää merkityksellisen työn ja mukavan ilmapiirin, missä saa viettää kolmasosan elämästään. Kun viihtyy hyvin ja saa tehdä about mitä oikeasti haluaa, niin hommat tulee tehtyä usein erittäin hyvin ja palkka kyllä seuraa perässä riippumatta koulutuksesta.
Eihän siitä koulutuksesta työnantaja maksa, ellei siitä ole työnantajalle vastaavaa lisäarvoa. Tietty dippeliä voi olla vaikeaa saada palkattua jos tarjoaa kahta tonnia.
Monella vaan tuntuu olevan se käsitys, että opiskeluvuosien määrän kuuluisi olla suoraan verrannollinen palkkaan. Eräs neljän ja viidenkympin välissä oleva julkisen sektorin humanistirouva tuossa juuri päivitteli että “Olen opiskellut melkein 30 vuotta niin kyllä palkankin pitäisi olla parempi kuin neljä tonnia”. Joku toinen, esim amiksen käynyt sähkäri tai putkari, taas voisi kääntää tuon niin, että olet viettänyt mukavaa, yhteiskunnan tukemaa opiskelijaelämää 15 talvea sillä välin kun me olemme palelleet pakkasessa työmaalla.
Toisaalta sillä henkilöllä itsellään on suurin vaikutus “markkina-arvoonsa”. Eräs tapaus meillä töissä oli DI, joka oli suurimman osan “työuraansa” eli jonkun 15v ollut kotirouvana. Työelämään palattuaan teki väikkärin ja sai meiltä määräaikaisen pestin, jota ei jatkettu. Syynä tähän oli se, että henkilö oli käytännössä täysin talutettava ja opastettava ihan perustehtäviä myöten. Linkkarin perusteella sama meno jatkuu muissakin työpaikoissa.
