Siinä se olennainen tiivistettynä. Ei sovi millään kansankapitalismin ajatukseen, että pienomistajia kohdellaan verotuksellisesti ankarammin kuin suuromistajia. Siksi toisekseen tuon kaltaiset omistusosuuksia verotuksessa epätasa-arvoisesti kohtelevat viritykset ovat omiaan rajoittamaan markkinatalouden toimivuutta ja sitä, että edes se suuri raha hakeutuisi tarkoituksenmukaisimpiin kohteisiin. Sama pätee listattujen ja listaamattomien yritysten verotuksen keskinäiseen eroavaisuuteen.
Aika on elämän valuuttaa ja kyse on tässä siitä, että joudut menettämään valtavan osan elämästäsi ilman aitoa päätäntävaltaa, että mitä työsi hedelmillä tehdään. Kaikkein hirveintä tässä järjestelmässä on, että niillä tahoilla jotka päättävät mihin väkisin otetut rahat ohjataan sekä niillä jotka ovat rahojen samapuolella, on molemmilla insentiivit maksimoida sinun verotuksesi. Niin kauan kun maksajilla on demokraattinen enemmistö, kuten tilanne oli Länsimaissa aiemmin, niin veroasteen nousulla on suitset. Heti kun saamapuolen ihmisten määrä kasvaa riittävän suureksi, niin veroasteen nousulla ei ole minkäänlaista jarrua. Enemmistö voi silloin vapaasti äänestää itsellensä lisää rahaa ja etuja jokaisissa vaalissa, eikä maksajilla ole muuta mahdollisuutta kuin totella ja maksaa. Tarvittaessa maastamuuttoakin voidaan rajoittaa erinäisillä arvonnousuveroilla ja vastaavilla järjestelyillä, jotka mahdolistavat veroasteen nostamisen entisestään.
Käytännössähän esimerkiksi 30% veroaste olisi jo nyt Suomen perustuslain vastainen järjestely, koska sillä tasolla valtio ei kykenisi täyttämään lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Maan demografian jatkuva heikkeneminen ja maksajien väheneminen verrattuna demokraattisesti aktiivisiin saamapuolella oleviin kansalaisiin tulee vain pahentamaan tätä tilannetta, kun siirrymme enemmän ja enemmän kohti gerontokratiaa.
Äänestämällä näihin vaikutetaan En muuten koskaan ole oikein ymmärtänyt, että mikä siinä Ylessä niin kamalasti nyppii. Ok, lafkalta tulee toki muun ohella tyhjäpäistä tositv-sontaa, jota kaupalliset kanavat suoltaa jo ihan kylliksi, ja aina voi kysyä tarvitseeko Ylen esim. ulkomaisten sarjojen ja elokuvien tarjonnassa täyttää millaista paikkaa. Mutta kyllä minä mielelläni maksan mm. monien asiaohjelmien ja sarjojen tuotannosta, kotimaisten elokuvien tukemisesta yms. Ja mielelläni maksaisin myös niistä Radio Suomen ammattitaitoisesti toteutetuista musiikkiohjelmista, jotka on tosin melkein kaikki ajettu viime vuosina alas.
Ja mitä sen budjetin suuruuteen tulee, niin eipä tuo muiden pohjoismaiden joukossa paljoa erotu asukasta kohden jyvitettynä:
Se, että Yle-vero on pakollinen ja maksat sitä käytit Ylen palveluita tai et. Ylen budjetissa nyppii se, että Yle-vero on sitä suurempi, mitä suurempi on Ylen budjetti. Tämän takia Ylen budjettia halutaan pienentää monien kansalaisten toiveissa. Mielestäni melko kohtuullinen toivomus veroja maksavilta kansalaisilta.
Lisäksi verovaroin kustannetun palvelun osalta olis kiva jos edes ihan perustason poliittinen puolueettomuus onnistuisi. Tai edes vähän yritettäisiin. Nykyinen vahvasti vasemmalle kallellaan oleva touhu sallittakoon kaupallisille toimijoille jos olettavat että asiakkaat löytyvät, mutta verovaroista maksettuna pitäisi mielestäni pyrkiä ehdottomaan tasapuolisuuteen. Valitettavasti vaikea korjata, koska vaatisi isoa puhdistusta henkilöstössä ja alan koulutuksessa.
Pyydän vilpittömästi anteeksi, jos loukkasin eilisillä viesteillä. Olen pyhästi vannonut olemaan sekoittamatta politiikkaa, uskontoa ja sijoittamista. Jostain syystä kahvihuoneen vastaukseni oli sitten siirretty tänne. Olin eilen pahantuulinen ja joku riidanhaastaja astui puserosta ulos, kun huomasin olevani tässä politiikkaketjussa. Yritän parantaa tapani. Vaikka verotusasiat ei ole mitenkään sydäntä lähellä, niin demokratiahan ne säännöt luo ja niiden mukaan pitää mennä. En tiedä, osasinko esittää asiaani selvästi, mutta en jatka aiheesta. Hyvää maanantaita kaikille tasapuolisesti.
Pätee myös päiväkoteihin, vanhainkoteihin, kirjastoihin jne. Sellaisia ne ovat julkiset palvelut. Yle-veron kohdalla puhumme alle 45 sentistä päivää kohden. Etenkin niiden kirjastojen ja myös Ylen kohdalla kannattaakin varmistaa, että palveluita tulee veronmaksajana käytettyä koko rahan edestä. Ylen ohjelmavinkki: Pörssipäiväkin näyttää palanneen taas tauolta uusien jaksojen merkeissä. Ja vaikka edellä vähän näitä kaupallisia formaatteja kyseenalaistinkin Ylen tuotannossa, niin aion kyllä ahmia Viimeinen johtolanka -sarjan uuden kauden heti, kun se tällä viikolla Yle Areenaan ilmestyy.
Tuon vasemmistomörön näkemisessä vika voi olla jossain muussakin kuin Ylessä. Ja jos ihan faktisesti katsotaan esim. sieltä asiaohjelmapuolelta politiikkaan lähteneitä toimittajia, niin Kokoomus näyttää olleen viime vuosina se pääasiallinen suunta. Mutta ihan asiallisia ja ammattimaisia toimittajia ovat he(kin) toki työssään olleet.
Pääjohtajissakin demarivalta päättyi Jungneriin, eikä hänkään nyt varsinaisesti erityisen vasemmalle kallellaan ollut. Hänen seuraajansa ovatkin olleet puoluepoliittisesti sitoutumattomia, vaikka Lauri Kivisellä nuorisojärjestötasolla onkin Kokoomus-taustaa.
Ei Suomessa käytännössä voi järjestelmää muuttaa äänestämällä. Yksikään eduskunnan puolue ei aja hyvinvointivaltion alasajoa. Yksikään eduskunnan puolue ei aja leikkauksia eläkkeisiin, tai edes näiden etujen jäädyttämistä muutamaksi vuodeksi. Yksikään eduskunnan puolue ei aja selvästi matalampaa veroastetta. Lähimmäksi pääsee Kokoomus, jonka (pian rikottu) vaalilupaus on ettei kokonaisveroaste nouse.
Voit toki sanoa että siitä vaan perustamaan uutta puoluetta, mutta saat silloin vastaasi valtion propagandakoneiston, johon kuuluu muun muassa valtion media ja valtion kokonaan rahoittama kolmas sektori. Järjestelmän tavoite on ylläpitää itseään iskostamalla syvälle kansalaisten mieleen miten Suomessa kannattaa iloisesti maksaa korkeita veroja. Vaikka onnistuisit vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, niin Suomen politiikka on konsensusvetoista kompromissipolitiikkaa, jolloin muut puolueet vesittäisivät tavoitteesi täysin viimeistään hallitusneuvotteluissa. Yksikään puolue kun ei voi saada riittävän paljon edustajia viedäkseen muutosta eteenpäin D’Hondtin menetelmän vuoksi.
Jos haluat aidosti muutosta Suomessa, niin siihen vaaditaan käytännössä aseellinen vallankumous, mihin ei tietenkään kukaan täysipäinen lähde. Siksi mikään ei Suomessa tule ikinä muuttumaan ennen kuin rahat loppuvat täysin kesken.
Jos haluat maksaa Ylestä, niin minun puolestani voidaan listata Yle pörssiin ja ne maksaa ketkä haluaa. On suorastaan törkeää vaatia muita rahoittamaan kovalla työllä ja hiellä omia tarpeettomia mielihalujaan.
Ongelmaan kiteytyy yhteen puolueeseen ja se jätetään puolueen kannattajien toimesta kirjoittamatta auki yleensä aina. Syy lienee se, ettei Ylen kanta oikeistoa kohtaan ole kovin puolueellinen (vaikkapa Kokoomus ei tunnu kipuilevan tämän ongelman kanssa) vaan se miten YLE uutisoi Hakkaraisten ja Huhtasaarien ulostulot sillä tavalla ikävästi että he usein vaikuttavat tyhmiltä tai alkoholisteilta. Tämä ei tietenkään voi perustua todellisuuteen.
No jaa. Sata miljoonaa sinne ja sata miljoonaa tänne, niin aletaan kohta puhua isoista rahoista.
Sehän verovarojen käytössä on vaikeutena, että oikeastaan jokainen asia yksittäin tarkasteltuna on “vain” jotain ihan pikkuhiluja per päivä. Mutta jos se nyt oli oikein laskettu, niin maksamani Ylen 45 senttiä per päivä, on minun 45 senttiä per päivä. Ja ottaen huomioon Ylen nykyisen linjan, en halua maksaa lähellekään niin paljoa. Ehkä 90% pois olisi sopiva taso. Sillä saisi tuotettua illan pääuutiset ja sään. Jotain jäisi vielä viihteellekin.
Yleisradion ei onneksi tarvitse pyöriä millään Alfa-TV:n resursseilla. Mutta nämä on toki näkökulmia, että tarvitsemmeko me kaikkien saataville vaikka noita mainitsemiasi ohjelmia, tai vaikkapa lastenohjelmia. Tai ohjelmatoiminnan ulkopuolelle mennen, onko sillä esim. arvoa että Yle ylläpitää merkittävää arkistoa ja säilöö vanhaa kulttuurihistoriaa. Sen uuden luomisen ohessa.
Erikseen palaten vielä siihen uutistoimintaan. Se on esimerkki ohjelmalajista, jonka tuottaminen on yllättävän kallista. Ei siis ihme, että kaupallisella puolella vain MTV3 on sillä saralla pystynyt luomaan laadukkaan kilpailijan. Ottaen huomioon Telian tv-liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät - ja aivan erityisesti maikkarin pitkäkestoisen tappiokierteen - on maikkarinkin uutistarjonnan tulevaisuuden suhteen syytä olla huolissaan.
Yleltä voisi viedä draaman, viihteen ja urheilun. Kaupalliset voivat hoitaa ne. Asiaohjelmat, uutiset ja lastenohjelmat voi jättää. Tämä olisi suunnilleen puolet pois Ylen budjetista.
Niin. Yleisradio olemassa olo perustuu siihen, että se tarjoaa julkista palvelua. Yleisradiolaissa on luettelo siitä, että mitä se lainsäätäjän näkökulmasta tarkoittaa. Ja sen mukaan nimenomaan kaikille saatavilla olevat lastenohjelmat kuuluvat Yleisradion perustehtävään.
Mutta miksi? Kyllä lastenohjelmia tuntuu tulevan kokolailla reippaasti täysin kaupallisiltakin kanavilta. Ei siihen Yleisradiota tarvita. Ja jos nyt vaikka päätettäisiinkin, kuten on päätetty, että juuri lastenohjelmat ovat julkista palvelua, jota varten täytyy faktisesti maksaa veroa, niin voidaan esittää jatkokysymys, että miksi juuri niin paljon, kuin nyt tehdään.
En minä varsinaisesti lastenohjelmia vastusta. Tehkööt vaan.
Nykyisessä Yleisradiossa minua hieman sieppaa, että Yleisradio ei ole enää politiikan raportoija, vaan tekemiensä kannanottojen myötä se on myös politiikan toimija. No tietysti Reporadion aikoihin verrattuna lähes mikä tahansa on puolueetonta ja tasapuolista.
Ei se ihan noin yksioikoista ole. Jos katsot vaikkapa Areenasta urheilua, jota YLE lähettää niin suurin osa siitä on helppo summasta kategoriaan: ei kaupallista potentiaalia. Ylen ei pidä eikä se kai nykyään juurikaan kilpailekaan suosittujen ja kaupallisesti kannattavien turnausten lähetysoikeuksista. Kotimaiset lajit taas hyötyvät suoraan ja suuresti Ylen tuottaessa lähetyksiä niiden turnauksista. Jos tämä loppuu, niin suomalaisten urheilijoiden on entistä vaikeampi päästä edes lähelle ammattilaistasoa marginaalimmeissa lajeissa. Lisäksi YLE on vuosikymmenet ollut yksi suosituimmista teknisistä yhteistyökumppaneista olympialaisille ja muille maailman suurimmille kisoille avaten tätä kautta kansainvälisiä mahdollisuuksia media-alan ammattilaisille. En kyllä lähtisi Ylen urheiluosaamista romuttamaan totaalisesti, vaikka ei sen tehtävä tokikaan ole kilpailla mestareiden liigoista tai formuloista kaupallisten kanavien kanssa.
Ainoa maa maailmassa jossa valtiollisen mediayhtiön rahoitus verovaroista on asukasta kohden suurempi kuin Suomessa taitaa olla öljymaa Norja? Miten päädyt tästä edes lopputulokseen että ”ylen budjetti on ihan linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa”. Ei ole edes sitä. Ja ottaen huomioon Suomen taloustilanteen, ylen budjetin asukasta kohden pitäisi olla huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa tai Tanskassa. Ja millä perusteella muut Pohjoismaat ovat edes hyvä vertailukohta? Olisiko vaikka OECD-maiden keskiarvo parempi?
Jokainen voi miettiä onko suuri osa Ylen tekemisestä välttämätöntä jos sitä alkaa priorisoimaan vaikka terveydenhuoltoa, puolustusta, koulutusta tai muita oleellisia julkisesti rahoitettavia kohteita vastaan. Puolet pois budjetista voisi olla oikea suuruusluokka?
Ero Tanskaan on sen n. 10 %. Ja Ruotsiin - jossa tietenkin tuplasti suuremman väkiluvun vuoksi on helpompi tuottaa asukasta kohden edullisemmin paikallista sisältöä - noin 20 %. Aika samoissa mittakaavoissa näissä liikutaan, jos me käymme keskustelua sillä tasolla, että Ylen budjetti pitäisi laskea murto-osaan nykytasosta, kuten tässäkin keskustelussa on ehdotettu.
Ei olisi, koska niissä rahoituspohja on monesti tyystin toisenlainen. Meillä Suomessa on katsottu, että Yle ei esim. harjoita mainosmyyntiä. Jos siitä periaatteesta halutaan luopua, niin aikalailla entistä surkeammaksi käy kaupallisten kanavien elinvoimaisuus.
Täysin samaa mieltä. YLEn urheilu tuotanto on todella laadukasta ja sen lisäksi että se palvelee urheilijoita se palvelee henkisellä tasolla isoa osaa suomalaisista, jotka elävät ja hengittävät näiden lähetysten mukana. Se henkinen hyvinvointi on mielestäni sijoitus tulevaan. Ne pienet onnistumiset tai mahdollisuudet pärjätä perinteisissä lajeissa antaa paljon myös sille osalle kansasta joka ei itse pysty tuottamaan itselleen jännitystä omien urheilusuoritusten muodossa tai joilla ei ole varaa hankkia moninaisia maksupalveluita.
Meillä on enenevissä määrin ihmisiä jotka voivat pahoin ja urheilu on todistetusti joko itse suoritettuna tai henkisesti mukana kulkevana auttava tekijä.
Tämä on toki mutuilua isolla M:llä, mutta eiköhän pienellä vaivalla löydy puoltavaa tutkimustulosta.
Enkä myöskään tarkoita että kaupallisten kanavien kanssa pitää suoranaisesti kilpailla vaan ennemminkin lajeista riippuen yhteistyössä tukeutua pitäen perinteiset suomalaiset lajit pinnalla.
Toivottavasti kukaan ei katso A-studiota, ei voisi turhempia kommentteja/virkamiehiä olla läsnä.
Mitä veronmaksajilta jäisi saamatta jos noita ei olisi?
Myönnän, ei ollut hyvä päivä…